Jasu

Tälläsin sit vierekkän nuo omistuksessa olevat…

Hyvin tulee takakulman erot suorastaan silmille, aika paljon tekee tuo oopperaikkuna/sen puute, ulkonäölle

Kolmiopeltien “erimittaisuus” ei tuossa kovin hyvin näy, mutta luonnossa ero oli jo aika selkeä

Maskien ero näkyy aika selvästi kun ovat noinkin lähellä toisiaan, uudemmasta jopa näkee läpi

@LPN wrote:

Muistelisin, että tilavuus sai olla maksimissaan 20% enemmän kuin mallisarjan suurimmassa koneessa. Jos hyväksyvät Superin verrokiksi,

Niin, jos. Mutta kun eivät hyväksy, Ami on Ami, 2cv on 2cv ja Dyane on Dyane. Tästähän olikin jo kokemusta kun ensimmäinen “nykysääntöjen Superi” tuli hyväksytettyä (Kiitos Miki tästä), niin piti todistella että kaikkien mallien rungot ja akselistot ovat tosiaan vaihtokelpoisia. Aiemmat Superit kun oli Dyanesta tehty, siis se mihin verrattiin tuota lupaa hakiessa, niin meinasivat (jos en ihan väärin muista) ettei Dyanen jutut koskisi 2cv:tä. Ja sama sitten Pippurin kanssa, eihän ny PikkuPaku voi olla vastaavasti rakennettu kuin 2cv, sitä en enää muista pitikö tätä vielä lisää todistella AK-350:n kanssa…

@LPN wrote:

Mun mielestä nämä prosenttisäännökset yms. tyhmyydet pitäisi viedä kotimaisten autokerhojen yhteistyönä suoraan EY tuomioistuimeen, mielellään jonkinlaisen ennakkotapauksen kanssa. Rahaa ja aikaa palais hiukan, mutta luulisin, että päätös olisi harrastajien kannalta positiivinen.

No, ollaan kuitenkin siitä onnellisia että voidaan jotain rakennella, monessa Euroopan maassa on rakennemuutokset käytännössä täysin kiellettyjä, Ranska nyt ekaksi mieleen tulee. Tosin siellä katsastuksissa tarkistetaan ymmärtääkseni lähinnä valojen ja jarrujen olemassaolo, ei niinkään rakennemuutoksia (kun niitä ei saa tehdä), mutta ovat puhuneet että jos sitten muutetulla pamauttaa kolarin niin sit voi tulla ihan oikeasti paljonkin sanomista…

Tokihan se olisi kivaa että muutoslupajutut olisi siten kuin oli muutama vuosikymmen sitten, lääninkatsastusmies sai niin katsoessaan hyväksyä liki mitä tahansa, jos vain katsoi ettei muutokset aiheuta vaaraa liikenteeseen. Mutta kuten on huomattu, niihin aikoihin ei varmasti palata, lähinnä kaikenlaisen harrastamisen vaikeutuminen on enempi nykypäivää lisääntyvine rajoituksineen. Onneksi ei sentään ole saatu EU:n kaavailemaa “ropailun täyskieltoa” aikaiseksi, jota on mm. moottoripyörille esitetty, ja vieläpä ihan tosissaan, vuosikatsastuksia unohtamatta…

Saako vai eikö, se pitäisi jonkun ottaa riski ja kokeilla..?

“Supereita” on taas menneinä vuosina saanut rakennella, sitä kautta asiaa ehkä lähestyä kannattaisi. Joitakin pohdittavia asioita tulee kyllä mieleen..:

-painonlisäystä alkuperäiseen ei niin paljoa tule kuin GS:n tekniikalla, joten sitä kautta voisi ehkä välttyä isompien (lue: tukevampien) jousien/ripustusten/rungon vaatimukselta
-kuutiot ei pahasti GS:n 1015cc tapauksista nouse, vaan onko tuo melkein sata kuutiota sitten liikaa
-tehot kyllä menee aika reilusti isommaksi kuin GS:n kanssa, tahtovat kummastella sitäkin että laitetaan 45-kaakkinen kone
-ylittyykö teho-painosuhteen raja-arvo, sekin pitäisi tarkistaa

Jos oikein kovasti kiinnostaa, niin varmuuden saanee tekemällä poikkeuslupa-anomuksen tuollaista moottorinvaihtoa ajatellen. Viimeksi sen kuulin maksaneen 340€, tuloksen ollessa kumpi tahansa, mutta onneksi suuntaa antavia vastauksia saa Trafista kysymälläkin (ei tosin sitovia kannanottoja, sen saa anomuksen kautta) ja nykyään onneksi osaavat kysyä jos on jotain mikä voisi estää luvan antamisen ennen kielteisen päätöksen tekoa…

@Herra_Pii_Poo wrote:

Mutta nyt, kun keli on mainioin katto rullalla ajeluun, ajokki yskii ja sammuu. Ryyppynuppia saa säätää koko ajan ja merkillisintä on, että ajokki tuntuu tietävän missä ollaan: Kotipihassa tyhjäkäynti on tasaista, mutta mitä hankalampi risteys, sitä varmemmin rupeaa nikottelemaan.

