Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Kutosen lohko on muutaman (vai pari?) sentin leveämpi kuin Nelkun, alkutalvesta tuli tuokin mitattua mutta arvaapa muistanko enää tarkemmin noita mittoja…
Periaatteessa kyllä, vaan entäpä sitten kun nuo kyseiset palikat ovat vain piirilevyssä kiinni, siis irti metallista, ja näitä ympäröivät vähän matkan päässä olevat metalliosat ovat noin sata-asteisia..? Sitten vielä jos on se kumilirpake mitä on uudemmissa malleissa puhallinkotelossa olemassa, niin eipä siinä juuri tuulenvirettä jäähdyttämässä käy…
On siellä elektroniikalla ihan lämmintä…
Toimi, se pitää virtoja puolalla sen vajaan sekunnin viimeisestä anturitiedosta päällä. Yhtään pitemmäksi aikaa ei saanut härnättyä, vaikka miten yritti, aina katkaisi virrat.
Vaan kyllä siinä lämpöä tulee kun virtaa sellainen kymmenisen ampeeria kulkee hentoisissa piirilevyn vedoissa, ja tuntui tuo kytkinkomponenttikin lämpenevän, se ei kuitenkaan ole mitenkään riskialttiin oloinen, vaan varsin asiallinen komponentti tuohon paikkaan.
No joo, laitellaan pari kuvatusta…
Tuossa oli tämän tapauksen vika, punaisella ympyröitynä. Sellainen “kärpäsenkakka”, niitä ihania pintaliitospalikoita… Oli mielestäni “hieman” alimitoitettu tuohon paikkaan, tehonkeston kannalta tuo..?
Tälläsin sit tilalle tuollaisen, tuon pitäisi kestää vaikka jäisi virrat päälle pitemmäksikin aikaa…Lämpenihän tuokin, kuten myös kytkinkomponentti, kun testatessa käytti H4-polttimoa jossa oli käytössä molemmat langat. Siis 115W, 12v syötöllä ihan törkeästi enemmän kuin suunnitellussa käytössä, ja hyvin kesti. Josko tuo nyt sitten käytössä kestäisi edes jotenkin..?
Periaatteessa simppeli värkki, vaan se mikä tuossa sit maksaa onkin juuri se tuotteistus, suunnittelu, ja ennenkaikkea ohjelma siellä mikrokontrollerissa joka sitä sytytyshetkeä laskee.
Tuosta viasta vielä sen verran, että olettaisin noiden alkusarjan (tuokin taisi sellainen olla?) vikojen olevan juurikin tuossa kyseisessä komponentissa… Ihan vaan ajatuksena, jos jollakin hyllyssä pölyyntyy, niin saattaisi olla todella pienellä vaivalla ehjättävissä..!
@MikaVeee wrote:
Luultavasti lähetän sen tutkittavaksi/operoitavaksi elektroniikka-alan asiantuntijalle.
No, se siitä, M
Kerronko mitenkä kävi..?
Juu, tännehän se postin kyyvillä pääty, ja eihän sitä malttanu olla ihmettelemättä. Ei siis muutaku paketti levällensä, pientä pähkäilyä, ja pikadiagnoosi… Yksi virranrajoitusvastuksena oleva pintaliitosvastus palanut poikki, mielestäni hieman sellainen suunnittelun kukkanen, sillä tuon komponentin läpi ei pitäisi edes teoriassa pystyä syttyvirta kulkemaan mutta niin se vain on suunniteltu.
No, ei sit muuta kuin muuten vastaava mutta suuremmalla tehonkestolla varustettu läpiladottava lankavastus tilalle ja testiä, H4-polttimon ollessa kuormana, ja toimii sujuvasti..!
Että tällasta tänään täältä… Tulipahan nähtyä sit syvällisemmin tällaiseenkin… 🙄
Kuviakin olis, pitäisköhän julkaista, vai hermostuiskohan valmistaja..?
@Wonderi wrote:
Mitta-alueesta alaspäinhän ei ole tikun mitalla väliä, onko mitta-alueesta ylöspäin suojaputken päähän vastaavaan osaan saman mittaiset?
