Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Vetarin laipan irroitustyökalu. Ei riko laipassa olevaa booritusta, joka on vähän liiankin helppo rikkoa epäsopivalla tuurnalla hakatessa… 🙄
@Akaile wrote:
@Jasu wrote:
@Akaile wrote:
Se, että nelkun nokalta löytyy enemmän nostoa ei ole mielestäni mikään ihme. –> Kierroskone kutoseen verrattuna.
Eikös se jotakuinkin mene niin, että suurella nostolla saadaan sitä kiertävyyttä? Ts. suuri täyttö, vaikka aukioloaika olisi pieni?
Ainakin ne saksan saastekoneet A06/664 ja A06/644 ovat suuremmalla nostolla ja kiertävät paremmin, mutta sitten taas alavääntö on huonompi.Sen tiedon mukaan mitä itse nähnyt olen, niin Nelkussa ja Kutosessa olisi sama nosto mutta hitusen eri ajoitukset imuventtiilille..?
Löytyykö mistään “virallista” mainintaa tuosta että “Saksan saastekoneissa” olisi muihin kutosiin verrattuna erilainen nokka..?
Sitä en tiedä mikä on virallinen totuus noiden loppupään koneiden kanssa , sillä olen jo aikaa sitten lopettanut niihin uskomisen. Tämä siksi, että sätkiä on tehty ihan älytön variaatiomäärä, vaikka linjastolta olisi papereiden mukaan tullut toistensa kopioita. Omaa 664 nokkaa aikoinaan kun pyörittelin käsissäni niin olin mittaavinani eroa vanhempaan 635 nokkaan verrattuna. Se mitä tulee tuohon Jalpon tapaukseen niin pitää muistaa myös mikä on ollut sen nokkahiomon vertailukohta vakionokalle? 602cc nokkia on useampia variaatioita ja myös käytetty nokka on eriasia kuin uusi, kun sitä lähdetään mittaamaan.
Näillä kommenteillani ei muuten sitten ole tarkoitus latistaa tutkimustunnelmaa, vaan päinvastoin ravistella niitä uskomuksia tehdasvalmisteisten vehkeiden sielunelämästä.. Mitä suurempi otanta tähän hommaan tulee, sen lähemmäs on mahdollista päästä kartalla, mutta exaktia vastausta tähän aiheeseen ei ole. Ennemmin pitää kysyä itseltä mitä haluaa siltä koneelta ja sitten lähdetään hakemaan kokoonpanoa kohdalleen. Vasta 5000-10000km alkaa kertomaan sen koneen toiminnasta jotain syvempää.
Ihan mielenkiinnosta, miten mittailit nokkia kun niitä ihmettelit? Työntömitalla/mikrometrillä mitaten, vai heittokellon kanssa jolloin saisi asteistakin tolkkua?
Se etteikö tehtaan tekemistä muutoksista olisi jotain dokumenttia, siihen en uskoa jaksa. Toki mahdollista sitten on, että muutoksia on tehty, mutta jostain syystä niitä ei olisi julkaistu? Sekin kyllä aika erikoista olisi…
Jotain pientä tässä on kyllä touhuttu, pelkän pohtimisenkin jälkeen, ja siitä sain yhden kuvan sähköpostiin. Hankalaa vaan oli PDF-tiedosto kääntää ja muuttaa Photobucketin ymmärtämään muotoon (tai sitten sinnekin saisi PDF:n, mutta eipäs tullut kokeiltua)
Mittaustuloksia. Kuulemma tarkennuksia tähän kuvaan tulee jossain vaiheessa, mutta sitä ennen, ihmetellään porukalla..!@Akaile wrote:
Se, että nelkun nokalta löytyy enemmän nostoa ei ole mielestäni mikään ihme. –> Kierroskone kutoseen verrattuna.
Eikös se jotakuinkin mene niin, että suurella nostolla saadaan sitä kiertävyyttä? Ts. suuri täyttö, vaikka aukioloaika olisi pieni?
