Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Juu, jatketaas vielä hieman. Tämä viritys/super -keskustelu kun taas “yllättäen” pomppas esille erään PakuProjektin nytkähdettyä eteenpäin…
Hauskaa on että edelleen ymmärrystä löytyy jotta tällaisille lupia myönnetään, ja noiden lupien hakeminen tulee yllättävän pian vastaan jos näitä oikeasti virittämään alkaa. Kun tehoa saisi lisätä aika niukasti, oliko nyt 20% jonka jälkeen niitä lupia pitäisi käydä hakemaan, niin eipä sitä Sätkän tehokkaimmasta moottoriversiosta kovin paljoa ns. viritysvaraa tule ennenkuin on tehorajat tapissa. Jotenkin tuntuu että nuo prosentuaaliset rajat olisivat, yleismallisina, paremmin palvelevia isompia autoja..?
Sitten taas muuta pohdintaa. Näyttäisi siltä että “oikeiden autojenkin” valmistajat ovat kovasti olleet pienentämässä moottorikokoja, ja laittamassa sen pienen moottorin kaveriksi ahtimen (jolla käytännössä lisätään sitä tilavuutta). Kun tuli vastaan uutinen Fiat 500:n uudesta moottorimallista, niin jo vain se aiheutti hallitsematonta repeilyä, kyseessä kun on 875 kuutioinen 2-pyttyinen ahdettu moottori, josta on kuitenkin revitty ihan kiva tehot pihalle, ja tuota lukiessa ei voinut välttyä ajatukselta että tässähän sitä on tehty ihan oikeansuuntaista kehitystä…
Kiva olis päästä mittaamaan nuo paljon nykyään puhutut CO2 -päästöt ahdetusta Rättärin moottorista, jotta mitä siitä irtoaisi kun on päivitetty tuollanen hitusen vanhempaa teknologiaa oleva paketti nykytekniikalle..? Olisikohan joku sopivasti Tekussa/vastaavassa opinnäytetyötä vailla…
@Isoo-Jukka wrote:
Ilmansaannista ainakin hyvin huolehdittu 😉 mitäköhän tuolla pellin alla lienee?
Litranen GeeSu, eikä ees virittelylupaa… 😉Vaikka eikös se just tullu seleväks ettei näitä kannata/saa virittää/muuttaa alkuperäisistä..?
Onnittelut luvasta, periaatteessa “läpihuutojuttu” tuon olla pitikin, mutta eipä noista koskaan tiedä ennakkoon…
Jännä huomio muuten tuo eka pykälä, taitaa olla ekat luvat missä on nyt sitten kielletty tehoa lisäävät toimenpiteet… 🙄
Ihan pohdintana, ettei olis käyny sillai että rengas on “vanhentumaan” päässy, eli kovettunu ikääntyessään, säilyttäessä, ja siksi sitten otti ja kului kerrasta..?
Ittelle on noin sattunu yhden vanhan Rättärin rengassarjan kanssa, tasaiseen kului mutta aika hätäseen, samaten yks sarja joskus Bx:n kanssa käyttäytyi noin… Uusilla renkailla ei sitten kulumista ollutkaan…
Entäs kantavuus, oliko riittävä noissa renkaissa? Jos ei, sekin voisi tuon aiheuttaa…
Mielestäni kulmat ei pielessä oikein olla voi, jos kului tasaisesti, mitähän mieltä toiset asiasta on..?
@HanaAna wrote:
Mäntiä on muuten tullut teetätettyä Wössnerillä, aika arvokasta, mutta hienoa laatua ja saa ihan millaset vaan (vrt. visan painavat männät).
Meitin koneistamossa just hetki takaperin tuli puheeksi tuo mäntien teettäminen, onnistuu käytännössä ihan mitä tahansa, vaikka mallin mukaan yksittäisiäkin, ja hinta oli (muistaakseni) jotain 140-200€/kpl sisältäen tapin ja renkaat… Toimitusaika muutama viikko…
Onko tuo sitten kallista, MerakSS -moottoriin korkeapuristemäntien sarja maksoi sen tonnin/6kpl, niin noin toimittuna se olisi aika samoissa..?
Ehkä Jimmin kannattaisi käydä myös koneistamosta kysymässä, tulee toki hintaa moottorille mutta sittenpähän olisi uudet palikat… Ja saisi vaikka huomattavasti kevyemmät teetettyä kuin alkuperäiset…
Visassa on tosiaan paljon hyviä puolia, jotka on tullut monasti listattua, ei kuitenkaan ehkä haittaa vaikka niitä kertaisi..?