Just toisinpäin, menee pohjaan asti ja se yläpäässä oleva tiiviste ei mene ihan suojaputken juurelle asti…
Tuonhan kävisi äkkiä mittaamassa, vaan nyt täytyy “turvautua” tuohon pakkaseen ja jättäytyä väliin. Jos vaikka joku muu sen tekis… 🙄
@cuisinier wrote:
@2cvkimmo wrote:
…miten paljon kettuilua ja perunoita pakoputkeen saa, jos se leiriytymisväline on “muu Citroën” eikä edes HY?
Ei kai lainkaan…eikös se uhon aika jäänyt sinne 80-luvulle, silloin ei kuulemma saanut mennä kokouksiinkaan muilla malleilla, edes Citroëneilla.
On tuota ollut vielä 2000 -luvullakin havaittavissa, itsekin koettuna… 😳
Mutta se on toinen tarina, eikä siitä nyt sen enempää… Ilimottaatua pitäs ittenikin, vaan on noita kaikenlaisia epävarmuustekijöitä ihan paljon, montako kyytiläistä, millä tulis jne…
Onkos nää ny ne Kuplan Mahlet, jotka on “sovitettu” Kutosen putkiin..?
Siis ne joista on ollu juttua jo vuosia..? 🙄
Juu, nykyään on tuollai, sylinterikannen lämpöä mittailen. Vaan on sitä tullut mitattua venttiilikopasta siellä majailevan öljynkin lämpöä, joka poikkeaa öljypohjasta noin kymmenen astetta (vielä kun muistaisi, mielikuva oli että olisi näyttänyt kuumempaa kannesta?)…
Ja kuten on tullut monesti se todettua, edes viritetyn Visan kanssa, jossa oli öljynjäähdytin korvattu pelkällä putkella, ei ollut kuumina kesäpäivinäkään lämpöjen kanssa ongelmia… 🙄
Tuossa(kin) puhutaan pelkästään öljynlämmöstä, sillä ei ole mitään merkitystä onko moottori ilma- vai nestejäähdytteinen, sen öljynlämmön kannalta…
Sinänsä hauskaa on että nyt kun tuosta opuksesta on tullut kyseisen moottorivelhon jutut luettua, niin siihen kirjatut asiat ovat täysin linjassa omien vuosien mittaan tulleiden kokemusten kanssa. Moottori kulkee kepeämmin kun öljyllä on lämmintä, se 80-100 astetta omien kokemusten mukaan, eikä tuon kirjan kertomat lukemat taas siitä isosti poikenneet (95°C-105°C)…
Kun on huoletta “päästänyt” moottorin lämpiämään kunnolla, niin tuosta edellisestä tuli loppu vasta 380***km:n jälkeen, eli ei tainnut ainakaan lyhentää sen käyttöikää korkeampi käyttölämpötila..? Kun taas paljon on ollut puhetta viileänä käyvän moottorin lyhemmästä käyttöiästä, en aio kokeilla ja riskiä ottaa, näillä kokemuksilla…
Muoks: kysyit mitä lämpöjä juttu koski, siksi tämä vastaus on tällainen, jos joku sitä nyt ihmettelee…
Kaivetaas taas vanhaa tarinaa esille..:
posting.php?mode=quote&f=10&p=36206
@Jasu wrote:
Otetaanpas tähän sitten erään hieman enemmän asian kanssa touhunneen tarinaa, tueksi omille väittämilleni..:
@A. Graham Bell wrote:
-ihanteellinen moottoriöljyn lämpötila mahdollisimman tehokkaanmoottorin toiminnan ja voitelun kannalta on 95°C-105°C taikka korkeintaan 110°C
-hyvin suuri osuus moottorin kulumisesta tapahtuu moottorin ja moottoriöljyn ollessa kylmiä, minkä vuoksi moottoria ei milloinkaan saisikaan suuremmin kuormittaa eikä kierrättää liian korkeilla kierroksilla, ennen kuin moottoriöljy on saavuttanut likimain 70°C lämpötilan
-moottoriöljyn lämpötilan ylärajana voidaan pitää 130°C, ja siihenkin öljyn lämpötila saa yltää ainoastaan hetkittäinLisäksi tällainen hauska huomio..:
…autonvalmistajien tekmissä täydellä kaasulla ajetuissa 24 tunnin testeissäkin on osoittautunut, että hyvälaatuista moottoriöljyä käytettäessä täysin hyväksyttävä moottorin öljypohjassa olevasta öljystä mitattu lämpötila on 120°C-130°C, ja hetkellisesti öljyn lämpötila voi olla jopa 150°C-180°C, mutta joka tapauksessa tällaiset moottoriöljyn lämpötilat edellyttävät että kyseessä on uusi tai ainakin uudenveroisessa kunnossa oleva moottori…
Minun mielestäni öljynjäähdytin on aiheellista hankkia silloin, jos moottoriöljyn lämpötila raskaammassa ajossa kohoaa säännöllisesti suuremmaksi kuin noin 120°C.