Ainakin ne saksan saastekoneet A06/664 ja A06/644 ovat suuremmalla nostolla ja kiertävät paremmin, mutta sitten taas alavääntö on huonompi.Sen tiedon mukaan mitä itse nähnyt olen, niin Nelkussa ja Kutosessa olisi sama nosto mutta hitusen eri ajoitukset imuventtiilille..?
Löytyykö mistään “virallista” mainintaa tuosta että “Saksan saastekoneissa” olisi muihin kutosiin verrattuna erilainen nokka..?
Ja nopeasti mitaten, kahdesta nokasta. Ensin imunokat kumpikin, sitten pakonokat:
Hiottu nokka Oikea imu Vasen imu Oikea pako Vasen pako
Suurin mitta 30,9 31,3 31,2 31,3
Pienin mitta 25,7 26,1 26,0 26,1
Nosto nokalla 5,2 5,2 5,2 5,2
"Räjähtänyt" AK2
Suurin mitta 32,4 32,4 32,5 32,5
Pienin mitta 26,9 26,9 26,9 26,9
Nosto nokalla 5,5 5,5 5,5 5,5
Se mikä nyt jäi enemmän kuin kummastuttamaan, on tuo “hiotun” nokan pienemmät nostot kuin loppuunajetusta koneesta puretusta löytyneestä nokasta. Eikä nuo nyt oikein sekaisinkaan ole päässeet, nuo mittaustulokset, kun käytetyssä oli isommat lukemat kuin hiotussa…
Hämmästytti myös tuo mittojen tasaisuus käytetyssä, sekä niiden erilaisuus hiotussa. Tosin tuo erilaisuus on aika selkeä merkki käsityöstä…
Ajoituksia ja asteita sitten joskus, kun mittauspenkkiä saa hahmoteltua…
@AK 5 wrote:
Olisko mahdollista saada mittaustuloksia irtonokista, siis sen minimi-ja maksimimitan eroja!?
Ajatus oli lie tällaisesta..?
Minimimitta
ja maksimimitta. Tästä sitten kun vähennetään tuo minimilukema, niin saadaan vissiin teoreettinen maksimi nostolle nokalta. Tämä tieto olisi mukava saada, mahdollisimman monesta nokasta, ihan vain “akateemisessa mielessä”…Keinuvipunen sitten muuttaa tilannetta tähän, tulee vipusuhteen mukaan eri tulos. Vaan entäs “lisämuuttujat”, kuten venttiilinvälys, sovittu mitta ennenkuin katsotaan venttiilin liikkuneen (0, 0.25, 0.3, 0.5 vai 1.27mm eli 0.05″)..?
PS. Eikös vaan ole varsin tieteellisen näköiset mittalaitteet kuvattuna… 😆
Väittävät että tuossa DCOE tyypin Weberissä olisi merkittävästi paremmat ominaisuudet kuin missään muussa kaasarissa, ja sitten jos käyttäisi vain yhtä kaasaria niin imusarjan pituus tulisi liian pitkäksi ajatellen kilpakäytössä olevan moottorin kierroslukualuetta…
Kaasarin “toisesta puolikkaasta” vain korvataan suuttimet tulpilla, ja tulpataan myös kurkkukin kahtapuolta, ettei sisään pääse roskia eikä bensaa valu ulos.
Vanha totuushan on että Weber on kaasutin, muut ovat vain bensaputken paksunnoksia…
Toista viikkoa hiljaista, ajatuksen tasolla taasen ei…
Kovasti on yritetty sisäistää asioita, hankkia lisää tietoa ja soveltaa aiempia/uusia tietoja keskenään. Ja mikä onkaan tulos..?
Lisää kysymyksiä, entisten lisäksi… 😳
Mutta sen verran on selvinnyt ettei mikään niistä nokista minkä asteita esille laittelin, taida tulla seuraavaan kasattavaan koneeseen. Perustelut sitten jossain vaiheessa miksi näin…
@kari80 wrote:
ps. jokohan Lievestuoreen kone on nokalla..?
