Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Miten toimii..?
-vaihtoehto1: kyseessä sopivasti sen ikäinen Dyane, ettei rattilukkoa ole. Tosin lukkolaitteen kiinnitys näyttää siltä että siinä lukko olisi…
-vaihtoehto2: Wanhuksen rattiputkeen on hitsattu lukon vastakappale. Näin tiedän tehdyn ainakin yhteen kotomaassakin, LePuzzle -Acadianeen…
-vaihtoehto3: Laitettu Wanhuksen rattiputki, välittämättä rattilukosta. Putken mitat on riittävän lähellä, liitoksen booritus sama, ja ehkäpä lukolle ei ole nähty tarvetta?
Veikkaisin kolmosvaihtoehtoa kuvien perusteella, tiedä sitten osaisiko käännöskone asiaa löytää yhtään paremmin tekstistä…
@Ti Elokuun 26. vuonna 2008 Jasu wrote:
Ollapa laajakaista-Lambda..!
Ja nyt viitisen vuotta myöhemmin, Innovate LC-2 mittarin kanssa asennettu. Eikä tuo ajatus ollut ollenkaan tuulesta temmattu, siis laajakaistan autuudesta…
Ainua mikä nyt ärsyttää tuon kanssa, on se etten tullut hankkineeksi yhtään aikaisemmin moista… :twisted:
Pari-kolmekymmentä kilometriä automaattikorjausten kanssa ajelua, eikä karttaan tarvinnut paljoakaan koskea. Oli ne kartat suht tontilla jo aiemminkin, mut kaipa sitä hienosäätöä saa tehdä kun on moottorikin vaihtunut sitten viimeisten tarkempien säätöjen…
Toisaalta, aika hyvin menee hukkaan nämäkin säätelysessiot, kun jossain vaiheessa saa jo johdotetun anturin polttoaineen etanolipitoisuutta haistelemaan, ja uudemman prossun purkkiin. Kun vain aikaiseksi senkin saisi, jostain syystä ei nämä kelit oikein pihalla askartelua houkuta, kabiinissa sentään sai pieniä sähköasennuksia väsättyä kun lämmitti sisätilat sekä Defan että Eberin avulla plussan puolelle…
Taustalla enempi lyhyttä ajoa, siten ettei moottori ole kunnolla kuumaksi asti päässyt..?
Voisi hyvinkin olla tukkoon jäätynyt pakoputki, ja se sihinä kertoisi hiljalleen purkautuvasta ilmasta pakoputkessa..?
Tuskin mitään isompaa vikaa itsekseen yön aikana kuitenkaan syntymään pääsee…
Vetarin laipan irroitustyökalu. Ei riko laipassa olevaa booritusta, joka on vähän liiankin helppo rikkoa epäsopivalla tuurnalla hakatessa… :roll:
@Akaile wrote:
@Jasu wrote:
@Akaile wrote:
Se, että nelkun nokalta löytyy enemmän nostoa ei ole mielestäni mikään ihme. –> Kierroskone kutoseen verrattuna.
Eikös se jotakuinkin mene niin, että suurella nostolla saadaan sitä kiertävyyttä? Ts. suuri täyttö, vaikka aukioloaika olisi pieni?
Ainakin ne saksan saastekoneet A06/664 ja A06/644 ovat suuremmalla nostolla ja kiertävät paremmin, mutta sitten taas alavääntö on huonompi.Sen tiedon mukaan mitä itse nähnyt olen, niin Nelkussa ja Kutosessa olisi sama nosto mutta hitusen eri ajoitukset imuventtiilille..?
Löytyykö mistään ”virallista” mainintaa tuosta että ”Saksan saastekoneissa” olisi muihin kutosiin verrattuna erilainen nokka..?
Sitä en tiedä mikä on virallinen totuus noiden loppupään koneiden kanssa , sillä olen jo aikaa sitten lopettanut niihin uskomisen. Tämä siksi, että sätkiä on tehty ihan älytön variaatiomäärä, vaikka linjastolta olisi papereiden mukaan tullut toistensa kopioita. Omaa 664 nokkaa aikoinaan kun pyörittelin käsissäni niin olin mittaavinani eroa vanhempaan 635 nokkaan verrattuna. Se mitä tulee tuohon Jalpon tapaukseen niin pitää muistaa myös mikä on ollut sen nokkahiomon vertailukohta vakionokalle? 602cc nokkia on useampia variaatioita ja myös käytetty nokka on eriasia kuin uusi, kun sitä lähdetään mittaamaan.
Näillä kommenteillani ei muuten sitten ole tarkoitus latistaa tutkimustunnelmaa, vaan päinvastoin ravistella niitä uskomuksia tehdasvalmisteisten vehkeiden sielunelämästä.. Mitä suurempi otanta tähän hommaan tulee, sen lähemmäs on mahdollista päästä kartalla, mutta exaktia vastausta tähän aiheeseen ei ole. Ennemmin pitää kysyä itseltä mitä haluaa siltä koneelta ja sitten lähdetään hakemaan kokoonpanoa kohdalleen. Vasta 5000-10000km alkaa kertomaan sen koneen toiminnasta jotain syvempää.