Lähde: Nelitahtimoottorin Virittäminen, A. Graham Bell, sivu 12.8
Ja juu, näitä lämpötiloja on tullut itse seurailtua tosiaan öljypohjasta, ja minua on “huolettanut” moottorinvaihdon jälkeen se, ettei tuossa “uudessa” (ajomäärä arvoitus, mutta vähemmän kuin entisessä) tahdo öljynlämpö nousta mitenkään edes sataseen, kesäkuumallakaan. Entisen kanssa ei ollut tuota ongelmaa, piti jo turvautua konehuoneen “lisätuuletukseen” jättämällä kolmiopellit pois, vaan siltikin sai jopa talvella lämmöt lähelle sataa…
Niin, ja mielipiteeni perustuu siihen mitä on tullut kokemuksen kautta opittua, noilla lämmöillä vaan “saa eniten irti” moottorista, niin sisään tulevana lämpönä kuin pyörille siirrettävänä voimanakin. Kumma miten tuo parikymmentä astetta vaikuttaa, nyt sitten kun tuota polttoaineenmenoa moottoriin pääsee vähän toisella tavalla katselemaan, niin siinäkin sen eron näkee…
Pitää vissiin ahtaa tuo, niin saa sen lämpenemään asiallisesti..? 🙄
Jotenkin tuli mieleen että ollaan myö ennenki tästä viännetty…
@Musta Hattuinen Mies wrote:
Suosittelisin kuitenkin pitämään lämmöt alle sata astetta jatkuvassa ajossa,, ovat kuiteskin turvallisemmat lämmöt vielä… ❓
Miksi? Tästä on “väitelty” jo ikuisuus, vesi kiehuu sadassa asteessa, öljyt ei…
Tältä palstaltakin löytyy tästä aiheesta ihan paljon tarinaa, antaa öljyjen vaan lämmetä sataseen ja vaikka ylikin niin siitä tykkää niin öljyt, moottori ja matkustajat…
Ei se tosiaankaan ole ollut tuollainen, se tarvikemalli. Kiinnitys kylläkin oli vastaavasti jousipöntön mutterin alle, ja iskari sitten kiinnitettiin vastaavasti poikittaisella pultilla kuten uudemmissakin (kutosen rungoissa) olevat iskarit. Ei tuolla tavalla pitkittäin, suoraan levyssä olevan reiän läpi…
Edelleen väittäisin tuon olevan “kyläsepän viritys” -tyyppinen ratkaisu…
Ei ole alkuperäinen tuo etuiskareiden asennus, iskarin kiinnitys jousipöntön kiinnikkeeseen tulisi olla vastaava kuin takaiskarillakin eikä tuollainen selkeä “oma sovellus”…
Massaiskarithan saa asennettua, vaikka putki-iskarit olisikin, jos vain kiinnikkeet olkakappaleesta löytyy. Eikä niistä missään tapauksessa ole haittaa putki-iskareiden kanssa, pikemminkin päinvastoin…