Osina, osaksi. On pitänyt kaveriksi lähteä sitä(kin) kasaamaan, ehkä lähiaikoina sekin tapahtunee…
Tarkoitus on kyllä hitusen tutkia sitä siinä kasaamisen yhteydessä, lähinnä mielenkiinnon kannalta ajateltuna… 🙄
Yksi mahdollisuus on myös, mikäli kaasarina on kaksikurkkuinen Solex, “päästönvähentimen” tai sen ruuvin irtaantuminen kaasarin kannesta. Jos siis aivan yllättäen tuli vika…
Tuosta kuvauksesta voisi saada myös sen mielikuvan että laihalle vetäisisi, eli ilmavuotoon voisi viitata…
@LPN wrote:
@AK 5 wrote:
Entäs ne nokkakulmat. Mennäänkö vakoilla vai muutetaanko ja jos niin mihin suuntaan? 106, 108, 110, 112 vai joku muu?
Mikä se vakio nokkakulma mahtaa olla? Kovastihan tuolla nokkakulmalla on vaikutusta tuohon jo ylempänä mainittuun overlappiin. Kuten sanottu, minä näistä nokka-akseleista mitään ymmärrä…päteviä tekijöitä löytyy kyllä tästäkin maasta.
Ymmärtääkseni/tietääkseni vakio-nokan nokkakulma olis 110°. Tuota asteen-muutaman pienentämällä vissiin vois saada alavääntöä lisättyä..?
@AK 5 wrote:
No Jasu se keinuvipusuhde on 1,17 elikkä 5,6×1,17= 6,552 ja noissa sun nokiassa on sitä nostettu nin puoli milliä!
Väkisin tulee mieleen jotta äkkiäkös huolimaton mittaaja tuollaisen puoli milliä johonkin väliin keksii..? Toisekseen, paljonkohan tuo puoli milliä sitten vaikuttaa, kuulostaa vähältä, mutta kun pitemmälle miettii niin sepä ei olekaan ihan vähän vaan melkein 15% lisäys…
@LPN wrote:
Nokka-akseleista en mitään tiedä. Jos kuitenkin ovat mitattu samalla tavalla, niin laittaisin rahani perstuntumalla versiolle 2. Ja Jasu on enemmän kuin oikeassa nokkien lukujen suhteen. Helvetin vaikea vertailla jos ei tiedä miten mitattu/ilmoitettu asteet ja nostot.
Mistäs sen sitten saisi tietää, miten mikäkin nokanmyyjä/valmistaja on mittauksensa tehnyt? Hätäisesti hätäiltynä, tuohan oikeastaan kertoo ettei noita voisikaan vertailla toisiinsa, vai väärässäkö taas olen..?
Kuten sanoin jo aiemmin, tulee vaan lisää kysymyksiä vastaan, vastauksia etsiessä… 👿
Sellaistahan on aina ollut esillä, että enempi olis parempi noissa astelukemissa. Vaan mitä ne sit “oikeasti” tarkoittaa, tätä on jo varsin pitkään yritetty selvittää ja ymmärtää…
Ettei kaikkea tarvitsisi kuitenkaan kantapään kautta opiskella…
Tuosta nostosta vielä. Venttiilille oli ilmoitettu tuollainen noin 7 mm liikettä, ja muistelisin vakionokassa olevan 5,6mm nostoa. Löytyykös mistään tietoa keinuvipusuhteesta, paljonko se on..? Toiset kun ilmoittaa noston nokalla, toiset venttiilillä…
Puristus on sit vielä oma lukunsa. Staattinen lukema on männänpäähän yleensä valettu, mutta “oikeaa” eli dynaamista puristussuhdetta varten pitäisi sitten tietää vaikka mitä kiertokangen pituudesta ja venttiilien ajoituksesta lähtien. Alkaa olla sekainen pää entistä sekaisempi näitä ihmetellessä. Mieluusti kuitenkin tekisi kerrasta hyvän, tai ainakin toimivan, eikä tieto mitä mikäkin muutos merkitsee haittaisi ollenkaan tässä suunnitteluvaiheessakin…
@LPN wrote:
@AK 5 wrote:
Tuossa laskin jotta ruiskuttaminen uusilla osilla maksais n.1100-1300€ Siihen lisäksi muutostyöt ja säätäminen. Rupee kiinnostus vähenee tuon hinnan myötä ilmeisesti ❓
Olisko tuon bensapuolen ratkaisun pakko olla muodikkaasti ruisku? Tietty onhan siinä varmasti etunsa ja kunnollisella kaasarillakin hinnan saanee nousemaan tonnin luokkaan.
