Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Ebay ja vastaavat..?
Vaan helpommalla selviät kun laitat ulkoisella säätimellä, ainoa muutos mitä laturi tarvitsee on kytkeä toinen hiili runkoon (maahan). Sätkän alkuperäinen säädinkin tuossa toimii täysin, tällainen sovellus on ollut omassa käytössä ainaski kymmenen vuotta…
Niin, eikä oikein kivasti kestä säädin siellä alkuperäisessä paikassa, reippaasta lämmöstä johtuen… 🙄
Pitäis tietää vanteen leveys, jotta varmaksi sanoa voisi. Saattaa hyvinkin vielä 125 pysyä, 125 lähes varmasti. Leveyden muutos renkaassa kun ei kuitenkaan mikään mahdoton ole 165:een verrattuna…
@cee4 wrote:
3 trous en 380 soit 15 pouces
3×160Pultti väli sätkässa 140mm näissä myytävissä 160mm
Kyllä Sätkässä on 3×160 pulttijako, tuo 160mm tarkoittaa reikäpiiriä eikä pulttien välistä etäisyyttä…
http://en.wikipedia.org/wiki/Wheel_sizing#Bolt_pattern” onclick=”window.open(this.href);return false;
Tuollasen vielä löysin, mistä voipi ihmetellä asiaa lissää…@RPekka wrote:
@Jasu wrote:
Moottori kulkee kepeämmin kun öljyllä on lämmintä, se 80-100 astetta omien kokemusten mukaan, eikä tuon kirjan kertomat lukemat taas siitä isosti poikenneet (95°C-105°C)…
Kun on huoletta “päästänyt” moottorin lämpiämään kunnolla, niin tuosta edellisestä tuli loppu vasta 380***km:n jälkeen, eli ei tainnut ainakaan lyhentää sen käyttöikää korkeampi käyttölämpötila..?
Ja mittauspiste oli missä? Hilmassa on öljynlämpömittarin anturi vasemmassa venakopassa ja se ei kyllä nouse juuri koskaan edes 60 asteeseen. Pitäisköhän pistää öljynjäähdyttimelle joku suoja vai eikö sen kannessa kuulu lämmetäkään.
Tällä sivulla ylin kuva kertoo mittarin anturin sijainnin, seuraava kuva ruiskunohjaimen anturin paikan…
Ihan oikeasti, ei ne öljyt tahdo lämmetä moottorin ollessa kunnossa, kuumallakaan kelillä ajellessa. Edelleen on pelti öljynjäähdyttimen takana sekä keulan säätösäleikkö kiinni…
@18heppainen? wrote:
Sitten vielä seokset, ei saisi käydä laihalla. Taannoin Ruotsinreissulla eräs 18hp kävi oletettavasti pahoin laihalla, ja lopulta venttiili katkesi.
Niin, eka kone meni pari päivää ennen lähtöä, toinen sit Affenanmaalla kotimatkalla, ja kolmas sit syksymmällä (vai oliko vuotta myöhemmin?) Mööttireissulla…
Ja kaikista pakoventtiili poikki, ilman mitään ennakkovaroituksia. Eikä ollu alkuperäisiä vuosikymmeniä vanhoja, vaan just koneistamossa laitettuja Wolkkarin (muistaakseni?) venttiileitä. Ei lopulta tainnu ikuna selvitä mikä nuo aiheutti, koneistamokin oli “hitusen” ihmeissään…
Liian tiukat välykset kyllä ohjarilla osaa tuollaista tehdä, siitä kyllä sit pitäis jäädä jälkeä venttiilivarteen…
Jos en jälleen kerran aivan väärässä ole, niin niitä M9 -jarruosia oli vain alkupään Nelkuissa, 9/70 asti..?
Muuten pitäis olla M8 -liittimillä, kaikki.
Wanhuksissa on sitten ollut myös M10 -kierteellisiä, ainakin jarrusylinterit jotka tulee (ainakin edessä?) banjopultilla kiinni.
