Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
@gustaf wrote:
Koska kytkinakselin voitelu on idioottivarma siinä on voitu käyttää heikompirakenteista laakeria verrattuna
vetoakselin tukivarren laakeriin, jonka voitelu ei perustu roiskevoiteluun. Jälkimmäisessä on yksi kuula enemmän ja
metallinen kuulien pidike.Tähän vielä jotakin.
Ostin eilen uusia laakereita, juurikin kytkinakselille sellaisen valmiiksi uralla varustetun. Hieman meinasi hymyilyttää, ja tämä keskustelu mieleen palautui, kun laatikosta paljastui SKF:n tekele, metallisella kuulanpitimellä sekä yhdellä kuulalla enemmän kuin mitä joku päivä takaperin paljastui vetarinlaakerista…
Kun sattuneesta syystä otin auki muutaman vetarinlähdönkin, vuosina -78 ja -84 kasatuista Kutosen laatikoista, niissä oli laakereina Itä-Saksalaista laatua, merkkiä DKF. Samalla numerollakin olivat, 6205-NR1, yleensä jos laakereissa (tai missään muussakaan) on joku eroavaisuus, on se tyyppinumeroon jotenkin laitettu. Vielä en ole kumisuojia noista raotellut, mutta ainakin yhden paloittelen, sillä siinä on merkittävä sormiin tuntuva välys…
Kuulanpitimen materiaalinkin sitten mainitsen kyllä, ja saatan kuvankin napata kohteesta…
Kolmisen vuotta edellisestä pohdinnasta, ja sen aikana yksi vakavahenkinen kysely osista, joka tuli ikävästi tovin sen jälkeen kun oli tullut tehtyä päätös projektin eteenpäinviennistä. Hiljalleen, ehkä vielä joskus tämä liikkuukin, omin voimin…
@Jasu wrote:
Sen voin luvata että vaihteisto on ”pirullinen” kasattava tuolla omavalmisteakselilla, mutta voin kyllä vaihteistot kasata ettei siitä murhetta tule. Täytyy meinaan synkronit niputtaa kun on pakki-ykkös-kakkos-kolmos -lukintamysteerio paikallaan, muistelisin näin, kun ei ole ”kevennetty” noita kolmea boorinharjannetta pois kuten originaalissa on…
Olipa hyvä että tuli tuo luvattua, ja pitihän se kokeilla…
Siinä hämärästi näkyy tuo edellä sanallisesti kuvailtu haasteellisempi osuus, ja kuten kuvasta ehkä selviää, on sen saanut jopa kasattua. Tuolla toisaalla, vaihteistokeskustelussa, synkronin niputtamisesta vähän haasteltiin, vaan sen voi nyt kokemuksesta sanoa että helposti kolminkertainen aika menee tuollaisen kasaamisessa kuin tehtaan tekeleen…
Ja siitä pieni aivojumppa. Löydä ”viisi virhettä”, tarkemmin, ne viisi asiaa jotka ovat toisin kuin 2cv6:n levyjarruvaihteistossa…Kiva oli kyllä havaita että näköjään sitä oli osannut jotain suunnitella jo 15 vuotta takaperin, kaikki palikat sopivat suoraan ilman isompia taisteluja..! 8)
^Vaikken pyydetty taho olekaan, niin vastaan silti. Pitäis toimia, ilman ongelmia…
Se vähän, mitä on tullut 123-sytkään tutustuttua, niin se on ”kärkiä vastaava” paketti, vain elektronisesti toteutettuna. Kiinni vaan, jos intoa riittää…
Joitakin erikoistyökalujakin on kiva olla, ja onneksi osan tekeminenkin on varsin simppeliä…
Tuollaisen silppusin, päädystä mistä oli löystynyt päätymutterin tullut läpi. Rasiaporalla vaan isommaksi reikiä ja nyt tuolla saa pidettyä laakerit paikallaan niiden avaamista/kiristämistä varten. Toimii muissa paitsi Nelkun laatikossa, siinä kun on tuon ylemmän mutterin avainväli 35mm, Kutosessa/Ami8:ssa sen ollessa 30mm…
Siirtohaarukoissa onkin sit omat ”hauskat” kantansa, niitäkin varten oli kaveri aikanaan työkalun tehnyt. Tai oikeammin wanhus-DS:n moottorinkiinnityspultteja varten, mutta sama työkalu käy kivasti näihinkin…
Tässä vielä pultinkanta sekä avain toisesta suunnasta kuvattuna… Lähteehän nuo toki auki muutenkin, 6mm kiintoavaimella, pienellä jakarilla, hyvillä siirtoleukapihdeilläkin, mutta oikea työkalu on kuitenkin aina mukavampi…Ajatus on kokeilla tehdä itselle oma työkalu, ja jos onnistuu työkalun teko työkalua varten, niin teen kyllä muutaman myyntiin asti…
