Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
^AMI8 ja 2CV6 on samoilla palikoilla, kammen ja vauhtipyörän (varauksin) suhteen…
@Jasu wrote:
Otin siis ja varmistin asian, jäi häirihtemään… Kuvassa 2cv4, AK/Ami6, 2cv6 vauhtipyörät…Hätäsesti mittaillen ja mittailuista laskien, tulokset ovat seuraavia..:
2cv4 ja Wanhus….. 35,5mm, kohdistustappi samalla reikäpiirillä
AK/AMI6…………… 39,5mm, kohdistustappi samalla reikäpiirillä
2cv6……………….. 42,5mm, kohdistustappi 41,5 millin reikäpiirilläKeskireikä kaikissa sama 22mm
Pulttien/kohdistustapin reiät kaikissa sama 8,5mm
Ei häirihte ennää, paitsi jos tulee selkeä vahvistus että mittasin väärin… 😉
Tuommoista tuli joskus mittailtua, kun oli tarinaa näihin liittyen joskus ennenkin esillä…
@2cvjimmi wrote:
Jerome Catsin sivuilta löysin välitykset eli ovat samat kumpaisessakin. Erittäin mukava kokonaisuus. Hissun Kissun laatikossa on isot rummut, jarrutusteho on aivan eri luokkaa kuin pienissä. Pääsisköhän tuossa kytkinkopan vaihdolla?
Kytkinkopan vaihto ei vaikuta kytkinakselin uritukseen, joka on isompi murhe. Tosin ymmärtääkseni wanhuksen/AK:n kytkinlevyn asentaminen Kutosen vauhtipyörään ei pitäisi olla ongelma…
Sitä en tiedä sopisiko kytkinkoppa uudemmasta laatikosta sellaisenaan Wanhuksen vaihteistoon, pitäisi joskus kokeilla. Vaan Kutosen moottori sopii vaikka Wanhuksen vaihteistoon, ja päinvastoin. Mm. Pikku-Olli kun palautti -60 Pakuun 12-kaakkisen moottorin, siihen jäi siellä asennettuna jo jonkun vuoskymmenen ollut Dyane6 vaihteisto, isoine jarruineen…
Jarrut on pieniin rumpuihin huoltoa lukuunottamatta reippaasti paremmat, enemmän ja tasaisempaa jarruvoimaa vähäisemmällä riskillä häviämisen kanssa. Poljintuntumastakin tykkäsin enemmän kuin pikkurumpujen kanssa, vaan se huollettavuus on sitten kertaluokkaa kehnompi. Tai siis, samalla tavalla huollotkin tehdä pitää, tilaa vaan on varsin huonosti esim. asentajan käpälille…
@Musta Hattuinen Mies wrote:
Vaihteiston kuori ja kytkinkoppa ovat koneistetut parit..
Ei ehkä istu vetoakselin reiän koneistukset yksiin jos toisen kytkinkopan toiseen vahteiston kuoreen asentaa.. 😯Tuommoista on mainittu olevan, mutta kohdalle ei ole ongelmallisia vielä sattunut. Sujuvasti on sekoiteltu kytkinkoppaa vaihteiston kuorien kanssa, mittailtukin, eikä mittaamalla mitään eroja löydetty. Enää en muista monestako näitä katsottiin edesmenneellä Särkyneen Sitikan Majatalolla, mutta ihan vähäinen määrä se ollut ei…
Tai sitten lähestyy “poikkitieteellisesti”, unohtaa perinteiset “rajoitukset”. Yksikurkkuista on tullut ajeltua vaijerikaasulla, sekä kaksikurkkuista tangolla. Kummassakin tapauksessa kaasari käännettynä, jolloin liikesuunta kääntyy oikeinpäin…
Kaksikurkkuisena tosin oli silloin Aisan, yksikurkkuisena edelleen Solex…
Se mitä tällä taas sanoa yritän, on se ettei kannata ajatella liian vaikeasti asioita. Eikä jumittua alkuperäiseen asennukseen, varsinkin kun muutenkin on muuttamassa alkuperäisratkaisuja toisenlaisiksi…
Poljinmysteeriossa on pieni ero, vaijerikaasun kanssa mysteerion runkoon on kiinnitetty lisälappu jonka avulla kasupolkimen saranatapille on saatu tukevampi kiinnitys. Vähän alemmaksikin tulee sen runko, verrattuna vanhempaan versioon.
