Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
@gustaf wrote:
Niin, 20 mm takarengasta näkyy asteen harituslinjalla.
Mikä kohta renkaasta? Kylki, kulutuspinta, joku muu? Ja kuinka leveä rengas, 125 Michelin X, 135 “joku muu”?
Antaa mielestäni varsin paljon enemmän mittausepätarkkuutta, jo erilaisen renkaan käyttäminen…
Hyvin tuo renkaan leveyden vaikutus selviää kun katsoo kuvaa joka on ylhäältäpäin…
@gustaf wrote:Säädöt pitää olla ehdottomasti harituksen puolella. Minä puhun
nyt vain sätkistä enkä yleisluontosesti autotekniikasta. Valtava muutos ohjautuvuuteen tulee kun noudatetaan
Pariisin ohjeita.Ja joo, miksi ei voisi käyttää “virallista ohjetta”, jossa mitataan milleinä tuo ero, lanka “viritettynä” vanteen reunaa vasten, ja sitten etuvanteen takareunasta lankaan etäisyyttä mitaten? Ainakin tarkkuus on vähintäänkin riittävä noin toimiessa…
Eipä miulla muuta tähän asiaan… 😉
@gustaf wrote:
Mitä nämä millimetrit ovat? 0-3 ASTETTA olen aina luullut ja kuullut olevan sätkän haritussuositus.
Ilmeisesti luulo on sitten väärä ollut..? Tai sitten eivät tuolla Haynesin osastollakaan mitään mistään tiedä, kun tuollaisen ohjeen ovat kirjaankin painaneet. Sama ohjeistus löytyy myös tehtaan virallisesta ohjeesta, arkiston puolelta…@gustaf wrote:
Ohjattavuus tuntuu paranevan selvästi kun haritus on yli asteen. Nyt tarkemmin laskematta takakumia pitäisi muistaakseni näkyä n. 3-5 cm jolloin haritus olisi 3 astetta. Voin laskea jos joku on kiinnostunut. Saattaa monia yllättää noinkin iso
ero renkaiden suunnassa. Hyvin monessa sätkässä tuntuu nuo kulmat olevan pahasti pielessä ja vielä aurauksen suuntaan,
sellaista ajoneuvoahan saa pidellä kieli keskellä suuta jotta pysyisi tiellä; kun haritus on riittävä, ei paljon ohjauspyörästä
tarvitse pitää kiinni, no tietenkin ainakin risteyksissä.Yksi aste, tekee noin 3,5mm kun mitataan vanteen kehältä. On vaan pikkasen helpompaa mitata milleinä kuin asteina…
Takapyörän kohdalla yhden asteen haritus tekee noin 21mm takarenkaan pinnassa…
Haritus tekee ohjauksesta herkemmän reagoimaan, auraus tekee ohjauksesta sellaisen että auto menee mieluummin suoraan kuin kääntyy… Eli tuo kommentti “saa pidellä kieli keskellä suuta jotta pysyisi tiellä” on taas kerran hieman tuulesta temmattu… Liika haritus taas tekee sen että ajoneuvo hakee koko ajan johonkin suuntaan, vakaus poistuu…
Se että vertasit poikasi Bemarin säätämistä, ei kerro tähän mitään. Takavetoisiin kun suositellaan aurausta, etuvetoisiin haritusta. Syykin tuolle selviää, jopa ajattelemalla. Ja joo, tuttuja on nuo aurauskulmien vaikutukset, muustakin kuin Sätkästä, kilpa-autoissa ajettavuuteen vaikutettiin merkittävästi aurauskulman hienosäädöllä…
Mitä outoa tuossa kuvassa pitäisi olla..?
Ellei sitten tuo ns. pätsin nimellä kulkenut, huomattavan tehokas lämmönvaihdin siltä tunnu…
Muutaman tuollaisen tämänhetkisenkin sijainnin tiedän, yhdenkään tosin en usko olevan ostettavissa niistä…
Noin on tehtaalla alkuperäinen tehty, vaatii tosiaan vaihtokytkimen käyttökatkaisijaksi vanhemmanmallisen “yksinkertaisemman” katkaisijan tilalle…
Releellä tosin voi tuon muutoksen myös toteuttaa, ohjaa alkuperäisellä nappulalla releen käämille menevää sähköä, releen hoitaessa vaihtokytkimen tehtävän…Jos jättää tuon nolla-asennossa tapahtuvan maadoituksen kytkemättä, niin pyyhkijät eivät halua pysähtyä sitä toivottaessa, varsinkaan lasin ollessa märkä. Ai mistäkö tuokin mieleen taas tuli..? 😳
Kampiakselin etummainen stefa on samoilla mitoilla kaikissa moottorimalleissa, alkaen ysikaakkisesta 375 kuutioisesta päättyen 652 kuutioiseen Visa bokseriin. Takastefoja on sitten erikokoisia, Wanhuksen (ja nelkku?) omillaan, AK/Ami omallansa, kuten myös kutonen sekä viimeisenä Visa…
Etustefat on vieläpä ihan standardikokoa, löytyy käytännössä kaikista laakerikaupoista, takastefat on “yllättäen” spesiaalimitoituksella eikä niitä tunnu mitkään luettelot tuntevan. Sama juttu vaihteiston vetareitten stefoissa, millin poikkeaa sisämitta standardimitasta…
Kytkinakselilla vaihteistossa ei stefaa ole, paitsi ns. kovalla kytkimellä olevassa Wanhuksessa jos tuota en väärin muista. Kuitenkin Nelkut, Kutoset sekä keskipakokytkimelliset Wanhukset tulevat tuossa kohdassa toimeen vastakierteellä, sanoin kuin moottorin puolelta nokka-akselin läpivienti…
@Hannu55 wrote:
Onko kokeiltu kampiakselin päihin 2-huulisia stefoja ja millä tuloksella?
