Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
XWX -renkaassa on kyllä muutakin kuin pelkkä koko ja ulkonäkö…
Varsin yleinen ensiasennusrengas nopeammissa laitteissa, Ferrarit, Rolssit, Maseratit jne…
Tuossa kun on päässyt vertaamaan käytännössä, uusien 205/70-15 XWX renkailla varustetun sekä halvempien 205/65-15 renkaiden kanssa, niin laitteiden käytöksessä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Uskomattoman tarkan tiedon renkaan tapahtumista saa XWX:illä, mukavuudesta tinkimättä. On meinaan aika tukevat kyljetkin renkaassa, tätä kirosi rengaskaupan sälli että “harvoin tarvii pyytää asennukseen lisää käsipareja, sen verran tiukat on vanteelle nuo vääntää”
Vielä sananen Michelin X -renkaista. Niitä saa edelleen käytännössä kaikkia valmistettuja kokoja, eikä hintakaan isommin heitä eri kokoisten välillä. Tarkoittaa siis sitä että ovat kaikki koot “pirun kalliita” aikaisempaan verrattuna, ja tämä on suoraan syytä siitä ettei niitä enää sarjatyönä valmisteta, vaan pienemmät sarjat käsin…
Ovat kyllä uskomattoman mukavat renkaat, lisäksi varmasti vaikuttaa se että alusta muutenkin on suunniteltu moisille…
Kuulin tällaisen, varsin luotettavalta taholta, että nykyään Michelin tekisi enää tilauksesta 125 X -rengasta, ja nekin käsityönä. Joka kyllä hinnan selittäisi…
Mutta halpojahan nuo on, jos vertaa mitä 15 tuumaiset Michelin XWX -renkaat maksavat, lähtöhinta noille noin 450€/kpl, eli Sm:n vakiorengastus maksaisi “vain” 1800€…
“Jostain” syystä kumpaakin tulee ajeltua “korvikerenkailla”, järkevämmän hintatason kiekoilla… 🙄
^Tottakai sitä ensin kuvittelee vian olleen omissa räpellyksissä, sitten uudemmassa tekniikassa ennenkuin suostuu uskomaan vian olevan enempi perinteisen… 😳
Olenko vain näkevinäni hentoisen “Exc” -tekstin Manun viittaamassa ohuemmassa keltapäisessä liittimessä..?
Siihen akulta sähköä tarjoilisin, ellei joku sitten kumoa tätä…
Muuttoautona tulis kätevästi, on “pikkasen” vapaammat kuviot silloin…
Tietenkin jos valitsee sopivasti riittävän vanhan Rangen/Lantikan minkä päälle AZU:n korin nostaa, niin sillä selviää aika kivasti myös…
Mystinen käyntihäiriö ilmaantu pakkasten lauhtuessa nollakeliks. Aivan veitellä leikaten poistu toisen pytyn käynti, tullen ihan yhtä yllättäen takaisin. Ilman minkäänlaista logiikkaa, mut tuntu vähän paremmin pysyvän toinen muki menossa mukana korkeammilla kierroksilla…
Ja tietenkin vikaa metsästäessä, ensin läppäri kiinni että pääsee ihmettelemään sen avulla koneen käyntiä, sit säätämällä yrittäen löytää käynti, kipinä tarkistaen kuskinpuoleisesta tulpasta, sit ruiskun purkki suolistaen ja “muka vian löytäen”, epäilykset oli myös suuttimelle menevissä piuhoissa…
Kunnes meinasin tulppia ihmetellä, tulpanjohtoo irrottaessa näky olikin aika vitsikäs…
Eipä tuollai olekaan vielä käymään päässy, ja kummasti käynti parani kun ehjemmän tulpan tilalle asentamaan meni…Mikä ihme tuon voi aiheuttaa..?
Jatketaan “leluihin” tutustumista… Tuntus tätä pienempää jopa kiinnostavankin, eikä haittaa vaikka sormet mustuvat…
Kärkiä käyttävä palikka ei ole edes kovassa kiinni, kunhan vain saa siitä tukevasti irroitusta ajatellen. Lämpösovitteella, irroittaessa ei vain saa tarpeeksi nopeasti lämpöä pelkästään ulompaan osaan, niin naputtelemalla tuon sitten ehjänä irti sai…
Ajomäärät arvoituksia, toinen -89 Saksasta uitetusta koneesta, toinen “vähän” vanhemmasta (löytyi WanhusDyanen keulalta, jo pari vuoskymmentä sitten räjähtäneenä)
Etummaiset laakerit, toinen kovin vähän ajetun näköinen, toinen taas vaihtokuntoiselta näyttävä…
Siinäpä sitä, pari nokkaa paloiteltuna, yhden kokonaisen vieressä…Pikaisesti tarkasteltuna, ovat aivan vastaavia nostoltaan/asteiltaan tämä -89 Germaani kuin oletettavasti 15 vuotta vanhemmasta löytynyt. Hauskana erona, uudemmassa oli kolme niittiä, vanhemmassa yksi. Tallista löytyneessä Wanhuksen nenässäkin taas oli kolme niittiä, ja olivat Wanhuksessa jotenkin luotettavamman oloisia kuin näissä Kutosista löytyneissä…
Missä vaiheessa jätettiin pari niittiä pois, ja missä vaiheessa otettiin takaisin käyttöön..? Oliko Nelkku missä vähennettiin, eikä ongelmaa tullut kun koneet “loppui” muualta kuin niittauksen osalta, ja Kutoseen sitten palautettiin kolmen niitin käyttö pitempien ajosuoritteiden takia..? Tietääkö tätä kukaan, löytyisikö mistään dokkarista..?