Ihan mielenkiinnosta, miten mittailit nokkia kun niitä ihmettelit? Työntömitalla/mikrometrillä mitaten, vai heittokellon kanssa jolloin saisi asteistakin tolkkua?
Se etteikö tehtaan tekemistä muutoksista olisi jotain dokumenttia, siihen en uskoa jaksa. Toki mahdollista sitten on, että muutoksia on tehty, mutta jostain syystä niitä ei olisi julkaistu? Sekin kyllä aika erikoista olisi…
Jotain pientä tässä on kyllä touhuttu, pelkän pohtimisenkin jälkeen, ja siitä sain yhden kuvan sähköpostiin. Hankalaa vaan oli PDF-tiedosto kääntää ja muuttaa Photobucketin ymmärtämään muotoon (tai sitten sinnekin saisi PDF:n, mutta eipäs tullut kokeiltua)
Mittaustuloksia. Kuulemma tarkennuksia tähän kuvaan tulee jossain vaiheessa, mutta sitä ennen, ihmetellään porukalla..!@Akaile wrote:
Se, että nelkun nokalta löytyy enemmän nostoa ei ole mielestäni mikään ihme. –> Kierroskone kutoseen verrattuna.
Eikös se jotakuinkin mene niin, että suurella nostolla saadaan sitä kiertävyyttä? Ts. suuri täyttö, vaikka aukioloaika olisi pieni?
Ainakin ne saksan saastekoneet A06/664 ja A06/644 ovat suuremmalla nostolla ja kiertävät paremmin, mutta sitten taas alavääntö on huonompi.Sen tiedon mukaan mitä itse nähnyt olen, niin Nelkussa ja Kutosessa olisi sama nosto mutta hitusen eri ajoitukset imuventtiilille..?
Löytyykö mistään ”virallista” mainintaa tuosta että ”Saksan saastekoneissa” olisi muihin kutosiin verrattuna erilainen nokka..?
Ja nopeasti mitaten, kahdesta nokasta. Ensin imunokat kumpikin, sitten pakonokat:
Hiottu nokka Oikea imu Vasen imu Oikea pako Vasen pako
Suurin mitta 30,9 31,3 31,2 31,3
Pienin mitta 25,7 26,1 26,0 26,1
Nosto nokalla 5,2 5,2 5,2 5,2
"Räjähtänyt" AK2
Suurin mitta 32,4 32,4 32,5 32,5
Pienin mitta 26,9 26,9 26,9 26,9
Nosto nokalla 5,5 5,5 5,5 5,5
Se mikä nyt jäi enemmän kuin kummastuttamaan, on tuo ”hiotun” nokan pienemmät nostot kuin loppuunajetusta koneesta puretusta löytyneestä nokasta. Eikä nuo nyt oikein sekaisinkaan ole päässeet, nuo mittaustulokset, kun käytetyssä oli isommat lukemat kuin hiotussa…
Hämmästytti myös tuo mittojen tasaisuus käytetyssä, sekä niiden erilaisuus hiotussa. Tosin tuo erilaisuus on aika selkeä merkki käsityöstä…
Ajoituksia ja asteita sitten joskus, kun mittauspenkkiä saa hahmoteltua…
@AK 5 wrote:
Olisko mahdollista saada mittaustuloksia irtonokista, siis sen minimi-ja maksimimitan eroja!?
Ajatus oli lie tällaisesta..?
Minimimitta
ja maksimimitta. Tästä sitten kun vähennetään tuo minimilukema, niin saadaan vissiin teoreettinen maksimi nostolle nokalta. Tämä tieto olisi mukava saada, mahdollisimman monesta nokasta, ihan vain ”akateemisessa mielessä”…Keinuvipunen sitten muuttaa tilannetta tähän, tulee vipusuhteen mukaan eri tulos. Vaan entäs ”lisämuuttujat”, kuten venttiilinvälys, sovittu mitta ennenkuin katsotaan venttiilin liikkuneen (0, 0.25, 0.3, 0.5 vai 1.27mm eli 0.05″)..?
PS. Eikös vaan ole varsin tieteellisen näköiset mittalaitteet kuvattuna… :lol:
Väittävät että tuossa DCOE tyypin Weberissä olisi merkittävästi paremmat ominaisuudet kuin missään muussa kaasarissa, ja sitten jos käyttäisi vain yhtä kaasaria niin imusarjan pituus tulisi liian pitkäksi ajatellen kilpakäytössä olevan moottorin kierroslukualuetta…
Kaasarin ”toisesta puolikkaasta” vain korvataan suuttimet tulpilla, ja tulpataan myös kurkkukin kahtapuolta, ettei sisään pääse roskia eikä bensaa valu ulos.