Mehari Club Cassiksen luettelossa toki on esim. jarrupääsylintereitä kaikilla noilla mainituilla kierteillä, jos sekoitetaan soppaa vielä vähän…
Mutta, kun nyt selkeästi olet laittamassa kaikki jarruosat uudemmasta, niin kyllä siinä luovuttajassa on M8 -liitokset, kuten (tietääkseni, ymmärtääkseni) pitäisi aina LHM -jarruosissa olla..?
Sitten ne D-mallin jarruletkut. Saattaa olla että toisen pään liitos on M9 ja toinen M8, jos on vastaavasti kuin Sm:ssä. “Pyörän puoli” M8, ja “autonpuoli” M9, ainakin Sm:n varaosakirjan mukaan sekä aistihavaintoihin pohjaten myös. Vaan, eipä tästäkään pitäis isoa ongelmaa tulla, sillä on olemassa muunnoskappaleita M9->M8, osanumero 5 417 377, ja myös T-haaroja joissa on yksi M8- ja kaksi M9- liitosta, osanumero 5 417 660…
Älä tee tästä itsellesi liian vaikeaa, lue mitä tähänkin ketjuun on aiemmin kirjoitettu, ajatuksen kanssa, sekä muistele mitä on puhelimessa juteltu… 😆
Niin, eikä sen korin irroittaminen ole iso homma, ekalla kerralla se jopa aiheuttaa hauskoja tunteita kun huomaa miten helposti kori irtoaa…
Jos siis “herää” paremmin toimimaan ryyppyä lisäämällä, niin laihalla se käy. Ryypyn “virallisempi” nimi on rikastin…
@Mörkö wrote:
oireet sopis tukkonaiseen bensafiltteriin…
Tämä veikkaus voisi olla ihan kohdallaan, tukkoisen filtterin läpi kun ei tule bensa hyvin, niin laihalle menee…
Toisaalta imuvuotokin voi olla hyvä vaihtoehto, kaasarin mutterin löysällä, imusarjan ja kaasarin välissä oleva bakeliittieriste halki/puuttuu, kaasari kiristetty “voimiensa tunnossa” jolloin laippa mutkalla, kannen ja imusarjan välistä tiiviste pettänyt, jne…
@RPekka wrote:
@2cvjimmi wrote:
Vasenta puolta pitänee avata eli pidentää, että moinen vaiva poistuisi. Voipi olla piukassa eli helposti katkaistavissa > lämpö auttaisi tai hitsillä lisää ainesta pultin kantaan.
Niin joo, eli siis se on se ulkopuoli joka topparina toimii, enpä tullut tutkineeksi tuonkaan vertaa 😀 Onkohan sen ruuvin kierre joku ihan normaali josko siihen vaihtaisi kokonaan uuden ja ruosteettoman. Eihän sitä tiedä vaikka se olisi valmiiksi poikki kun noin paljon on säätö pielessä.
Ihan on normaali M7…
Eikä se poikki olla voi, sillä jos olisi niin sitten ei rajoitinta olisi ollenkaan… 🙄
@gustaf wrote:
En ole huomannut että kukaan olisi sätkään asentanut toistaiseksi vetyboosteria, olisiko yksi syy että kun ei ainakaan paria litraa enempää satasella säästy ei kannata laitella?
Ei tässä maassa Sätkään, mutta samaan ideaan perustuvaa Pantone -juttua on kylläkin, ja se kokeilu meinasi päättyä “hieman” jännästi…
http://www.saunalahti.fi/lvihalli/muut%20sivut/pantone” onclick=”window.open(this.href);return false;
Tuossa periaatekuva tästä Pantone’sta…Tätä testannut on myös pitkään 2CV:tä harrastanut, siitä löyhä yhteys tähän porukkaan… 🙄
Sorry, kun taas tulen “lämpimikseni huutelemaan” tähän. Vaan laitapa kuvia/mittaustuloksia esille, niin voimme yhdessä ihmetellä fysiikan lakien kumoutumista…
@gustaf wrote:
Kuuklehaulla 2cv+HHO tulee ainakin minulle heti ensimmäisenä tuo sätkäjuttu kuvineen, sinänsä
ei mitenkään informoiva ja huhtikuulta, ehkä kaveri on jo ehtinyt käryttää sätkänsä.Tai sit järki voitti, ja teki riittävästi havaintoja jottei tuo vaan toimi..? 😆
http://forum.2cv.nl/viewtopic.php?p=233397″ onclick=”window.open(this.href);return false;
Tämä tuli ekana Googlehaulla, liekö sitä tarkoitit?