+öljynpaineen “viisaampi” säätöjärjestelmä (pitää paineet kurissa, myös kuumana)
+kammella kolmaskin runkolaakeri
+ymmärtääkseni hitusen isommat kiertokangen alapään laakerit, myös parempi materiaali
+pyttyjen Nikasil -pinnoite käytännössä ikuinen
+ne 50 lisäkuutiota
+kärjetön sytty, tosin tässä virikäytössä ei isommin merkitystä kun taitanee päivittyä kuitenkin toiseen
+yksi pultti enemmän vauhtipyörällä
+jakopään rattaatkin ovat leveämmät
+isompi öljytilavuus-saatavuus/löydettävyys 2cv6 -moottoriin verrattuna
-osien suhteen sama, on “hieman” hakusassa osat
-väittävät ettei kammen prässäys olis niin tukeva kuin Kutosessa (itsekin yhden tuollaisen “solminut”, meni aika helposti myös takaisin mittaan)
-lohkoissa on tunnettu halkeamisen vaara
-vaatii jonkin verran sovitustyötä että saa sopimaan Sätkän keulille/vaihteistoon
-ei kestä kierroksia, kiitos reippaasti painavampien mäntien
-vaatii reilusti pitkävälitteisemmän vaihteiston kuin Kutonen, jotta saa kaikki “edut” hyödynnettyäMutta se vääntö, sitä kyllä piisaa. Omat kokemukset tosiaan on hitusen piristetystä Visasta, joka tuli laiteltua GSA:n vaihteiston kaveriksi, jaksoi sen kanssa vääntää menemään ihan reippaasti. Kivaa oli kun kolmosen sai laitella vasta silloin kun Ami8:n vaihteistosta oli jo nelosta aiemmin tarjoillut, ja vielä oli se nelonen odottelemassa…
Niin, ja jotain pientä kokemusta on kerrytetty myös viime vuosina AK-5:n kanssa, Visan kone siinäkin lähökohtana on, tosin sitä moottoria on hitusen jo ehditty “päivittelemään” monin osin eikä se silti ole rikki mennyt…
Tuossahan olisi reippaasti tyhjiä reikiä jos vaikka tuuppaisi muutaman lisänastan sekaan (juu, tiedän, ei sais. Vaan ei lie sais pysäköidä väärin, ajaa ylinopeutta, eikä ottaa väärin perustein vaalirahaakaan) 🙄
Saisikohan tuosta viimein lisäintoa repiä erään ikuisuusprojektin jälleen liikkeelle, eräänlaisen äärimmäisen talvisätkän..? 😆
Visassa ei ole juuri mitään yhteensopivaa 2cv:n moottorin kanssa, vaikka onkin äkkiä katseltuna melko samannäköinen…
viewtopic.php?f=15&t=3260
Tuolta löytyy hitusen tarinaa koneesta… Haulla löytyy yllättävän paljon tältäkin palstalta, ja kysymällä sitten lissää…Tuo pienentynyt kulutus on perusteltavissa sillä ettei enää tarvitse jatkuvasti repiä kaikkea irti siitä “vähän” alimitoitetusta moottorista, vaan voi ajella paremmin tehokkaalla vetoalueella, ts. paremman hyötysuhteen alueella…
Siitä oli joskus ihan tutkittua tietoakin, että ns. normaalilla aeromystiikalla varustettu ajoneuvo tarvitsee noin 20kW 120km/h nopeuden ylläpitoon, tästä hätäisesti päätellen jos Sätkään vertaa niin aeromystiikassa on “hitusen” parantamisen varaa, eikä sitä woimaakaan enää kovasti tärveltäväksi tuon jälkeen olisi…
Niin että, jos sitä käyttökelpoista voimaa sattuisi vaikka saamaankin sinne pannuhuoneeseen, niin vaikkei sitten “ylimitoittaisikaan” sitä jatkuvaan ohitteluun, niin tällaista kivaa hyötyä siitä sitten on kyllä löydettävissä…
Voipi olla aika tarpeeton koko jäähdyttelylaite, omastani meinasin (jos aikaseks saan) poistaa koko väkkärän. Ei saa konetta lämpöseks, ei edes kesällä. Tätä “ongelmaa” ei ollut edellisellä moottorilla, joka taasen kävi riittävän kuumana talvellakin…
@Musta Hattuinen Mies wrote:
Jos olette aukoneet ja puhdistaneet mineraali öljyllä ajettuja wanhoja koneita olette varmaan huomannut öljypohjaan kertyneen sakan ja vaalean ” saven ” joka tukkii öjjykanavat jos pääsee liukenemaan uuden synteettisen öljyn mukaan kiertoon.. Ja se todennäköisin tukkeuma tulee juuri kampiakselin kiertokangen alapään laakereille meneviin poikittais kanaviin keskipakovoiman aiheuttamana.. 😯
Siis tällaista “harmaata massaa” tarkoittanet..? Kuvassa noin 140000km ajettu 2cv4 lohko…Niin, ja tuo 2cv-Ollin jutustelu, mielestäni aivan täyttä asiaa, etenkin lämpöjen osalta..!