Mutta onnistuu ilman mitään lisäyksiäkin, omaani porasin vain 9mm reiän saranapulttia varten, ja hyvin on pysynyt yhtä löystymistä lukuunottamatta. Silloin kun vaijerikaasulle tuli muutettua, en löytänyt uudempaa poljinmysteeriota vaikka sellaisen tiesin omistavani. Löytyi sitten muutamaa vuotta myöhemmin…
Omaani laitoin tosin polkimen vaijereineen Beksistä, sellaisia kun sattui silloin purettavana olemaan useampiakin. Pedaali on muuten sama kuin Sätkässä, ainoastaan vaijerin kiinnitys on erilainen. Lisäsyynä kyseisen valintaan oli myös kaasuläppärunko, joka sekin oli Beksistä, sattui kerrasta sitten molemmista päistään sopiva, myös mitaltaan, vaijeri…
@cee4 wrote:
Moro!
Olen tässä miettinyt et onko tuossa TiLaPäisessä kulku kohdallaan. Kyselenkin mikä on kiltalaisten nopeusennätykset sätkillä ja millä koneella?? Mun 2cv6 -77:ssa on 652cm3 sylinterit/männät
Tuossapa se syy on, miksi ei kovempaa kulje. 652 männät, rajoittaa kivasti kierroslukua, kun ovat reilusti painavammat. Etu mitä isommilla pytyillä saa, on lisääntynyt vääntö, haittana sitten tulee se ettei kone jaksa kiertää niin pitkälle kuin vakiokutonen…
Visan oma syttykin on osallisena väännön lisäämisessä, mielestäni 123 ei tarjoa vastaavaa vääntöä kuin mitä Visan oma systeemi antaa. VakioVisassa on vääntöä n. 25% enemmän kuin vakiokutosessa, siitä taas saa sen että voi käyttää huomattavasti pitempiä välityksiä, joka taas vähentää mm. sisämelua…
Aikanaan kun miulla oli Visa Tinskussa, GS:n pitkällä vaihteistolla, niin sillä tuli pyyhkäistyä kierroslukumittarin mukaan noin 170 km/h. Ihan paljon, ja ehkä vähän liikaakin, vakioalustalle, tosin melko tonttiin laskeutuneelle… Sittemmin kun on muuten vakiokutoseen palannut, vain polttoaineensyöttö päivitetty nykyaikaiseen, sekin jaksaa kivasti GS:n pitkillä pykälillä ja pakko se myöntää on ettei kanssa-autoilijat tuolla ruuhka-Suomessa osaa ymmärtää että 120km/h alueella viihtyy ohituskaistalla ihan riittävää nopeutta ylläpitäen…
@cee4 wrote:
Ajattelinkin että olisko tuplakaasarilla enemmän voimaa kun menee tavaraa enemmän läpi?