Tätä aihettu löyhästi sivuten, kaikista palstan viesteistä n. 45% on ”kärkikymmenikön” naputtelemia… :lol:
Ja se mitä tällä yritän sanoa, on että saa tänne muutkin tarinaa suoltaa kuin aktiivisimmat. Keskustelutkin olisivat hieman monipuolisempia kuin ”pikkujoukon” kesken… :roll:
http://www.nettiauto.com/citroen/2cv6/5747159″ onclick=”window.open(this.href);return false;
Tämän mahdatko olla jo huomannut..?@Akaile wrote:
Tuo musta on ilmeisesti vaikuttanut Keravalla vielä 2009?
On, sama laite kyseessä… 8)
@Isoo-Jukka wrote:
Kun loota oli pöydällä, avasin myös päällikannen ja tein lisälukituksia siihen 2-3 rataspakan murheenkryyni-kiristysrenkaaseen, joka tuppaa löystymään peruutettaessa.
Tähän liittyen, laittelempa muutaman kuvatuksen…
Tällai hauskasti jumittunut siirtäjäholkkimysteerio joskus ajatui haltuuni. Enää en muista, mutta saattoi olla Citroman tai Jalppis tuon toimittajana..? Kuitenkin aika yhtä puuta tuntui olevan, mutta ratkaista viimein piti miten tuokin on tuonne mennyt…
Kuten näkyy, tuossakin oli jo ”murheenkryynipaikka” taputeltu tiukemmaksi, oli silti avautumaan päässyt…
Vaan eipä tiukassa edes ollut, paketti ruuvipenkkiin ja isoilla putkipihdeillä varovasti kiinni niin ei edes vääntää tarvinnut kun osat irti pyörivät..!
Siinäpä ne sit kivasti levällään olivatkin. Ilmeisesti tässä oli käynyt siten että siirtäjän holkin löystyttyä/avauduttua oli 2/3-vaihteen kytkentäholkki mennyt liian pitkälle pakki/ykkös-rattaaseen nähden, ja sitten ykkösen synkronirengas siten päässyt livahtamaan väärään väliin. Ja jos sen jälkeen sitten on holkkia yritetty pyörittää paikalleen, tai jopa kiertynyt omia aikojaan kun siirtohaarukka on pidellyt kiinni, niin siinäpä sitten olikin hyvät ainekset pähkinälle..?Kuka sen sit oikeaksi sanoo miten on noin käynyt, mutta noin epäilisin käyneen…
Tästähän oli sitten lauennut myös kolmosen synkronirengas. Usein kuulee puhuttavan akselin päällä olevasta puolipyöreästä teräslankarenkaasta, joka noihin synkronin kolmeen kynteen ottaa, että se olisi synkronirengas. Ei ole, vaan se vain on osa tätä synkronointia. Kuvassa näkyy messinkinen (???) kartio, teräksinen tähän vastaava kartio sekä jälkimmäisen lukkorengas joka pitää mokoman kivasti tuon 2/3-siirtoholkin sisällä. Vastaavat osat, pikkusen isompi löytyy neloselta, sekä runsaasti isompana ykköseltä…Arvatkaas onko tuon paketin paikalleenasentaminen sitten helppoa ja hauskaa? Sitä voi sitten miettiä seuraavan kuvasarjan jälkeen..:
Ensin lukkorengas tuonne pesän pohjalle…
Sitten teräskartio kaveriksi, ja tässä vaiheessa hyvin huomataan ettei se mene riittävän syvälle, kiitos tuon äskeisen lukkorenkaan…
Nyt tuosta reiästä näkyy missä se lukkorengas on, sekä ura minne se pitäisi saada taiteiltua…
Sopivalla koukulla kaivamalla, tuosta äskeisestä reiästä, saa lukkorenkaan ”kiipeämään” uran reunan päälle, toiselta puolelta sormilla pidellen ettei lukkorengas karkaa väärille suunnille. Vähän pitää kartiokappaletta nostaa ulospäin, että lukkorengas sitten mahtuu ilmeisesti asennusta varten tehtyyn pieneen kevennykseen…Teräsrenkaassa on mukavasti tehty neljä kolosta, mistä pääsee lukkorengasta työntämään ulospäin, jotta sen saisi asettumaan edes sinne suunnalle minne pitäisi. Samalla tietenkin sormella vastapuolelta kiinnipitäen, ettei rengas (taas) karkaa…
Jo mainitusta reiästä pääsee sitten näkemään, kun lukkorengas on menossa oikealle suunnalle.