No, tuossahan on kaksi koulukuntaa. Toiset tykkää kaasarista, toiset ruiskusta. Kumpiakin kun on taloudessa, niin pääsee kivasti vertaamaan…
Säätää jos pitää (ja pitää, täysin vakiotakin seosten osalta) niin aika paljon näppärämpää on säätää läppärillä kuin katsella tulppien väriä, katsastuksessa/huoltamolla olevaa tyhjäkäynnillä mitattavaa seosta, pakokaasujen haistelua, suuttimien vaihtelua aina kaasari purkaen jne. Ja jos nämä jutut tekee kaasarille, ilman esim Lambda-anturia pakoputkessa, niin aika yritä-erehdy -metodilla jotain aikaan saa, ja tulos voi olla mitä tahansa…
Hinnoista sen verran, että ei se kaasarikaan ihan halpa enää nykypäivänä ole, ja osaavat säätäjät on entistä harvemmassa. Suuttimiakaan ei enää löyty joka kaupungin varaosakaupan tiskiltä, ja maksavat nekin uutena yllättävän isosti.
Aika harvoin uusi kaasarikaan on sellainen “pulttaa kiinni ja ajoon” versio, kyllä senkin kanssa helposti saa tunteja menemään, ja jos ne on niitä “satasen tunti” meiningillä, pelkästään tyhjäkäynnillä saatavan päästömittauksen perusteella, niin tuostakin on halpuus aika kaukana… @LPN wrote:
Hinta on tietty suhteellista, mutta väittäisin että muiden harrastelaitteiden parissa tuota 1300 euroa moottorinohjauksesta ei välttämättä pidetä pahana. Sätkäpiireissä (ainakin täällä kotomaassa) tuntuu olevan tapana hoitaa kaikki mahdollisimman halvalla ja mielummin suositaan käytettyjä osia kuin uusia.
Halvalla jos sitten kaiken haluaa, niin esimerkiksi voin mainita tuon oman ruiskumuutokseni hinnan. Noin pari satkua siihen puhdasta rahaa meni, osat kun tuli kerättyä ajan kanssa purkuraadoista. Ohjaimenkin ostin käytettynä, oli harrastamisesta loppunut mielenkiinto moottoritilan tulipalon ansiosta…
Eri asia on sitten nämä virittäjät, jotka tuntuvat nykyisellään olevan hupeneva luonnonvara, nekin Kiltalaiset jotka ovat hurjassa nuoruudessaan virittäneet vaikka kuinka näitä, ovat kovin monet “kääntyneet” alkuperäistä kunnioittavaan suuntaan. Sitä en moiti, omalleen toki saa tehdä mitä haluaa, vaan soisin sen asenteen olevan sama myös toisinkinpäin…
Ja sitten tästä alkaakin hauskaa tulla, kun aloitetaan miettimään minkälaista nokka-akselia valittaisiin, puristuksia, kevennetäänkö vauhtipyörää, mitä muuta koneelle tehdään, ja ennenkaikkea mitä siltä koneelta edes halutaan. Se pitäisi olla selvillä ennen noita muita kysymyksiä, haetaanko korkealta kiertävää konetta, vai leppoisampaa matalalta vääntävää, vai näiden kompromissia…
Camshaft Ver 1 Ver 2 Ver 3
In 277° 270° 218°
Ex 273° 258° 208°
