- Tämä aihe sisältää 73 vastaukset, 13 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9.3.2025 at 11:57
toimesta.
-
Artikkelit
-
Onnittelut luvasta, periaatteessa “läpihuutojuttu” tuon olla pitikin, mutta eipä noista koskaan tiedä ennakkoon…
Jännä huomio muuten tuo eka pykälä, taitaa olla ekat luvat missä on nyt sitten kielletty tehoa lisäävät toimenpiteet… 🙄
No eiköhän se kumminkin liikahda tuollakin hevosvoimamäärällä pikkuisen ripeämmin, kuin vakiotekniikalla. Nyt vain saisi tuo talli vähän lämmetä, jotta saisihakea rojektin kotiin ja tehdä viimeiset hitsaustyöt ja alustan kunnostamisen loppuun ja maalaus ja sit se tekniikan lopullinen kuntoon hiominen. Jotenkin elämä kirkastui kunnolla tuon postin osalta, vaikka kyllähän se pikkuisen kirpaisi tuo summa tässä työttömän pudjetissa.
Katsotaan sitä sitten siellä. Ei uskalla vielä luvata mitään, kun ei osaa sanoa senhetken työllisyys asiaa. Ja samalla valmistumista hidastaa muut projektit, joita pitäisi myös valmiiksi saattaa. kaikki ajallaan. 😆
Vanha ketju, mutta erään lehtijutun luettuani, alkoi yksi asia kiinnostamaan…
Kokonaispainon muuttaminen autoa rakennettaessaNythän on ollut niin että kun Superin on saanut rakennettua, ja katsastettuakin, niin katsastuksessa sitten näppärästi on istuinpaikkoja “kadonnut”, kiitos kohonneen omapainon. Leimaamossa sitten asiaa kummastellessa, väittivät ihan sujuvasti ettei kokonaispainoa voisi muuttaa. Ei, vaikka jo lupaehdoissakin vaadittiin Ami Superin tai vastaavia akselistoja käytettävän, mutta silti niiden sallimia kantavuuksia ei onnistuttu laittamaan. Jotenkin mielestäni väärin, vaaditaan osia tietyillä ominaisuuksilla, mutta sitten ei kuitenkaan niitä ominaisuuksia voida hyödyntää..?
Tuosta jutusta, jos ei koko juttua lukea halua, lainaan tähän pätkän joka tähän viestiin kirvoitti..:
Toyota Hiluxiin vaihdetaan järeämpi akselisto, jonka ansiosta auton kantavuus nousee 3 500 kiloon, ja sen voi rekisteröidä kuorma-autoksi.
Eli, aika yksiselitteisesti, järeämmällä akselistolla saadaan isompi kantavuus. Osaako joku selittää miksi tämä ei sitten Sätkän kohdalla päde? Tätä yritin vuosi takaperin katsastuksessa kysyä Trafin herroiltakin, jotka olivat sattuneet samaan aikaan paikalle, mutta eipä heiltäkään ollut antaa mitään vastausta. Kehuivat vaan että “teillä kuitenkin on hyvin asiat, kun voitte näitä harrastaa” tms tarpeetonta mikä ei tuohon asiaan mitenkään liittynyt…
Tuon uutisen perusteella, näkisin että Sätkän/Tiinan/Pakun Superiksi muutoskatsastaneet ovat kokeneet vähintäänkin oikeusmurhan, kaikkien kohdalta en toki tiedä mutta tiedossani on ainakin kaksi sellaista mitkä ovat sittemmin enää kaksipaikkaisia kun omapaino on lisääntynyt liiaksi…
(toivottavasti linkittelyt onnistuu edes jotenkin, ihan kummallisia koodijuttuja tässä uudistuksessa)
No minä en ainakaan kokenut oikeus murhaa tuossa muutos leimaamisessa. Tosin taidan olla ainut joka teki ko muutoksen sellaiseen ajoneuvoon joka on jo tehtaalta lähteissä ollut järeällä rungolla, jousilla ja akselistoilla. Näin ollen muutostöiden jälkeen ajoneuvon omapaino kasvoi noin 50 kg ja kokonais paino pysyi oliko se nyt 1030 kg
No minä en ainakaan kokenut oikeus murhaa tuossa muutos leimaamisessa. Tosin taidan olla ainut joka teki ko muutoksen sellaiseen ajoneuvoon joka on jo tehtaalta lähteissä ollut järeällä rungolla, jousilla ja akselistoilla. Näin ollen muutostöiden jälkeen ajoneuvon omapaino kasvoi noin 50 kg ja kokonais paino pysyi oliko se nyt 1030 kg
Mut teepäs NelkkuSätkästä, 900kg omapainolla..? Tai PikkuPakusta, sama tulos…