Rengasta kiertäen, pääsee näkemään mikä on tilanne missäkin puolella rengasta. Tuosta reiästä mahtuu pienellä ruuvarilla siirtämään lukkorenkaan uransa pohjalle, koko matkalta. Ja siinä se, aikaa tuohon meni tuskin tuntiakaan (tai ainakaan paljoa yli)
Vähän tuli tuossa sitten inventoitua vaihteisto-osien kasaa, ja onhan noita mokomia kertynyt. Eikä kaikki ollut edes tuossa, lisää olisi kun vain jaksaisi puhdistella ja lajitella…
Muutama laakerikin on tullut pois käänneltyä noista. Minkähän takia nekin on kaikki pitänyt säilyttää..?
Hauskasti vielä 50-luvulla oli laakereihin meistetty minkämerkkiseen ne kuuluvat. Noissa takapään kaksirivisissä ei sitten muita merkintöjä ollutkaan kuin nuo viikset… Ilmeinen vihjaus spesiaaliosista..?Otin sit verstaalla käydessä muutaman kuvan aiheesta, jos tulee joskus jollekin muulle sama vastaan…
Tuossa siis irrallaan käsijarruvipu, välitankoa esittävä lattaraudanpätkä sekä tapit sokkavaihtoehtoineen
Tässä sitten se ”ongelmapaikka”, eli vivun pää jonka sisäosa pääsee hauskasti liikkumaan. Sisäosa pitää vain siirtää sellaiseen kohtaan että on reiät kohdakkain
Tältä pitäisi näyttää kun osat on paikoillaan. Vanhemmissa sokkana saksisokka, uudemmissa tällainen hienompi useampaan kertaan irroitettava malliNiin, arvaa vaan tuliko aikanaan ekaa kertaa tuotakin ihmeteltyä, purkaantui helposti mutta kasaamisen kanssa pitikin miettiä.
Eikä sitten kannata unohtaa tapeista sokkia, on ikävämpi ylläri jos pääsee ajossa tappikin poistumaan, ja vielä ikävämpää on jos vastaavan sokan on unohtanut vaihdekepakosta ja on jättänyt käsijarruvaijerit asentamatta (sopivat puuttuivat, ja ”ehtiihän sen myöhemminkin”)…
@esa.tahtinen wrote:
Miten nuo kolme reikää pitää liittää toisiinsa, jotta käsijarru ja myös kahvan lukitus toimii? Tarvitsenko liitokseen jonkin mystisen osan (joka ehkä on nyt sitten vauhdissa pudonnut)?
Tappi joka menee noiden reikien läpi, ja tapin päähän sokka. Toimii myös M6-osakierrepultti kivasti korvaavana osana, nyloc-mutterin kanssa ettei tule kiristettyä niin kireäksi ettei osat enää liikkumaan pääse.
Vaikuttaisi siltä että tässä nyt puhutaan kolmesta eri asiasta sekaisin.