Mihinkähän tämä vielä johtaa… 🙄
http://www.burton2cvparts.com/rocker-cover-gasket-2cv-special-version-p-6060.html” onclick=”window.open(this.href);return false;Eikä olis kallis. 5,95€ näkys hinta olevan…
Öljynlämmöistäkin on ollut aina toisinaan tarinaa, ja niihin sit pitäis kiinnittää enemmän huomiota jos/kun virittämään lähtee. Öljytermostaatti olisi hyvä, lämpenisi moottori nopeammin ja jäähdytystehoa olisi kuitenkin sitten kun sitä tarvitaan…
Täältä löytyy valmis sarja, jos sellaisen haluaa, hintaan 330,60€. Valmiit letkut jne…Tai sitten, marssii paikalliseen “vauhtikauppaan” ja lähtee askartelulinjalle…
Kuvasta löytyy sama Mocal -termari joka on tuossa Saksalaisten sarjassa. Tämä yksilö on “pienellä” filtterin kierteellä, Sätkän omalla, mutta näkyi kierrevaihtoehtoja olevan ainakin neljää eli jos haluaa isomman filtterin niin sekin käy…
Termostaatti asennettuna suodattimenjalkaan. Kiva pyöritellä uusia puhtaita osia, ei hellasäröäkään näin syntyne..?
Ja siinä sit koko paketti, filtterin kanssa. Termari on 35mm paksu, joten se ei aiheuttane mitään käytännönongelmia vaikka filtteri vähän ulommaksi siirtyykin…Sitten pitäisi seuraavaksi päättää laittaako alkuperäisen jäähdyttimen, hankkiiko “tehokkaamman” alkuperäispaikkaan, vai siirtääkö isomman jäähdyttimen jonnekin muualle..? Vaihtoehtoja löytyy kivasti, eikä hinnatkaan päätä huimaa, ainakaan jos paikallisen vauhtikaupan valikoimaa ihmettelee. Eikä ne letkutkaan kalliita ole, Sm:n jäähdyttimelle kun prässäytin uudet letkut, niin hintaa yhteensä neljälle letkumetrille tuli pari kymppiä…
Mitenkäs on “äänenvaimenninratkaisu” edennyt, kun katsastuksessakin laitetta käytetään..?
Vai onko lie vielä vakiotekniikka paikallaan, ilman ilmavirrankiihotinta… 🙄
@Akaile wrote:
@Jasu wrote:
Vähän suuntaa antavia laskelmia saa kyllä tehtyä, kun aikansa pyörittelee kuvia. Mielestäni päädyin noista Akailen ilmoittamista arvoista tulokseen jotta ovat varsin lähellä vakion arvoja…
Olisihan se toki hienoa jos kaikki puhuisivat samasta asiasta, niin tehtaat, koneistamot sekä osamyyjät harrastajista puhumattakaan… 🙄
1792Nyt kun laitat vielä näkyville tuon arvojen vertailun, kuinka siihen päädyit, niin tässä voi moni harrastaja oppia tästäkin aiheesta ja päästään lähemmäs sitä, että harrastajat puhuvat samasta asiasta…?
Ja kumpikaan teistä ei vastannut siihen kysymykseen, että jos nyt haluan mennä teettämään nokan jossakin noista pajoista tai muualla, ja kun kerta asteista puhuminen on niin kirosana niin miten ilmoitan pajalle, että haluan sen ja sen mukaisen nokan tästä kepistä?