@gustaf wrote:Alle litran minuutissa kaasuntutolla pitäisi pärjätä vaikeissakin oloissa, se taas maksimissaan ei onnistu kuin n.
10 A:n virralla vähintäin. Esim. ledipohjaiset huomiovalot lienee tarpeen, itse aion rakennella. Käsitykseni mukaan vain etusuuntaan tarpeen. Mietin voisiko umpion sisälle laittaa parkkivalojen tilalle 1 tai 3 W:n ledit, olisivat näppärät.No, tuleehan tuolta säästöä, kun 4W parkkipolttimot vaihtaa 1 tai 3W ledivaloiksi. Vaan pitäis tuota sähköä saada “vähän” enemmän, jos sitä “vetyä” oikeasti meinaa tuottaa… 🙄
http://aardvark.co.nz/hho_fraud.shtml” onclick=”window.open(this.href);return false;
Tuola sit faktoja mukaan, jotenkin vain ei sitä säästöä löydy mitenkään..?http://en.wikipedia.org/wiki/First_law_of_thermodynamics” onclick=”window.open(this.href);return false;
Sit tällanen, termodynamiikan laki. Sitä energiaa vaan menee huomattavasti enemmän vedyn/hapen irroittamiseen vedestä, kuin siitä saadaan ulos. Energian säilymisen laki tuli kyllä tutuksi ammattikorkeakoulun fysiikan opintojen kanssa…http://www.popularmechanics.com/cars/alternative-fuel/gas-mileage/4276846″ onclick=”window.open(this.href);return false;
Täälläkin on sitten tutkittu tätä HHO -asiaa, ihan tieteelliseltäkin pohjalta. Jos siis kiinnostaa…http://www.eco-scams.com/archives/141″ onclick=”window.open(this.href);return false;
Tuossa vielä pikkasen lisää luettavaa, selitys miksi tämä HHO -juttu on huijausta…Tähän pätee vanha, hyväksi havaittu totuus. Jos joku (tällainenkin) asia vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä ei ole…
Niistä mittaustuloksista mitä tuolla heti ekalla rivillä toivoin, kumma kun mitään ei ole oikeasti mistään löytynyt… Ei mitenkään pahalla, mutta jos nyt kuitenkin pysyttäisiin todellisissa asioissa, jätetään ne toiveet/unet/haaveet omaan arvoonsa… 🙄
Hienoahan se olisi jos noin saataisiin polttoaineenkulutusta vähemmäksi, mutta tällä tavalla se ei vain onnistu… 😯
@RPekka wrote:
Käsijarruvaijerit säädin siten että molemmat puolet hipsi kevyesti levyyn rengasta pyöritettäessä.
Ja kohta uusiks, käsijarrupalojen kuluttua olemattomiin… 🙄
Sätkän levyjarrujen kanssa käsijarrua ei säädetä vaijereista, vaan vipujen alapäässä olevista epäkeskomuttereista. Ensin vaijerit löysälle, että ottavat rajoittimiinsa ne vipuset. Sitten epäkeskon läpi menevä pultti (14mm kannalla, M9 – älä hukkaa jos jostain syystä irroitat) löysälle, ja epäkeskosta kiertäen niin että vivun ja palan väliin jää 0,4mm rako. Pienemmälläkin välyksellä toimii, mutta saattaa jäädä laahaamaan… Sit mainittu pultti kireälle, sama tietenkin kaikkiin neljään vipuseen, ja vasta tämän jälkeen säädetään vaijerit, just niin kireälle ettei vipuset ihan liikahda…
Vähän tuolla ahdasta on kyseiselle säätöjutulle, mutta kyllä ne aina säädettyä saanut on… 😉
Onnea leimasta, jälleen yksi Dyane valamiina kesän koitoksiin..!
