Jasu

Niin, tuosta kaasarin kiinnityksestä tuohon imusarjaan. Nelkussa/Kutosessa on kaasarin kiinnityspultit tuollai vinossa, AMI6 imusarjassa (ja samaten sen kaasarissa) suorassa. AMI6 kaasarin kun asentaa Nelkun/Kutosen imusarjaan, niin kaasari jää just noin 45 asteen kulmaan…

Ettei sit se startin kiinnitysosa ole Wanhuksen laatikosta leikattu, hieman sellaiselta näyttäisi, nopeasti katsottuna..?

Olisiko pienestä hydrokopterista, kokeiltu ja havaittu ettei tehot piisaa..?

@kari80 wrote:

Kummallista että Jyväskylän suunnalla ainakin kolme runkoa “kuivumassa” eihän superia edes tuotu Suomeen..no oli Freddy hoitanut varaosapuolen..kuvassa tehtaan imu/pakosarja…kuinkas kaasupolkimen tanko ? empä minä ole nähnyt aikaisemmin..

Freddyn nipusta on tietääkseni mainitsemani tapaukset…

Tuosta moottorista. Jos se on jostain lentävästä/hydrokopterista/muusta sovelluksesta, niin eiköhän niissä tapauksissa ole osattu ratkoa myös kaasuvivuston seikat..?

Ami6 kaasari ja huohotin..?

Pittää kai se vararunko olla, jos sellasia kulkimia on tontilla mihin se käypi? Ja joillaki on sellanen runko, vaikkei Superia tontilta löytyiskään… 8)

@miki wrote:

Pari kantapään kautta opittua faktaa:
1. Vihreä LHM-neste vanhanmalliisen pääsylinterin sekä pyöränsylinterien kanssa -> toimii hetken aikaa kunnes mineraaliöljypohjainen LHM pehmittää ja turvottaa tiivistekumit, eli käytännössä jarrut jää jumittamaan. Näin oli käynyt meidän toisessa kulkimessa edellisen omistajan toimesta.
2. Vanhanmallinen DOT-neste toimii LHM-jarruissa, paitsi että glykolipojainen DOT-neste hapettaa alumiinia pikkuhiljaa, eli jos on levyjarrut -> satulat hapettuvat, aiheuttaen etujarrujen jumitusta.

LHM-yksipiirijarruja ei tainnut olla kun joissakin Dyaneissa mikäli en väärin muista. Kannattaa siis olla noiden liemien kanssa tarkkana. Olen kuullut silikonipohjaisista jarrunesteistä, mutta en ole viisinyt niitä em. syistä kokeilla.
Muistaakseni myös LHM takajarrusylinterit olivat hieman suuremmalla halkaisijalla.

Toivottavasti en hämmentänyt liikaa 😀

Hämmennetäänpä vielä…

Perusohje on, ettei nesteitä/kumilaatuja sekoittaa pitäisi.

-DOT -nesteelle EPDM -kumia
-LHM -nesteelle NBR -kumia (merkattu vihreällä pisteellä/raidalla)

Sitten on sellaisiakin kumilaatuja mitkä molempia kestää (Sitroenin tapaan merkattu valkoisella pisteellä/raidalla), en tosin Rättäripuolelta näitä ole nähnyt, D/SM -yhteyksissä ovat tuttuja tapauksia…

LHM -järjestelmään tarkoitetut takasylinterit ovan pari milliä DOT -osia pienemmät, tällä on haettu jarrutasapainoa etu-takajarrujen välille…

Ja sitten se Mutta -osuus.

Jos ei ole tietoa mitkä kumiosat systeemissä on, parempi on vaihtaa suosiolla uusiin. Liottelukokeiluilla saa suuntaa antavaa tietoa, todellisuus silti voi olla toisenlainen.

Pari käytännön kokemusta:

-Bx:n etujarrusatulan kumit kestivät kivasti DOT-nestettä
-Ladan kytkimen pääsylinterin kumit eivät kestäneet LHM -nestettä
-2cv:n DOT-nesteen takajarrusylinterit (nämä yksilöt, valmistajia on useita, ei voi yleistää) ovat olleet LHM-kylvyssä jo vuodesta -96 (edelleen käytössä, viime syksynä tarkastettu, ei vuoda)
-isommilla takajarrusylintereillä jarrutasapaino edessä olevien levyjarrujen kanssa on siinä rajoilla onko hyvä vai liian takapainoinen. GSA:n etujarrujen kanssa nuo isommat takasylinterit taas ovat paremmat kuin hyvät

Edelleen, en yllytä ketään leikkimään näillä, helposti saa vaaratilanteitakin aikaan, jos esim tiivisteet pettävätkin hätäjarrutustilanteessa. Eikä sekään kivaa ole mistä Miki mainitsi, että jarrut aikansa toimii ja sitten jumittamaan alkavat..!