1. vaihdevipu, siis se mikä tulee ohjaamosta moottoritilaan
2. tanko mikä yhdistää em. vivun vaihteistoon
3. vaihteiston kannesta se mihin kohdan 2. tanko yhdistyyEikä helpommaksi tee se, että näitä kaikkia on erilaisia..:
1. Ainakin wanhuksissa on erimittainen (pidempi, muistelen) kuin Nelkussa ja Kutosessa, Amia en kommentoi ja mahdollisen eron Dyaneen voi yrittää muistaa tarkistaa
2. Ami8:n osa on suora, 2CV/Dyane omaa kahdesta kohtaa taivutetun. Wanhukset on oma lukunsa, tämä kun on kiinteä kohdan 3. osan kanssa
3. 2CV4/6, Dyane4/6, näissä tämä ”tappi” on pystysuorassa. Ami8:n tapauksessa lähtö on eteenpäin kallistettu. Wanhuksissa sitten koko vipunen on toistakymmentä senttiä taaempana, kiinteämpi osa vaihteistoa, ja näissäkin on eroja; 12/18-kaakkisissa suora tanko, Ami6 parilla mutkalla varustettu. AK-350 on ymmärtääkseni vastaavalla tangolla kuin Ami6, mutta paremmin tietävät osannevat varmistaa?
Tuohon ”vapaan merkkiin” vaikuttaa sitten suurinpiirtein kaikki, eli vaikka olisi käytössä oikeat osat, niin tuon sijainti ”elää” yllättävän paljon sen mukaan miten on korin etulattia pehmentynyt/vajonnut, onko runkoaisat edessä pikkasenkaan mutkalla, miten moottorin/vaihteiston kumityynyt on ajan kanssa antautuneet, joissakin yksilöissä on korotuspaloja moottorin etukumityynyjen/rungon välissä sekä se mihin asentoon on tämä vaihteiston ja vaihdevipusen välinen tanko kiristetty kun sen pyöräyttämällä vähänkin eri asentoon asettuu vaihdevipu yllättävänkin paljon eri kohtaan…
Jotenkin noin nuo on tullut havaittua/ymmärrettyä, kommentoikaa vapaasti jos tuntuu joku juttu oudolta tai väärältä.
Muutama nopeasti mieleen tuleva vaihtoehto:
-roska O-rengasurassa
-naarmu pumpun kannessa O-renkaan kohdalla
-viallinen O-rengas
-pumpunkansi halki
-pumpun pesä halki
-pultit liian kireällä/löysällä
-vai tuleeko sittenkin lohkon ja pumpun välistä, jolloin paperitiiviste olisi rikkiOn varmasti muitakin vielä, mutta ”todennäköisimpiä” listasin… :roll:
@kari80 wrote:
Superin tankin takakiinnikeet ovat 27cm taaempana kuin kutosen…
Pitäisi olla samassa kohdassa Ami8 ja Superin tankin kiinnikkeet, voin yrittää tarkistaa muistaessani tuon… 8)
@kari80 wrote:
mutta kuinkas lukitaan irrallinen loota?
Olisko että kiristetään molemmat yhtäaikaa?Yhtä aikaa kiristäminen ei käy, kun ovat erikätisiä nuo mutterit.
Vaihteiston saa lukittua laittamalla esim. ykkösen ja nelosen yhtä aikaa päälle, ”reunimmaisten” siirtotankojen keskinäistä liikettä ei mikään rajoita Sätkän laatikossa kuten lähes kaikissa muissa (GS mukaanlukien) vaihteistoissa tehty on…
Hampaiden väliin ei pitäisi ikinä mitään laittaa millä pyöriminen estettäisiin, aika helposti tulee jälkiä hampaisiin ja ne jäljet sitten ikävästi kuuluvat ajossa. Ai mitenkäkö tuokin piti opetella… :oops:
@Lasse1 wrote:
että kiristäessä ylempi laakeri tuli vähän ulospäin, sen sain takaisin paikoilleen varovasti pienellä vasaralla naputtamalla. En tiedä mistä moinen ilmiö johtuu.
Tämä meinasi kommentoimatta jäädä. ”Ilmiö” johtuu vain siitä että vaihteistossa on vinohampaiset rattaat. Tällaisiin rattaisiin kun kohdistaa voimaa, niin osa voimasta haluaa suuntautua akseleita poistyöntäviksi, suorahampaisilla rattailla ei tällaista ilmiötä olisi. Kuten ei myöskään Sitikan viiksilogon mukaisista rattaista, erisuuntaiset vinot hampaat kun kumoavat itsensä aiheuttamat kuormat…