Ihan noin yksiselitteistä tuo ei ole. Eikä kaasari ole tuplakaasari, vaan kaksikurkkuinen vaiheittain avautuvilla kaasuläpillä. Tupla taas olisi sellainen missä on kaksi samanaikaisesti avautuvaa läppää, kummallekin pytylle omansa, ja semmoisen kanssa on enemmän tehonlisäystä löydettävissä. Syy kaksikurkkuiseen on siinä että sellaisen kanssa saadaan helposti hallittava “normiajon” alue hyvällä polttoainetaloudella, ja sitten kun lisämenoa kaipaa niin avaamalla sen toisenkin hengitysreiän on lopputehot käytettävissä…
Ja totta on, kilpaa ei liikenteessä ajella pitäisi. Eikä lujaa ajaminen ole erityisen rentouttavaa, mutta jotain kivaa siinä tuntuu olevan. Onneksi on tullut rauhoituttua nykyään, vissiin nuo “takapenkin nopeudenrajoittimet” hillitsee älyvapaata käytöstä liikenteessä, tai sitten sitä on vain kasvanut isommaksi…
Ja sekin on totta että moneltakin valmistajalta löytyy tehdasvireisinä laitteita mitkä kulkee vähintään tarpeeksi. Mutta, se on vallan palkitsevaa saada tuollainen neljä-viisi vuosikymmentä vanha, hitaaksi tunnettu laitos kulkemaan nykyliikenteen mukana vaivattomasti. Samaten virittäminen palkitsee, kiva kokeilla osaako kaivaa lisäheposia ja onnistuessaan tunne on mitä mukavin. Välillä sitten tulee opintokappaleita, ja silloin ollaankin tunneskaalan toisessa päässä…
@Akaile wrote:
No se viimeisin oivallus tuli eilen ja tänään: Vanhanliiton kaasutinekspertti tiesi sähköpostissa kertoa, että “melkoisen kaasarin ovat kyllä tehtaalla kaksipyttyiseen tällänneet” sen enempää perustelematta kantaansa. Tätä lausuntoa lähdin sitten miettimään ja äskettäin löysin dokumentaatiota, josta havaitsin jopa 2.3 litraiselle moottorille tarjoiltavan bensaa kaksikurkkuisella pienemmistä suuttimista, mitä Visa-bokserille!
Niin, joskus on tullut ääneen ihmeteltyä, ja tännekin kirjoiteltua, että syvää epäluuloa sain osakseni kun 1,3 litraisen Corollan kaasaria 652, ja sittemmin 602 kuutioiseen tälläsin. Ei kuulemma vaan voi toimia, kun on niin isosta moottorista peräisin… Itselleni tätä perustelin sillä että siinä Corollan kaasarissa oli kaksi samankokoista kurkkua, jotka molemmat olivat pari milliä Solexin ykköskurkkua pienempiä..! Ainoa muutos mitä sille kaasarille tein, oli kiihdytyspumpun vivuston muokkaaminen siten että liikemäärä putosi karvan yli puoleen alkuperäisestä, ja tuolla sain sitten moottorin käytöksen paremmaksi sekä kulutuksen maltillisemmaksi…
Sit näitä hauskoja ihmettelyjä lisää. Vähän isommista tapauksista. Kun sattuneesta syystä on tullut tutustuttua eräisiin Italialaisiin moottoreihin, niin heidän tekemissään V6 -koneissa käyttivät ahdettuna vain yhtä 42mm Weberiä mutta vaparina kolmea 44mm Weberiä. Parilitraisia molemmat. Ja kun taas taulukoista katsoi, niin yhden 44mm tuplan läpi “mahtuu” hyvän matkaa yli 300 kaakkia, niin ei vaan voi olla kummastelematta tuollaista isompaa kaasaria ja niiden määrän triplaamista. Toki tuolla kokoonpanolla saadaan vallan nöyrä vaste kaasuun, ei paljoa epäröi kun komentosillalta antaa pannuhuoneeseen käskyjä…
Hyvä että joku vielä jaksaa kaivaa ja selvittää näitä(kin) asioita. Se että saa koneen käyttäytymään kuten sen pitäisi, piristää kummasti mielialaa. Ja väittäisin että nykyään kovin harvalla edes toimii kuten uutena, juurikin polttoaineen energiasisällön vähentymisen ansiosta, mutta muutos on tapahtunut sen verran hitaasti että se jää huomioimatta. Sitten kun kerrankin pääsee hyvin toimivan Sätkän puikkoihin, saattaa nykytilanteeseen havahtuminen tapahtua yllättävänkin äkkiä, palatessaan oman ei-niin-kivasti toimivan rattiin. Mitenkään ketään masentamatta, yllättävän huonostitoimivallakin pystyy liikkumaan, ja varsinkin jos vuotuinen ajomäärä on kovin vähäinen, niin silloin on vielä vaikeampi havaita heikentynyttä käyntiä sekä nuhaista kulkua…
