Akaile

Valeon tähtimallin paineasetelmalle tarkoitetut painelaakerit tuntuvat olemaan herkkiä ”huutamiselle”. Mulla on molemmissa ollut uudet em. laakerit ja silloin tällöin päästävät rääkäsyjä, vaikkei kilometrejä ole takana kuin joitakin hassuja tuhansia. Superiin taisin jopa voidella laakeria asentaessa, mutta silti se silloin tällöin lähtiessä antaa ääntä.

Siispä sanoisin, että painelaakeri on kaput vain kun se antaa ääntä jokaisella painalluksella tai ”sirisee” tyhjäkäynnillä. Tällaisen sirisevän laakerin löysin yhdestä satatonnia ajetusta, eli tyhjäkäynnillä vapaalla piti erikoista sirinää, joka loppui aina kun painoi kytkimen pohjaan. Laakeri oli herkkäliikkeinen, mutta erittäin kuiva.

Toisaalta uskaltaisin myös suositella, että vaikka ostatte uusia Valeon kytkinpaketteja niin sijoittakaa vielä muutama ropo vanhanmalliseen painelaakeriin.. Tämä toimii molempien kytkinmallien kanssa ja tunnetusti vanhassa vara parempi :wink:

Vaihda samalla suosiolla LHM-jarrupääsylinteri ja LHM-takajarrusylinterit, eikä uutta RST-jarruputkisarjaa Franzoselta pysty olemaan kehumatta. Hommana sikäli iso, mutta varmistut:
a) ettei vanhoihin putkiin jää pisaraakaan DOT-nestettä, eikä tähän huolelliseen huuhtelutyöhön tarvitse uhrata aikaa.
b) saat samalla jarruputket, joiden ruostumisesta ei tarvitse enää huolehtia.
c) kaikkien putkien liitosnippojen kumitiivisteet tulee vaihdettua samalla.
d) sanoinko jo, että kyse on jarruista joiden toimivuudesta kannattaa huolehtia?
e) LHM on jarrunesteenä ”huolettomampi” kuin DOT… ei kerää vettä, eikä ruostuta kuljinta, jos esim. ilmatessa pisaroita tippuu maalipinnalle.
f) kohdasta e johtuen kulkimen seisoessa esim. takajarrusylinterit eivät jumiudu yhtä helposti kuin ennen.

Firestonella ajelin aiemmin ja näistä kahdesta Toyo on ehdottomasti parempi. Tukeva tasapainoinen rengas runsaalla kulutuspinnalla.

@miki wrote:

Akailen mainitsema raidetangon ulkopään kuluma taas ei aiheuta ravistelua, korkeintaan liikaa kiristettynä ohjauksen jäylistymistä ja pientä naksahtelua ääriasennoissa.

Aiheuttaapas. Juuri viime kesänä tämän todenneena ja ongelman poistaneena kirjaan seuraavan tarkentavan kuvauksen: Väljä raidetangon pää mahdollistaa renkaan ”resonoinnin” oikeassa nopeudessa renkaan saadessa sopivan ponnun. Renkaan suuntaahan on tunnetusti vaikea muuttaa, sillä se pyrkii jatkamaan matkaansa suoraviivaisesti eteenpäin saatuaan vauhtia rotaatioonsa. Tätä voi testata ottamalla polkupyörän renkaan akselista hyppysiinsä ja pyörittämällä vauhtia sille. Tämän jälkeen akselista kokeillaan kaksin käsin käännellä rengasta eri asentoihin… Se teoriasta. Nyt kun tämän vaikeasti käännettävän renkaan tuenta onkin hutera ja se rengas saa sen riittävän iskun itseensä niin se vibraatio jatkuu niin kauan, kunnes rotaatio pysäytetään.

Kun sain puhelun tästä aiheesta viime keväänä niin en uskonut korviani. Omistaja kuvaili, että kuudessa kympissä mutkassa alkoi sellainen vibra, että joutui pysähtymään tien viereen tarkastamaan irtosiko joku renkaista. Tämä toistui pariin otteeseen täysin summanmutikassa. Vähättelin ongelmaa ja kävin jopa koeajolla havaitsematta mitään. Kuitenkin takaisin ajaessa Suurpellon rampissa tämä temppu onneksi toistui, enkä ollut uskoa vibran voimakkuutta.

Vaihdoin tiukat raidetangonpäät havaittuani käsikopelolla reippaan klapin edellisissä, eikä ongelma ole toistunut sen jälkeen.

Veikkaan väljiä ja jumittelevia raidetangon alapäiden niveliä. Muistaakseni Dieselflosse kirjaili kuvalliset ohjeet kunnostusurakastaan aikoinaan.

Hienoa! Bensaakin todennäköisesti menee nyt aavistuksen enemmän, mutta kuten sanottua, voima vaatii veronsa.

Nuo juuttikankaat voi vahvistaa lenkittämällä mielellään ruostumatonta rautalankaa kolmeen ensimmäiseen kumilenkkiriviin. Eli ensin tehdään silmukka rautalangan päähän, laitetaan se ulommaisen jousen koukkuun, siitä toiselle puolelle, takaisin toiselle puolelle jne. Tämän jälkeen rautalanka ottaa sen varsinaisen vedon vastaan ja juuttikangas hoitaa vain mukavuusaspektia.