Taitaa olla paikallaankin kaksihuulinen etustefana, en ainakaan mitään huononnusta yksihuuliseen ole havainnut, eli ei ainakaan mitään haittaa ole. Hintakaan ei ole tuolle esteenä, naurettavan hintaisia ovat…
Säädin saapunut, ja hetki on käsissä pyöritelty.
Oletus osui oikeaan, kyseessä on 12 volttinen vaihtovirtalaturille tarkoitettu jännitteensäädin. Juurikin se malli mitä on käytetty tietojeni mukaan vain bensa-Caminassa sekä Sm:ssä. D-mallin säädin poikkeaa hitusen tästä…
Toimivuudesta en vielä tiedä, se selviää aikanaan. Kiitos kuitenkin kovasti, jos on ehjä niin hyvinkin saattaa löytää Sm:n pannuhuoneesta tämän tulevaisuudessa.
@mika2cv wrote:
Hyvinkäällä on nähty myös sellainen magee riemunkirjava rättäri, kenen?
Uskoisin tuon olevan Mörkön..?
Ainakin useammanvärinen on, täyssinkitty ympärivuotisessa ajossa…
Tulevalla viikolla selvinnee tämän ketjun säätimen sielunelämä. Kunhan se kotio asti tulee, niin kerron osuiko omat epäilykset oikeaan…
Helppo on tuota Mikon tarjoamaa testata, samalla paikkakunnallakin kun näkyy olevan tarjottu sekä tarvitsija…
Edellisen moottorini kyseinen valo “pelasti” useammankin kerran. Viimeiset vuodet kun öljynkulutus oli vähän reipas, ollen lopulta litra sadalle kilometrille. Sai aika yhtenään olla lisäämässä, eikä aina tiennyt paljonko sitä kulunut oli, mutkassa tuo vilautuksellaan kertoi vähyydestä…
Samaisessa moottorissa oli sitäkin että kovempaa ajaessa lämmöt nousi, ja öljynlämpöjen ollessa 120 astetta ja yli, tyhjäkäynnillä paineita löytyi sen verran huonosti että valo vilahteli…
Nykyisen moottorin kanssa ei moisia ongelmia ole, vaan nyt on sitten ongelmana ettei kesälläkään meinaa öljyt lämmetä…
Ja jos tuo kuvassa oleva on sellainen miksi sitä epäilen, niin sille on seuraavanlaiset osanumerot:
5 415 733 N
HY 535-1 AEnsinmainittu Sm:n osana, jälkimmäinen HY:n eli Caminan. Kuvasta katsottuna ulkoasu on täysin vastaava Sm:n osan kanssa, olisiko tuohon Wanhukseen sitten jossain vaiheessa asennettu vaihtovirtalaturi, ja tuo rele olisi muistona siltä ajalta..?
Periaatteessa tuokin saattaisi osata säätää latauksen magnetoinnin osalta oikein, mutta paha puute olisi takavirtareleen puuttuminen. Tyhjentäisi akun varsin nopeasti…
Jos haluat, niin voin kyllä tuon lunastaa pois, jos hinta sattuu harrastajaystävälliseksi…
Melkeinpä väittäisin ettei tuolla säätimellä saada toivottua tulosta. Siksi, koska tuo näyttäisi olevan vaihtovirtalaturin rele, vieläpä 12 volttisen…
Tuota mallia on muistikuvan mukaan käytetty bensa-Caminassa sekä Sm:ssä, tuossa L on merkkivalolle, R laturin tasasuuntausdiodien tähteen, Exc magnetointikäämille ja Bob samaan pisteeseen puolien syötön kanssa. Säätimen maadoitus tapahtuu vasemmanpuoleisen kiinnitysruuvin kautta…
Bob on lyhenne sanasta Bobine elikkäs puola, tähän sähköt virtalukolta.
L uskoisin olevan latauksen merkkivalo, R kuvittelisin menevän laturin kenttäkäämille.
Ensimmäinen on varma, kaksi muuta päättelyä…
Vaihtovirtalaturin “voi muuttaa” moottoriksi taajuusmuuttajan avulla, kovin tehokasta siitä ei vaan ihan helpolla tule, eikä ohjauksen rakentaminenkaan ihan helpommasta päästä ole…
Tasavirtasen kanssa asia on vähän helpompi, ja tällainen sovellus on ollut kaupallisena tuotteenakin vuosikymmeniä. Kuka muistaa laitteen nimeltä Dynastart? Hauskaa on se että näitä on edelleen uutenakin myynnissä, jopa Motonetissä..!
Se kannattaa sitten huomata, että näissä vähän isommissa ei ole säiliötä, kun sitä ei mihinkään tarvita. Tuotto on kuutiometrejä samassa ajassa mitä yleisemmin tallista löytyvä pikkukompura litroina tuottaa. No, vaikka se tallikompura parikin sataa litraa tuottaisi, niin tämän tarjolla olevan tuotto on 2500 litraa…
Siitä sitä löytyy hinnalle perustetta, jos joku kummastelee…