Sitten vielä sellainen juttu, ettei kannata yksioikoisesti olettaa tietyn vuosimallin mukaisessa 2CV-pohjaisessa kulkimessa olevan tietynlaiset jarruosat, kuten muukaan tekniikka. Uusimmatkin kun ovat yli 20 -vuotiaita, yleisimpien ollessa 40 -vuotiaita, niin näille on voinut niiden elämänsä aikana mukana ollut jo monenlaista askartelijaa. Eikä kaikki kunnioita alkuperäisratkaisuja, tietynlainen “parantelu/muuttelu” on aina ollut iso osa tätä harrastusta, itsekin tähän varsin voimakkaasti syyllistyneenä…

Hämmentävää, eikö totta..? 🙄

@dieselflosse wrote:

@Akaile wrote:

Riippuu lootasta. Minulla näyttelee 3800 kierrosta @ 80kmh. Ei ole kyllä tutun kuuloista neulan levoton eläminen, maa-häikkää jossain? Tai viallinen mittari?

Jos laitan 4-sylinteriasentoon, niin rauhoittuu heti, mutta näyttää väärin…

Melekein veisin vaihatukseen mittarin, jos ei ossoo rauhallisesti lukemia näytellä. Tai no, mikä on rauhatonta/rauhallista, lie arvioijakohtaista..?

Joskus oli 80-millinen Yazaki paikallaan, se oli hieman rauhaton alakierroksilla, 52-millinen oli taasen aivan vakaa, Bx:n “muokattu” mittari ei isommin heilunut, eikä äsken paikkansa löytänyt Harleyn mittarikaan turhia heilu. Lisäksi tuo Harleyn mittari vaikuttaisi olevan enemmän kuin tarkka näytöltään, hyvin pääsee vertaamaan kun moottorinohjaus sytyttelee merkkivaloja 4000/5000/6000 RPM:n kohdilla, kukin valo on syttymisen rajoilla (vilahtelee) just kun on viisari kyseisen tuhannen kohdilla…

Omassani on vähän yli 3200RPM 80km/h nopeudessa, Catsin laskuri esittäisi kokoonpanolla olevan 3259, mahtaa siis oikein tuollakin perusteella näyttää..?

Juu, kyllä se rasvan kanssa kasaaminen kummasti tulevaisuudessa remonttia auttaa…

Just tuossa eilissäpäivänä vaihtelin kesärenkaat Dyaneen, ja ajattelin nostaa keulaa muutaman sentin kun “oli jäänyt” hieman alas. Kivasti käsin pystyi varpoja kiertämään, työkalua tarvittiin vasti siten kun alkoi enemmän kiristymään. Nuo jousipöntöt varpoineen lenkkeineen on kuitenkin jo hetken asennettuna olleet, -99 välipäivinä tuli paikalleen laiteltua, toki muutamaan kertaan toisinaan ruuvattu säätöjä…

Ja sama mieleen palautui kun etuakseliston vaihdoin, oliko noin vuosi takaperin, kaikki akselistopultteja myöten irtosivat kohtuullisella voimalla, ja löystämisen jälkeen olivat käsin pyöriteltäviä. Toista se oli kun silloin -99 alkuperäisrungosta akselistoja, ilmeisesti tehtaan jäljiltä, irroittelin…

@Akaile wrote:

Gyl mää hieman vieläkin kummaksun tätä suomen -68 kantaa…!

Edelleen taipuisin väittämään samaa kuin jo tuolla ekalla sivulla tätä keskustelua, että ne Suomessa olevat -68 käyttöönotetut Tiinat voivat aivan hyvin olla -67 valmistettuja.

Ne on nämä tämän maan “vuosimallimääräyssekoilut” vähän tällasia, valmistusajankohdalla ei ole mitään merkitystä Suomen lainsäädännön kannalta ajoneuvon ikään, vain se ensirekisteröintiajankohta on määräävä…

Siitäpä sitä vaan sit laittelemaan Ranskalaisille kuvia täällä olevien valmistenumeroista kyltteineen..! 8)

Onko tuo kaupunkiajon kulutus mittailtu nyt talvella, vai kesäkuumalla?

Helposti saa Sätkän viemään kympinkin sataselle, 20 asteen pakkasissa kaupungilla pikkupyörityksessä ilman että moottoria saa edes haaleaksi… 😳

Kun yrittää pysyä muun liikenteen vauhdissa, niin kiihdytellessä liikennevaloista toisiin, aina pysähtyen välillä, konetta tulee kuormitettua sen verran että bensaa kyllä palaa. Kuten ns. oikeilla autoillakin, suht samoilla lukemilla kulkee noissa kaupunkiolosuhteissa, joka johtunee siitä että niissä tilanteissa käytettävä tehomäärä painoon suhteutettuna on samaa luokkaa.

Kyllä Sätkän saa pienellä kulutuksella menemään, varsinkin kesällä kiireettömässä matka-ajossa, mutta jos sitä kaasua polkee niin saa varautua epämiellyttäviin kulutuslukemiin. Bensasta se voima liikkumiseen otetaan, ei mistään muusta…

Eikä nykybensalla saa enää “seiskytluvun” pieniä kulutuksia, on huonommin voimaa sisältävää tämä nykylitku. Suuttimia pitäisi suurentaa että saisi seokset edes oikealle alueelle, verrattuna alkuperäisiin suuttimiin…

Niin, Nelkunkin sai viemään pääasiallisessa kaupunkipyörityksessä talvisin kasin ja kympin väliin osuvilla lukemilla, ensialkuun kummastutti mutta kun asiaa jäi pohtimaan niin eipä siinä ollutkaan mitään ihmeellistä. 🙄

Nämä huomiot vain siksi ettei tulisi tehtyä turhaa työtä, ei mitenkään sormella ketään osoitellen.