Akaile

Saatteeksi Mikalle: Tuolla voi vielä ajaa, mutta seuraa vuosittain tilannetta ja varaa kulkimeen yksi varpasilmukka varoiksi.

Rasvaamiseen ja holkittamiseen en viitsi ottaa enää kantaa, mutta tähän Sepon vähättelyyn kyllä:

@SEPPON wrote:

Silmukan reikä tuskin mitään.

Alkuperäinen kuva ei ole kohtisuorassa kappaleeseen nähden, joten rinkulan täsmällinen sijoitus hankalaa, mutta:

Punaisella yritetty havainnollistaa silmukan alkuperäinen muoto, eli pyöreys.
Paljonko tuo ”ei mitään” on jo tässä kulumisvaiheessa? 2mm?

2mm 10mm plootusta on jo 20%. (En tiedä onko tuo silmukan vahvuus 10mm tuosta kohtaa, ei ole verrokkia tässä käsillä.) Siis 20% heikompi rakenne jo näppituntumalla, mutta siihen vaikuttaa myös se, kuinka kappale käytännössä murtuu. Kun tuo kuoppa tuosta syvenee niin syntyy ensimmäinen ratkeama ohuimmasta kohdasta terävään kulmaan, eli lähimpään kulmaan ylhäällä tai alhaalla. Merkattu keltaisella. Tämän jälkeen silmukka lähtee venymään auki ja silmukan ”kaari” toimii vipuvartena, joka lohkaisee silmukan seuraavan terävän kulman kohdalta. Merkattu vihreällä.

Tämän jälkeen tukivarsi lepää stopparikumin varassa.

Tämä murtumismekanismi on nimenomaan näissä mutterimallisissa jousisilmukoissa, se vanhempi vain venyy ja venyy kunnes katkeaa.

Ilmeisesti tämä aihe ei ota tuulta purjeisiin, ennen kuin se omalle kohdalle sattuu? :roll:

Jos olisi toinen rikkinäinen muovitankki niin siitä voisi leikata paloja ja käyttää paloja täyteaineena muovihitsaukselle. Sätkän tankki nimittäin on sellaista seosta, että sitä pystyy kotioloissa sulattelemaan uuteen uskoon.

Toisaalta polttoainesäiliö on vähän sellainen artikkeli, ettei sitä kannattaisi ihan hirveästi räpeltää, varsinkaan, jos siitä ei ole lainkaan käytännön kokemusta. Voi jopa leimakuningas älähtää konttorilla aiheesta, jos on näkyvällä paikalla. :wink:

Juurikin näin. Mikäli tuo loota on -74 tiinan alkuperäinen niin tässä on tapahtunut klassinen Citroenismi, eli: ”Pierre, meillä on noita vanhentuneita loodia pihan perällä merikontillinen ja valimon työntekijät joivat ämpärillisen calvadosta viikonloppuna..säästetäänkö odottelussa ja asennetaan nuo vanhat vaiheistot vaikka Tiinoihin ja lähetetään ne kaikki Suomeen?” -Loistava ajatus Andre! Hitailla suomalaisilla menee ainakin 30 vuotta ennenkö huomaavat ostaneensa vanhaa rautaa uusilla kuorilla!!!

@Jasu wrote:

Olisiko tullut tuo vetarityypin muutos eri aikoihin Sätkään ja Tiinaan..?

Meinaan kun tuossa miun -74 (vissiin -72 valmistettu, -73 tullut maahan) NelkkuTiinassa oli ostaessa tuplaristivetarit, mutta jonkin aikaa taloudessa olleessa -72 2cv4:ssä oli (ilmeisen alkuperänen) kuulamallin vetarit. Toki pitää muistaa että nyt nuo on nelkyt vuotiaita, niin mitä tahansa on saattanut sattua minuakin edeltäneiden vuosikymmenten aikana…

Tällä tarkoitan lähinnä sitä että noinkohan kovinkaan alkuperäiskuntoisia enää helpostikaan vastaan tulee, varsin monen kohdalla on kuitenkin jo useampaakin tekniikan palikkaa vaihtunut… :roll:

Jään mielenkiinnolla odottamaan em. laatikon ”paistoleimaa” :wink:

Putsaileppas lootaa ja silmäile kantta sekä kylkiä pyöreän valumerkin osalta, pitäisi löytyä kaksinumeroinen luku ja melkein laittaisin pääni pantiksi, että tuo luku on pienempi kuin -74.