Tuommoinen kasa “löytyi” tankin ympäriltä letkuja. Yksi vielä on noiden lisäksi, esisuodattimelta pumpulle…
Tuo aloitti vuotamisen, kun siihen hipaisemaan menin. Siihen asti oli kuiva ulkopinta, mutta nopeasti kostui ja alkoi tippavana valua…Joo, kolmessa vuodessa uudesta tuommoiseksi. Valolta suojatussa paikassa, eli UV-säteilyäkään ei oikein syyttää voi, eikä liiallista lämpöäkään…
“Uudet” suuttimet odottaa vaihtajaansa, ehkä jonakin päivänä ne vaihtuu. Tänään taas kerran vaihtui bensaletkut tankin ympäristössä, edelliset vaihdettu kolme vuotta takaperin. Silloinkin uutta letkua, mutta ei tuntuneet kestävän…
Saas nähdä miten uudet letkut kestää, Gatesin valmistamaa bio-polttoaineyhteensopivaa pitäisi tuon olla. Yllättävän paljon enemmän on letkua kertynyt kun kaasari on ruiskuksi vaihtunut…
Anturi bensamäärällekin tuli vaihdettua, taas monen vuoden tauon jälkeen mittarikin heräsi eloon…
@Jorri wrote:
602 cc koneen vaihtaminen 435 cc tilalle pitäisi siis olla lähinnä ilmoitusluontoinen asia, jonka muutoksen katsastusmies
merkitsee rekisteriotteeseen.Eri asia on siten, kun 602 cc koneeseen lisätään tehoja tavalla tai toisella, vai onko tulkinnassa puutteita
Noin sen pitäisi mennä. Ja sit tulee hauskaa kun katsastuksessa ei haluta suorittaa tietojen muutosta, edes sitä pyydettäessä, ja kun sattuu sopiva katsastamon tarkastushetki päälle kun tuommoista vuosikatsastaa, niin sen kysymyksen “missäs tuo viimeksi on leimattu” jälkeen kun vastaa että “teillä”, niin kummasti se muutos edelleen halutaan unohtaa…
Mallisarjan sisällä olevat muutokset pitäisi tosiaan mennä maininnalla, ja joskus on saanut oikeat tiedotkin otteeseen, ilman lisäpainia. Nelkkua ja Kutosta kun on ollut käytännössä samoilla jarru- jousitus- sekä voimansiirtokomponenteilla, niin mistään rakenteluun rinnastettavasta tehonlisäyksestä ei tosiaankaan ole kyse. Jos ei katsastushenkilö tällaista halua ymmärtää saati asiakasta kuunnella niin oikein olisi tehdä tästä Trafille ilmoitus, mutta vähimmillään kuitenkin vaihtaa asemaa…
Nämä tehonlisäykset mitä aiemmin pykälien sisällä sai tehdä, oli ihan naurettavia, Sätkään 5,9 kaakkia ja Amiin/Dyaneen “jopa” 6,4 kaakkia. Kovin isoja muutoksia ei parane tehdä ennenkuin tuommoiset tehorajat paukkuu, ja kuljin onkin aiempien määräysten mukaan “liian tehokas tieliikenteeseen” tms käsittämätöntä…
Virittäminen sinänsä kuitenkin onnistuu, ahdetunkin saa tässä(kin) maassa jopa kilpiin. Omiin hatariin kokemuksiin perustuen, pidän ahtamista parempana kuin “Superoimista”, tekniikan pysyessä kevyenä ja sitä kautta ajo-ominaisuudet eivät juuri muutu…
Ainiin, ne Trafin tarkastajat totesivat noista teholukemista ettei pykälät oikein ole meidän puolella. Heitäkin huvitti vähäinen “virivara”, mutta sitten mainitsivat että samat pykälät ne kaikille on. Lisäksi muisti mainita että “teille ei valmistajalta sentään ole tullut mainintaa isomman moottorin muutoksiin kannanottoa kysyttäessä, että heillä on valmiiksi tarpeeksi tehokkaita tuotannossa kuten eräällä Saksalaisvalmistajalla saadussa vastauksessa lukee”…
@Esa wrote:
Joko Jasulla on kokemusta RE85:sta ruiskulla?