@MikaVeee wrote:
Ottakaa nyt hyvät ihmiset huomioon että tuo sätkän kone on suunniteltu sen ajan öljyihin.
Eli jos haluat että kone alkaa kolisemaan, laita vaikka jotkut 5W-50 täyssynteettiset.Ei se kone kolisemaan ala synteettisistä öljyistä johtuen, kyllä se kolinan lähde on ihan muualla jos öljylaatua vaihtaessa kone kolisemaan alkaa… Aikakautensa öljy, yksi/moniasteinen, on kuitenkin varsinkin kylmällä kelillä aika jäykkää tavaraa, taisipa olla jossain Wanhassa Nyytisessä hauska vertaus pakkaskäynnistykseen liittyen, ei ole vaseliinista öljykanavassa kulkijaksi, kansiin menevät kanavat on kuitenkin kovin ohuset ja siellä on vielä banjopulteilla varsin pienet reiät…
Eikä se öljynpaineen säätömekanismi mikään hyvä ole, hyvilläkin öljyillä kylmänä on helppo saada yli 15bar öljynpaineet käynnistyksen jälkeen, varsinkin jos kovilla kierroksilla erehtyy käyttämään. Visa ei tätä tee, viisaamman paineensäätönsä ansiosta…
@Jalppis wrote:
Yksi asia ihmetyttää noissa “supersätkissä”, kun vaihdetaan isompaa moottoria tai viritetään enempi tehoja verukkeella, että mäennousukyky paranee ajettavuus helpottuu jne. niin kiltatapahtumissa sitten hehkutetaan sitä miten kovaa tultiin ja montako autoa ohitettiin…
Nykyisillä bensanhinnoilla olisi kiva kuulla keinoja kulutuksen pienentämiseksi.
Suorituskyky kivaa on, mutta silti pitäisi aina muistaa että teho on turvallisuusvaruste oikeinkäytettynä siinä missä turvavyökin, turvavyötä ei sidota kaulaan eikä liikenteessä ajeta kilpaa…
Supereihin kantaa ottamatta, mutta nämä ruiskuviritykset nyt ovat osoittautuneet (ahtimella ja ilman) sellaisiksi etteivät ole kulutusta lisänneet, vaan pitäneet kivasti aisoissa, jopa pientä pudotusta on havaittavissa käytännön kulutuksessa kun tässä pyörittelee pitkin kaupunkia talvikelissäkin… Sitä se nykytekniikka aikaansaa, polttoaineensyöttö on vain hallinnassa, paremmin kontrolloitua kuin kaasarilla…
@Jalppis wrote:Täytynee yhtyä Jasun kommenttiin, että useimmiten parantelut tuomitsee henkilö joka on itse jotain yrittänyt. Kantapään kautta oppii parhaiten.
Itse värkkäsin kerran viikonverran fiat 127 kaasaria nelkkuun saamatta sitä toimimaan kunnolla. Romukopasta orkkis tilalle ja puolentunnin seppäämisellä kuljin oli taas kunnossa…Tärkeää on, jos virittelee, käyttää uusia – tai melkein uusia osia ei loppuun ajettuja! Näin saadaan sitä toimintavarmuuttakin. Tämä ei ole ihan halpaa, siksi varmaankin jää monilta toteuttamatta. 😯
Niin. Tulihan itsekin aikanaan pikkuCorollan kaasari tällättyä Kutoseen, ja Nyytiseenkin taisin taputella tarinaa siitä. Joskus muistikuvien mukaan talven -96 aikaan se tuli värkättyä, ja nyt vasta ruiskuun siirryttyä poistin, joten ehkä se onnistuneeksi osoittautui..? Syy miksi siihen päädyin, oli kun en vain osannut saada 2-kurkkuista Solexia säätöihin, kolmen eri kaasarin kanssa temppuilin, kulutuksen ollessa välillä luokkaa 17l/100km, joka sitten vasta tällä Aisan-keksinnöllä asettui “järkeviin” lukemiin…
Olisi tietenkin voinut palata takaisin yksikurkkuiseen, mutta ei luonto periksi antanut, kun siitä oli juuri luopunut… Sitkeää pöljyyttä siis, ei vahingossakaan mennä siitä missä aita matalimmillaan on, vaan etsitään se korkeampi kohta ja tarvittaessa vielä vähän korotetaan sitä… 😳
Mutta, hauskuutta kuitenkin tällaiset ovat tuoneet, ennenkaikkea sen jossain häämöttäneen onnistumisen kautta. Aina vaan ei onnistua voi, ja siitä on sitten “muistona” verstaalla toisinaan poistettava romumetallikasa, epäonnistuneet kokeilut…
Tässä tietenkin joku voisi vaikka aavistella että kaikkea ei tosiaan ole vielä nähty..? 🙄
Nimim. valot releytettynä jo vuodesta -96
Olettaisin että tuon syynä on ollut juurikin vähäinen käyttö, ja sitä kautta ylemmän takalaakerin kuulien kevyt ruostepinnoittuminen, joka sitten on “syönyt” muovisen kuulanpitimen..? Siitä sitten seuraa se, että kuulat pääsevät samalle laidalle, reippaat välykset vähän joka puolelle, kuulia putoilemaan vaikka minne…
Ei sentään käynyt kuten itselleni vastaavassa tapauksessa, että öljyjä pois laskiessa mukana tuli kuulia, eli kuulat tässä tapauksessa löysivät tiensä eri suuntaan kuin itselläni..?