Monta kysymystä ja yhtä monta vastausta :)

Rajapyykki menee vuodessa -82, jolloin ilmestyi kevyin vauhtipyörä ja tähtimallin kytkin. Paineasetelma on siis sidoksissa vauhtipyörän tyyppiin.

Kevyin=tähtimalli
Keskiraskas ja nelkun vauhtipyörä=käpälämalli
Raskain (acadiane)=käpälämalli (oliko kaikissa?)

Yo. pakkaa sekoittaa se, että nykyään on myös markkinoilla tähtimallin asetelmaa, joka käy käpälämallin vauhtipyörään. Se mikä noissa kahdessa eroaa on pulttijako. Käpälämallissa tasaisella jaolla ympäri kehää, mutta tähtimallissa kahden ryppäissä 120 asteen jaolla.

Painelaakeri: Tähtimallin yhteydessä lanseerattiin uusi painelaakeri, jonka kosketuspinta minimoitiin ilmeisesti kitkan vähentämiseksi. ”Huonommaksi” tämän tekee se, että kyseinen laakeri ei käy käpälämallin asetelman kanssa ja taas toisaalta tämä kapeapintainen laakeri kairaa itsensä tähtimallin asetelmasta läpi ennen kuin asetelman varsinainen käyttöikä on finaalissa. Myös edellisessä viestissäni mainitsemaa ääntelyä esiintyy herkemmin. Tähän kompromissiksi olen naittanut vanhan mallin painelaakerin tähtimallin asetelman kanssa ja yhdistelmä toimii moitteetta.

Itse kytkintuntumassa on myös eroa tähtimallin ja käpälämallin kanssa, mutta nämä ovat enemmän niitä makuasioita. Käpälämalli ei ole myöskään täysin vikaantumaton, joten olen pyrkinyt välttelemään tämän tyypin asentamista.

Vanhan mallin painelaakeri:
http://www.franzose.de/en/Citroen-2CV/Alle/Kupplung/ANR10486/” onclick=”window.open(this.href);return false;

Uuden mallin painelaakeri:
http://www.franzose.de/en/Citroen-2CV/Alle/Kupplung/ANR10491/” onclick=”window.open(this.href);return false;

Käpälämallin asetelma (laakeri ja levy):

Käpälämallin vauhtipyörään tähtimallin asetelma:

Tähtimallin asetelma (nurjan puolen kuva jaon erottamiseksi paremmin):

Sitten vielä noista levyistä sen verran, että vaihteistojen boorituksissa on eroja. Tästä on erillinen keskustelukin olemassa kuvineen. Olen sen verran hyvällä tuurilla seilannut tuon asian suhteen, että aina on levy käynyt boorille, eli en ole joutunut kytkinpakettia tilaamaan sen perusteella, mitä vuosimallia vaihteisto on. Pieni nyrkkituntuma olisi, että loppupään sätkien boorille menee levy kuin levy, mutta alkupään booritus olisi ronkelimpi uudelle levylle. Tästä en kuitenkaan ole 100% varma, sillä kuten todettua, en ole joutunut asian kanssa taistelemaan.

ASENTAESSA
Kun otat uuden kytkimen paketista, älä käännä kytkinlevyä ympäri! Senkin olen nähnyt, että on asennettu kone paikoilleen ja levyä järkeillessä on ajateltu levyn menevän oikein päin, mutta veikkaus olikin juuri 50% pielessä. Tämä kun tapahtuu niin juuri kun kytkimen pitäisi irrottaa niin se ei irrotakkaan. Tästä seuraa pura-käännä levy-kasaa-operaatio. Samasta syystä en koskaan laita lämmönvaihtajia paikoilleen, ennenkö olen testannut kytkimen toiminnan.