Vanha totuushan on että Weber on kaasutin, muut ovat vain bensaputken paksunnoksia…
Toista viikkoa hiljaista, ajatuksen tasolla taasen ei…
Kovasti on yritetty sisäistää asioita, hankkia lisää tietoa ja soveltaa aiempia/uusia tietoja keskenään. Ja mikä onkaan tulos..?
Lisää kysymyksiä, entisten lisäksi… :oops:
Mutta sen verran on selvinnyt ettei mikään niistä nokista minkä asteita esille laittelin, taida tulla seuraavaan kasattavaan koneeseen. Perustelut sitten jossain vaiheessa miksi näin…
@kari80 wrote:
ps. jokohan Lievestuoreen kone on nokalla..?
Osina, osaksi. On pitänyt kaveriksi lähteä sitä(kin) kasaamaan, ehkä lähiaikoina sekin tapahtunee…
Tarkoitus on kyllä hitusen tutkia sitä siinä kasaamisen yhteydessä, lähinnä mielenkiinnon kannalta ajateltuna… :roll:
Yksi mahdollisuus on myös, mikäli kaasarina on kaksikurkkuinen Solex, ”päästönvähentimen” tai sen ruuvin irtaantuminen kaasarin kannesta. Jos siis aivan yllättäen tuli vika…
Tuosta kuvauksesta voisi saada myös sen mielikuvan että laihalle vetäisisi, eli ilmavuotoon voisi viitata…
@LPN wrote:
@AK 5 wrote:
Entäs ne nokkakulmat. Mennäänkö vakoilla vai muutetaanko ja jos niin mihin suuntaan? 106, 108, 110, 112 vai joku muu?
Mikä se vakio nokkakulma mahtaa olla? Kovastihan tuolla nokkakulmalla on vaikutusta tuohon jo ylempänä mainittuun overlappiin. Kuten sanottu, minä näistä nokka-akseleista mitään ymmärrä…päteviä tekijöitä löytyy kyllä tästäkin maasta.
Ymmärtääkseni/tietääkseni vakio-nokan nokkakulma olis 110°. Tuota asteen-muutaman pienentämällä vissiin vois saada alavääntöä lisättyä..?
@AK 5 wrote:
No Jasu se keinuvipusuhde on 1,17 elikkä 5,6×1,17= 6,552 ja noissa sun nokiassa on sitä nostettu nin puoli milliä!
Väkisin tulee mieleen jotta äkkiäkös huolimaton mittaaja tuollaisen puoli milliä johonkin väliin keksii..? Toisekseen, paljonkohan tuo puoli milliä sitten vaikuttaa, kuulostaa vähältä, mutta kun pitemmälle miettii niin sepä ei olekaan ihan vähän vaan melkein 15% lisäys…
@LPN wrote:
Nokka-akseleista en mitään tiedä. Jos kuitenkin ovat mitattu samalla tavalla, niin laittaisin rahani perstuntumalla versiolle 2. Ja Jasu on enemmän kuin oikeassa nokkien lukujen suhteen. Helvetin vaikea vertailla jos ei tiedä miten mitattu/ilmoitettu asteet ja nostot.
Mistäs sen sitten saisi tietää, miten mikäkin nokanmyyjä/valmistaja on mittauksensa tehnyt? Hätäisesti hätäiltynä, tuohan oikeastaan kertoo ettei noita voisikaan vertailla toisiinsa, vai väärässäkö taas olen..?
Kuten sanoin jo aiemmin, tulee vaan lisää kysymyksiä vastaan, vastauksia etsiessä… :evil:
Sellaistahan on aina ollut esillä, että enempi olis parempi noissa astelukemissa. Vaan mitä ne sit ”oikeasti” tarkoittaa, tätä on jo varsin pitkään yritetty selvittää ja ymmärtää…
Ettei kaikkea tarvitsisi kuitenkaan kantapään kautta opiskella…
Tuosta nostosta vielä. Venttiilille oli ilmoitettu tuollainen noin 7 mm liikettä, ja muistelisin vakionokassa olevan 5,6mm nostoa. Löytyykös mistään tietoa keinuvipusuhteesta, paljonko se on..? Toiset kun ilmoittaa noston nokalla, toiset venttiilillä…
Puristus on sit vielä oma lukunsa. Staattinen lukema on männänpäähän yleensä valettu, mutta ”oikeaa” eli dynaamista puristussuhdetta varten pitäisi sitten tietää vaikka mitä kiertokangen pituudesta ja venttiilien ajoituksesta lähtien. Alkaa olla sekainen pää entistä sekaisempi näitä ihmetellessä. Mieluusti kuitenkin tekisi kerrasta hyvän, tai ainakin toimivan, eikä tieto mitä mikäkin muutos merkitsee haittaisi ollenkaan tässä suunnitteluvaiheessakin…