Overlap. 53° 41° -8°Tuossa olisi muutama versio nokka-akselista, ja jos (ennemminkin, kun) nyt olisi tavoite rakentaa alakierroksilta vääntävää moottoria, niin osaisiko joku antaa minkäänlaisia vinkkejä mikä noista kolmesta versiosta olisi suositeltavin..? Samalla, noin seitsemän millin venttiilinavautumalla (nostolla) olisi nuo vaihtoehdot…
Onhan tuota kaikenlaista muutakin ohjelmaa näkynyt kertynyt, jos vaikka kenelle. Omiinkaan väkkäröihin ei ole saanut panostettua juuri pakollisia enempää. Vaan silti ei olla ihan toimettomiksi osattu jäädä…
Kuten kuvista näkyy, ihan ei olla tällä suunnalla lopettamaan päässet. Kuvat on “paluumuuttajan” projektista, parin vuosikymmenen tauon jälkeen hankitusta Sätkästä…
Tavoite ensi vapuksi siistiksi, hetki sitten käynnistyi…
Palsta pitäisi saada “houkuttavammaksi” kuin muut, siten palsta pysyisi aktiivisempana. Keinoa ei tosin tiedä, miten se tapahtuisi…
Se että nyt on muutama eri palsta minne moni kokemuksistaan kirjoittelee, vähentää luonnollisesti tänne tulevaa tarinaa. Samaan aikaan kun käyttäjäkunta sekä kalusto ikääntyy, ympärivuotinen käyttö hiipuu radikaalisti, “villejä rakennelmia” ei monikaan enää halua/viitsi/jaksa tehdä, sekin vähentää kummasti tarinointia… Totta on tietenkin se, ettei ihan kaikesta haluakaan ennakkoon kertoa, toisinaan on hauskaa päästä porukkaa yllättämään, kuten joku vuosi sitten SätkäBluesissa päästiin ahdetulla Rättärillä tekemään… (olihan siitä kyllä pari päivää pientä ennakkotarinaa löydettävissä, mutta kuitenkin)
Omalla kohdallani on nämä askartelut jääneet pikkasen taka-alalle, erinäisistä syistä johtuen, mutta kunhan tässä taas jotain aikaan saa, niin pitää naputella jotain toistenkin luettavaksi. Nyytiseenkin on ollut tarkoitus laittaa pieni yhteenveto bensansuihkutuksen menneistä viidestä vuodesta, vaan näkyy se kuudeskin vuosi jo sen kanssa menneen ongelmitta. Ehkä sekin jotain pientä osaa harrastajista kiinnostaa, ehkä joku taas saisi lisäyllykkeen aloittaa/jatkaa omaa projektiaan eteenpäin..?
Onneksi kuitenkin vielä näitä saa ja voi harrastaa käytännössä, ettei ole kokonaan pitänyt siirtyä “virtuaaliharrastamiseen”. Sekin uhkakuva aina mukana on, kun valtiovalta haluaa liikenteestä vanhan kaluston pois. Hieman nämä omatkin käytössäolevat laitteet kaluston keski-ikää muokkaavat, kun tuo -74 Dyane on ympäri vuoden käytössä ja uusinkin “kakkosauto” on -92…
Facebook on varmasti toisille hyvä, toisia sinne ei vaan ihan helpolla liittymään saa. Vaikkakin se on tietyllä tavalla kehityksenkulkua, niin mikä silti estää tämän nykyisen palstan käyttöä? Sitä vanhassa pitäytymistä voi ehkä perustella silläkin ettei harrastamamme ajoneuvokaan ole ihan uusinta uutta, vaan uusimmatkin on yli 20 vuotiaita ja viimeiset virallisesti maahantuodut ovat jo hyvinkin museorekisteriin kelpaavan ikäisiä…