Se pieni alumiinintyöstäminen rattaan toimesta ei käytännössä haittaa, jos suurin osa laakeripesästä on edelleen oikeassa mitassa. Lastut vain pois sisältä ja takaisin nippuun, uudella laakerilla tieteskin…
Vaan jos oikein musta-valkoisesti tuota alkuperäistä tarinaa lukee, niin sehän suorastaan tarkoittaisi sellaista että kaikki alkujaan Nelkut pitäisi palauttaa Nelkuiksi jos ovat “päivitetty” Kutosiksi jne…
Eikä sitä sähköistä pissapoikaakaan “sallittaisi”, kun sehän on mahdollisesti vikaantuva laite… 😆
On tullut joskus ennenkin tämä todettua, mutta hauskaa on se, että kovasti ovat kaikenlaista rakentelua “vastaan” sellaiset jotka itse ovat aikanaan rakennelleet… 🙄
Kommenttina sitten tuohon etteikö apua löytyisi ahdettuun laitteeseen jos se vikaantuisi matkalla, sitä itse asiassa pohdittiin ennen Ranskan reissua, ja todettiin että mikäli moottori jysähtää niin kaikki oheislaitteet ovat “heitettävissä” toiseen moottoriin sellaisenaan, eli matka voi jatkua samaan tapaan kuin “vakioRättärillä” moottoririkon tapauksessa. Ja kuten koettu on, mikä tahansa ihmisen rakentama rikki mennä voi, ja kaikkeen ei vain varautua pysty…
Eikä tämä nyt niin vakavaa ole, joten, ne herneet nenästä pois. Itseltänikin…
Itelleen kun “rakentelee”, niin saa (ehkä joskus?) sellaisen kuin halunnut on, tuntuu vaan useimmin saavan sellaisen kun sattuu tulemaan… 😆
Olihan se ihan omalla tavallaan hauskaa ajella se yksi kesä NelkkuSätkälläkin välissä, vaan silti siitä puuttui “se jokin”..?
Sitten kun taas sai tuon oman vanhan tutun Dyanen leimattua, niin oli kuin olisi kotiin palannut, ehkä ne pitkät sen parissa vietetyt ajat ovat sitten jälkensä jättäneet, syvälle..? Kun kyseessä on aika paljon muutakin kuin pelkkää ajamista, sitä rakentamista, uusien tulevien askartelujen suunnittelua, joskus jopa jonkun jutun toteuttamistakin…
Onhan tuosta syksystä -93 jo hetki vierähtänyt, kun tuli kyseinen laitos Seinäjoelta eräänä Suurajoviikonloppuna kotiin noudettua, eipä sitä tosiaan arvannut mitä kaikkea sen mukana saa..!
Niin, ja se rakentelu, parantelu, kuka sitä miksikin kutsua haluaa. Jonkun mielestä tuo yksilö on vahvasti pilattu, mutta itse taas lasken käyttöä helpottaville ratkaisuille enemmän arvoa kuin alkuperäisyyden tiukalle noudattamiselle, kyseessä ei kuitenkaan ole mikään ääriharvinainen malli, missään mittakaavassa. Lisäksi ne katseet joita tuolla saa, ulkopuolisilta, kun havaitsevat esim. radio-ohjaimella keskuslukkoa käyttäessä, ovat aina yhtä hämmentyneen hauskoja, ja se käytös mitä on moottorille saanut polttoaineensyöttöä “päivittämällä”, nämä on sellaisia juttuja mitä ei ymmärrä jos niitä pitää selittämään alkaa…
En minäkään ymmärrä museokatsastettavia Rättäreitä, en silti ole niiden harrastajia, tai alkuperäisen tavoittelevia julmasti arvostelemassa. Meillä kun onneksi on valitsemisen vapaus edelleen olemassa..!