Äkkiseltään vois mieleen tulla että laihalla käy, jos kerran yskii/sammuu ja ryypyllä pelaamalla saa toimimaan..? Tai sitten bensansaannissa se ongelma, tuohon Akailen listaan vois vielä lisätä tankin päällä olevan kumiletkun pätkän, jos on halki niin ottaa sieltä ilmaa bensan kaveriksi ja seos taas laihenee…

Ja tuo että varmasti kummittelee hankalassa paikassa, niin siihen varmasti vaikuttaa se että kun kuskilla on pieni epävarmuus toiminnasta, niin sitä saattaa “korostetun varovanvarmasti” yrittää lähestyä tilannetta, jossa omalla toiminnalla vaan saa esiin huonon käytöksen. En sano varmaksi, mutta ihmisluonne tahtoo vähän tuollainen olla…

Kylmänä tahtovat nämä käydä, meidän olosuhteissamme. Tälle kesälle en ole saanut vielä sataan asteeseen lämpöjä, vaikka on jäähdytin tukittu, kuten keulakin sekä moottorin alla on pelti…

Noita lämpöjä on pohdittu aina tasaisin väliajoin, ja seuraavanlaisen jutunpätkän joskus naputtelin:

Otetaanpas tähän sitten erään hieman enemmän asian kanssa touhunneen tarinaa, tueksi omille väittämilleni..:

@A. Graham Bell wrote:

-ihanteellinen moottoriöljyn lämpötila mahdollisimman tehokkaanmoottorin toiminnan ja voitelun kannalta on 95°C-105°C taikka korkeintaan 110°C
-hyvin suuri osuus moottorin kulumisesta tapahtuu moottorin ja moottoriöljyn ollessa kylmiä, minkä vuoksi moottoria ei milloinkaan saisikaan suuremmin kuormittaa eikä kierrättää liian korkeilla kierroksilla, ennen kuin moottoriöljy on saavuttanut likimain 70°C lämpötilan
-moottoriöljyn lämpötilan ylärajana voidaan pitää 130°C, ja siihenkin öljyn lämpötila saa yltää ainoastaan hetkittäin

Lisäksi tällainen hauska huomio..:

…autonvalmistajien tekmissä täydellä kaasulla ajetuissa 24 tunnin testeissäkin on osoittautunut, että hyvälaatuista moottoriöljyä käytettäessä täysin hyväksyttävä moottorin öljypohjassa olevasta öljystä mitattu lämpötila on 120°C-130°C, ja hetkellisesti öljyn lämpötila voi olla jopa 150°C-180°C, mutta joka tapauksessa tällaiset moottoriöljyn lämpötilat edellyttävät että kyseessä on uusi tai ainakin uudenveroisessa kunnossa oleva moottori…

Minun mielestäni öljynjäähdytin on aiheellista hankkia silloin, jos moottoriöljyn lämpötila raskaammassa ajossa kohoaa säännöllisesti suuremmaksi kuin noin 120°C.

Lähde: Nelitahtimoottorin Virittäminen, A. Graham Bell, sivu 12.8

Ja juu, näitä lämpötiloja on tullut itse seurailtua tosiaan öljypohjasta, ja minua on “huolettanut” moottorinvaihdon jälkeen se, ettei tuossa “uudessa” (ajomäärä arvoitus, mutta vähemmän kuin entisessä) tahdo öljynlämpö nousta mitenkään edes sataseen, kesäkuumallakaan. Entisen kanssa ei ollut tuota ongelmaa, piti jo turvautua konehuoneen “lisätuuletukseen” jättämällä kolmiopellit pois, vaan siltikin sai jopa talvella lämmöt lähelle sataa…

Niin, ja mielipiteeni perustuu siihen mitä on tullut kokemuksen kautta opittua, noilla lämmöillä vaan “saa eniten irti” moottorista, niin sisään tulevana lämpönä kuin pyörille siirrettävänä voimanakin. Kumma miten tuo parikymmentä astetta vaikuttaa, nyt sitten kun tuota polttoaineenmenoa moottoriin pääsee vähän toisella tavalla katselemaan, niin siinäkin sen eron näkee… Alle 90°C ei tahdo moottori vielä vetää yhtä kivasti kuin öljyjen ollessa tuota lämpimämmät…

@Wonderi wrote:

Tekikö ne tuohon puhallinkoteloa ollenkaan vai luotetaanko vastatuulen jäähdyttävään voimaan?

Isompi öljynjäähdytin, alkuperäisen Bemarin osan tilalle.

Tietääkseni noissa muutetuissa ei ole mitään puhallinsysteemiä, hankalahko askarreltava kun ei mitään akseliakaan etupäässä ole näkösällä millä puhallinta pyörittäisi (ellei sähköropelia käyttäisi)

Joitakin tuollaisia on rakennettu ihan siviililiikenteeseenkin, eikä isommista lämpöongelmista ole silmiini juttuja sattunut..?

Paljon on pieniä eroja, piuhatkin menee pannuhuoneessa eripuolella kuin NelkkuTiinassa. Pitäisiköhän joku päivä oikein ajatuksella kiertää noita läpi, verrata tätä -67, kaverin -72 ja omaa -74 Tiinoja..? 🙄

Tuosta kliksauttaen pitäisi löytyä kuvia tästä tapauksesta, otan kyllä lisääkin, ja kuuntelen myös toiveita kuvauspaikoista…

Hauskaa tässä on sellainenkin ettei laitteessa ole rattilukkoa, vain virtalukko löytyy..! Kuitenkin lukkolaite ymmärtääkseni pitäisi löytyä kaikista -67 ja uudemmista, ja noihin oli laiteltu silloisen maahantuojan toimesta Pikki-Corollan lukkolaitteita..?

http://www.suomen2cvkilta.fi/wiki/index.php?title=Vaihteistot_2cv_pohjaisissa_kulkimissa” onclick=”window.open(this.href);return false;.
Tämmöinenkin on näemmä joskus Wikiin tarttunut, noilla ohjeilla pystyy välitykset tutkimaan vaikka käyttökunnossa olevasta kulkimesta..!