Maantie- / taajamakulutus, kylmäkäynnistus?Ei ole vielä, muuta kokemusta kuin se että lisärikastus tottelee anturin kertoman etanolimäärän mukaan. Tankin tienoolla olevat letkut pitää vaihtaa ennenkuin viitsii etanolin kanssa aloittaa leikkimistä, ovat siinä kunnossa että muutenkin vaihtaa ne pitäisi. Sekä suuttimet, vanhoilla purkuosilla kun leikkii, niin alkaa tulla enenevässä määrin vastaan jumittavia yms tapauksia…
Mutta varmasti tulee raporttia kunhan pääsee kokemuksia keräämään..!
Vähän “sillä silmällä” tuli katseltua yhden purku-Xsaran peiliä, joka oli onnistuneen ympäriajon seurauksena enemmänkin päreinä. Peilin “lasi” (todellisuudessa vaikutti muovilta) menettänyt osan, kuoret käytännössä täysin. Vastuselementti näytti olevan hyvinkin pienempi kuin Sätkän peili, joten sen puolesta sopisi hyvinkin. Ja mikäli oletus materiaalista paikkansa piti, niin ehjästä voisi leikata sätkän peilin muotoisen osuuden siten ettei vastukseen edes koskea tarvitsisi..?
Ehjä lasihan noista lähtee lasin alareunan rautalankaa raottamalla, lasissa on kiinnitetty muovinen renkula liimalla, jonka poistamisen jälkeen ja lasin muotoon leikkaamalla voisi sen kiinnittää alkuperäiseen tapaan reunamuovilla…
Tämä on tosin vielä spekulaation asteella, ei vaan ole muistanut/ehtinyt/jaksanut vielä asiaan tuon enempää paneutua…
RAL7044 taitaa olla lähinnä AC140 värisävyä..?
http://www.zinkweb.de/ds20_sec/ds20_teil0845.html” onclick=”window.open(this.href);return false;
Tuosta päätellen, mitä nyt tällä Saksanymmärryksellä sai selvää…^Hauskasti bensamääräkin näkyy vajentuneen kilometrien lisääntyessä…
Itsellä oli vähän enemmän remonttitäyteinen kesä, montaa sataa kilometriä ei tullut tälle vuodelle (vielä) mittariin…
Tämmöistäkin keväällä, käyntiinlaitto muutaman vuoden tauon jälkeen…
Tuohon loppui yli kolmeksi kuukaudeksi Tinskulla ajelu. Toisinaan ei vaan saa aikaan, ei jaksa yms…
Eka asennus. Jotain “pientä” unohtui…
…ja puuttuvat palat paikalleen…
…eikä vielä riittänyt, vaihdetaan lisää osia uusiin…
Vähän pientä “päivittelyä” sentään kotonakin, omassa parkkiruudussa…Onneksi sentään oli toinen 70-luvun Sitikka ajossa millä sai “korvattua” Tinskunpuutoksen, mutta jotain silti tuntui puuttuvan. Jospa tuota tulevat hetket menisi vähemmällä remontilla, tai jos remonttia tulee niin ei menisi koko kesää…
