Akaile

Jatkanpa vähän samasta aiheesta. Vaihdoin olkatapin saksan tuliaiseen viime viikolla ja ajattelin, että vaihdan kuskinpuolelle helpommalla koko tukivarren edesmenneestä kolari-charlestonista, sillä samalla kuittaantuu tuleva pyöränlaakeriremppa, tukivarrenlaakeriremppa, sekä jousivarvan silmukka ja varpatappi tulee käytyä läpi…olinhan nämä jo tehnyt edelliseen Charlestoniin ennen kolaria. P@skanmarjat.. Saksan tuliaisen tukivarren kruunumutteri oli vedetty väärille kierteille jo tehtaalla! Eli sokka ja tarkastajan keltainen maali oli koskematta, joten tuota ei ollut koskaan avattu. Olihan viheliäinen avata! Varpasilmukassa oli sama homma kuin vuotta aiemmin takasilmukoissa, eli varpa pyörii muutaman kierroksen ja sen jälkeen ruosteet ja kuivuus vetää tuon totaalisen jumiin. Lääkkeeksi siihen auttaa varpasilmukan aukiviilto rälläkällä sivusta..

Jos en olisi takaisin laittaessa saanut kruunumutteria ottamaan oikeille kierteille pitkän yrittämisen jälkeen niin vaihtoon olisi mennyt koko akseliputki, ja siihenhän olin juuri saanut pelkääjän puolen ojennukseen tappeineen kaikkineen. Kaksi tuntia hukkui yhden pirun kruunumutterin kanssa. Noh, vaikeuksien kautta voittoon, eli leima tuli tuohonkin sätkään tämän rempan jälkeen 8)

Eli yritän sanoa vain, että nämä vanhat vehkeet koettelevat meidän hermoja, mutta ei se ole sen helpompaa uusien kanssa, kun diskovalot mittaritaulussa syttyvät :lol:

Vaihdoin kuukausi takaperin ”Saksan seisojaan” uudet takajarrusylinterit muiden jarruosien lisäksi ja niinhän siinä kävi, että punaisesta tiinastani tuttu ilmiö alkoi tuossakin kulkimessa. Ei ollut yhtä paha, mutta rasittava kuitennii. Tänään heitin samat jouset kuin omaani vuosi sitten takatyösylinterien sisään ja ongelma korjaantui jälleen välittömästi. Nyt on napakat ja hyvät jarrut siinäkin vehkeessä. 8)

Tänään kun hipelöin noita jarrumäntiä käsissäni niin tulin siihen tulokseen, että se jousen 17mm pituus on sitten melko tarkka. Ainakaan yhtään pidempi se ei saa olla ja työntövoiman kanssa voi olla niin ja näin, jos laittaa useamman millin liian lyhyen jousen.

(20min per puoli meni enää aikaa :shock: :lol: )

Meinaan, ja vahvasti. Ykkönen ja pakki menee huonoiten päälle, jos kytkin on säädetty liian löysälle. Lämpö taas saa aikaan sen, että vaihteet menee kuin meneekin päälle paremmin, kun öljyn juoksevuus muuttuu ja ehkä jopa roiskevoitelu heittänyt hiljattain liukastetta juuri sen oikean rattaan hampaan päälle.

Jos kytkivaijerista loppuu varat kesken niin joko vaijerin kuori on painunut kasaan, kytkinhaarukka on taipunut, kytkinlevystä loppuu pinta, paineasetelman käpälät ovat lopussa tai vääntyneet…ja sitä rataa.

Omassasi tuo lämmön myötä tapahtuva vaihtojen huonontuminen voi johtua vaijerin pituuden kasvusta juuri sen millin kymmenyksen verran, kun on jo hilkulla muutennii. Lähde siitä säädöstä kokeileen niin arvuutellaan sitten lisää.

Kiitos vinkeistä. Googlea laulattamalla löytyi vielä tällainen vaihtoehto: http://www.tooloutlet.fi/fi/Tuotteet/Ajoneuvoty%C3%B6kalut/Hylsyt+ja+v%C3%A4%C3%A4ntimet/Kuusiokannoille/467/Hylsy+34%22+44mm+BGS+6-kulmainen/1585″ onclick=”window.open(this.href);return false;

Ei ole hinnalla pilattu, joten tilaan testatakseni myös laadun :lol:

Oliko kyseessä nelkku? Tuli tuosta ryypyn sietämättömyydestä mieleen, että eihän nyt ole niin, että kaasarissa on kutosen suuttimet tai toisinpäin, jos kyseessä on kutonen. Yleensä jos kone ei siedä ryyppyä niin silloin on liikaa soppaa tarjolla syystä tai toisesta.

Missä kunnossa on tulpanjohdot? Jos pääset pimeään talliin testaamaan niin minkäänlaista kipinöintiä ei saisi olla tulpanjohdoissa.

@miki wrote:

On vähän pihistelyä jos säästää 100 tkm:n aikana muutaman kympin kehittelemällä mitä ihmeellisintä viritrlmää jousivarvan päiden ja tappien kanssa. Jos vaihtaa esim. samalla kun iskarit, vaihtoväli on vähintäänkin sopiva, eikä vie konkurssiin. Tietenkin maavaran säätö tulee ylimääräisenä toimenpiteenä, mutta sekin on ihan hyvä tehdä silloin tällöin.

En ole mielestäni rahallista aspektia tuonnut tähän keskusteluun mukaan? Jousisilmukan hajoamisen estäminen on se oleellisin pointti. Toisekseen, harva 2cv-korjaukseen liittyvä remontteeraaminen edes kestää rahallista tarkastelua. Kuten on useampaan kertaan projektien yhteydessä todettu, rättäreihin vaihdetaan puolet pelleistä hitsailemalla ja tälle omalle työlle ei lasketa minkäänlaista arvoa. Sen jälkeen kopan päälle vedetään uusi maali ja edelleen kulkimen hinta on myydessä alle 5000e. Kuitenkin nämä em. toimenpiteet olisivat arvoltaan autoliikkeessä toteutettuna 85-129e/h (keskimäärin) ja maalaus 3500e-5000e. Siihen kokoonpanotyö päälle.. Siispä järki ja raha eivät oikein mahdu samaan lauseeseen 2cv-harrastamisen puitteissa ;)

@Wonderi wrote:

Mun mielestä tiivistys pitäisi olla todella hyvä jos rasvaa laittaa. Muuten sinne kertyy rasva-hiekka -seos joka on huonompi kuin alkuperäinen kuiva ratkaisu.

Valitettavasti se ei ole ihan näinkään. Jäykkä rasva kun puristetaan rasvanipan kautta holkkiin niin se täyttää kaiken ilmatilan ja tursuaa ulos sieltä mistä pystyy. Nyt jos hiekka penetroituisi tuosta läpi niin sehän tarkoittaisi sitä, että myös olkatappimme kuluu loppuun hiekan takia? Sitäpaitsi, alkuperäisessä ratkaisussa tuohon samaan tilaan kulkeutuu vesi-suola-hiekkaseos, kun ei sitä ole rasvalla täytetty.