Kaksipaikkaisia tuli niistä, vitsailivat PikkuPakun kohdalla vielä että “muistakaa sitten ettette saa ottaa enempää kuin sen 30 kiloa matkatavaroita”…
Tulipa tämmöinen viestiketju vastaan, ihan muuta etsiessä. Hupaisaa luettavaa, etenkin alkupäässä…
Mihin nämä vuodet ovat vierineet noista ajoista? Rakentelusäännötkin muuttuneet monta kertaa, ja tämänhetkisen tiedon mukaan ensi vuonna jälleen uusiksi, sallien tehojen kasvattamisen siihen asti kunnes teho-painosuhde tai siis sen raja tulee vastaan…
Epäiltiin tuolla jo vuonna 2003 että olisi rajoitettu öljyjohdannaisilla ajeluakin, mutta sitäkään ei onneksi ole vielä nähty, toki menovesi kallistuu jatkuvasti, ja tulee muita lisä”piilo”kuluja sekaan, mutta sentään bensaa saa vielä ostaa ilman rajoituksia…
Vieläkös on rakentelijoita linjoilla? Säännöt on muuttuneet sitten viimeisimmän viestin, ja nyt on jo seuraavat tekeillä. Periaatteessa sallivampaan suuntaan, kun on teho-painosuhde laskentamallissa, kuutioiden määrällä ei merkitystä, eli melkeinpä mitä tahansa saa pellin alle kun vaan akselipainoihin sopii…
Niin, ja “rodipykälä”, jossa karkeasti muisteltuna painosta riippumatta maksimiteho olisi 100kW, kunhan akselipainot ei ylity, etuakselilla erillisjousitus ja levyjarrut. Rungon “boksaaminen” tms vahvistaminen vaaditaan. Eli “rodipykälän” valossa saisi aika kivat tehot rakentaa Sätkäänkin…
Kysäisin katsastuskonttorilta joku aika sitten mitä mieltä ovat BMWn bokserin istuttamisesta sätkään, kuten esim. Sparrow tekee UKssa:
https://www.sparrowautomotive.co.uk/citroen2cvbmw.html
Eivät ainakaan suoralta kädeltä tyrmänneet. Rungon “boxausta” ei kait tarvittaisi, runkohan on suljettu profiili jo tehtaan toimesta (eikä avoin C kuten vanhoissa Fordeissa, joista rodit yleensä tehdään). Sitä vastoin levyjarrut tarvittaisiin ja aihion käyttöönottopäivä aikasempi kuin 1980. Rodisäännöstä voi lukea vaikka tuolta:
100Kw ei saa sätkää kun ei lasketa trafilla rungolliseksi, en ymmärrä miksei. Omani tein teho/painosuhteen perusteella omalla rungolla ja rumpujarruilla 1100 ccm BMW bokseri.
1 käyttäjä kiitti kirjoittajaa tästä viestistä.
Kävin toisella katsastusasemalla kysymässä asiaa uudelleen. Kaivoivat Trafin päätöksen ja totta tosiaan: 2CVssä ei Trafin mielestä ole erillistä runkoa. Erikoista.
Mutta hauska kuulla että noita Bemarin boksereita on tästä huolimatta saanut laitettua nokalle.
1 käyttäjä kiitti kirjoittajaa tästä viestistä.
Tämä Sätkän “rungottomuus” kaipaisi kyllä hieman lisäselvennystä. Perustelen kantani seuraavassa lainauksessa ajoneuvohallintokeskuksen lupapäätöksestä..:
“Auton runko vaihdetaan Citroen Ami Super -mallin uuteen runkoon.”
Samaten ilmausta “runko” on käytetty osalistauksessa, ei pohjalevyrakennetta… Tosin siinä sen ikäisessä prosenttijyvityksessä oli sama lukema pohjalevyllä ja rungolla, ettei sen kannalta olisi merkitystä, mutta tuon 100kW jutun kanssa kylläkin…
Elä sitten tämmöisten kanssa, jotka tekee päätöksiä itsensäkin kanssa ristiin…
Pohjalevyrakenne on Kuplavolkkarissa, erillinen runkorakenne on semmoinen missä koriin kuuluu lattiat. Voidaan tietenkin vääntää peistä, päääsemättä minkäänlaiseen lopputulemaan, mutta ärsyttää tuommoinen…
Silti, kiva että sallitaan edelleen kaikenlaista jännää. Onneksi ei ole kaikkea kielletty lähtökohtaisesti, vaan annetaan kuitenkin muutoksia -laajojakin -edelleen rakennella. Järki tietenkin mukana on hyvä pitää, ja tähän voisi siteerata V8-Magazinesta lukemaani mainintaa: “teho on turvallisuusvaruste siinä missä turvavyökin, -oikein käytettynä. Liikenteessä ei ajeta kilpaa eikä turvavyötä sidota kaulaan”…
1 käyttäjä kiitti kirjoittajaa tästä viestistä.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.