Kuinka päädyin? Piirsin ruutupaperille käyrät, miten mittaamani nokat käyttäytyy missäkin vaiheessa, siitä sitten keinuvipusuhde mukaan laskien vertasin ilmoittamiasi astelukemia ja ne sitten sijoitin ruutupaperilla olevaan kuvaan. Siitä näki että vakion sekä ilmoittamasi arvot kohtaavat liki täysin, mittatarkkuus saattaa sitten pientä heittoa tehdä eli täyttä varmuutta ei pääse sanomaan…
Se miten koneistamolle asia pitäisi ilmoittaa, on ainakin omalta kohdaltani täysin auki. En tiedä, sen voin tässä vaiheessa vielä sanoa. Ehkä joskus sen tiedän, ja sen kyllä kerron kun se selviää..!
Tarkoituksella tuo kysymys samasta nokasta mitatuilla eri arvoilla laitettiin, herättääksemme keskustelua, ettei pelkästä asteluvusta voi päätellä mitään. Eikä ihan varmaksi voi sanoa senkään perusteella mitä koneistamo on ilmoittanut, varmimman tuloksen saa kun itse mittaa, mutta sittenkin voi vain verrata itse mittaamiaan arvoja, kun tuossa on ihan oikeasti enemmän kuin paljon paikkoja missä voi mittaus mennä eri tavalla kuin toisen tekemänä…
Jännä olisi viedä nokka hiottavaksi, toivomillaan asteilla, ja sitten kun sen käsiin saa, mitata että vastasiko toive tilattua, ja samalla ehkäpä tulisi myös vinkkiä onko omat mittaukset kuinkakin samalla tolalla sen koneistamon käytännön kanssa. Vaan se on jo tullut opittua että tässä ei tosiaankaan ole yhtä oikeaa tapaa…
Ja sitten vielä se kysymys, että mikä se olisi se hyvä nokka, minkälaisella nokkakulmalla, nostolla ja mikä olisi hyvä ajoitus tälle. Soppaa ei varmasti sotke sitten sekään että kumpikaan ratas, niin nokan kuin kammen, ei ole mitenkään tarkasti akselilleen asetettu. Näissä kun oletettavasti on eroja, niin jos nyt sitten jonkun nokan ajoittaa tietyn kammen kanssa “hyväksi”, niin se ei ole enää välttämättä läheskään niin “hyvä” jos saman nokan asentaa toisen kampiakselin kaveriksi..? (tällaista tarinaa tuli muualtakinpäin maailmaa vastaan, omien arvelujen tueksi).
Juu, opiskellaan kovasti, ja edelleen tuntuu tulevan lisää kysymyksiä kun yhtä vastausta on etsimässä… 😆
@Akaile wrote:
Ok, miten ilmoitat oikeaoppisesti nokan hiojalle sen mitä olet hakemassa?
@AK 5 wrote:
Siis helppoo ku heinänteko ja selkeetä!
GT-motors 0,25 välyksellä
R-koneistus 0,3 välyksellä
Jenkki autot 1,27 välyksellä
2CV 0,85 (muistaakseni)
Euroautot Osa 0,5 välyksellä
Ja kaikki saa mitata miten parhaaksi näkee ja kokee. Eiku vertailee vaan 😀Ja lisätään tähän osan valmistajista käytössä oleva “nollavälys”. Siis edellämainittujen lisäksi…
Vähän suuntaa antavia laskelmia saa kyllä tehtyä, kun aikansa pyörittelee kuvia. Mielestäni päädyin noista Akailen ilmoittamista arvoista tulokseen jotta ovat varsin lähellä vakion arvoja…
Olisihan se toki hienoa jos kaikki puhuisivat samasta asiasta, niin tehtaat, koneistamot sekä osamyyjät harrastajista puhumattakaan… 🙄
1792@Jasu wrote:
Camshaft Ver 1 Ver 2 Ver 3
In 277° 270° 218°
Ex 273° 258° 208°
Overlap. 53° 41° -8°Tuossa olisi muutama versio nokka-akselista, ja jos (ennemminkin, kun) nyt olisi tavoite rakentaa alakierroksilta vääntävää moottoria, niin osaisiko joku antaa minkäänlaisia vinkkejä mikä noista kolmesta versiosta olisi suositeltavin..? Samalla, noin seitsemän millin venttiilinavautumalla (nostolla) olisi nuo vaihtoehdot…
No, paljastetaanpa nyt sen verran että nuo lukemat on mitattu samasta akselista…
Mittaukset tehty 0.25, 0.3 ja 1.27 millin venttiilinavautumalla. Sitä en enää muista oliko suoraan nokalta vai venttiililtä nuo mittaukset…
Hitusen muuttuu paperilla nokan luonne, riippuen käytetystä välyksestä…
Lie toimiva esimerkki siitä aiheesta että minkä verran voi noita pelkkiä asteita tuijottaa..? 🙄
1740
@Akaile wrote:
@Kossu wrote:
Ei mutta eikös täällä ollut eri osio tekniikalle?
Jo vain, mutta ajattelin veistellä hieman jutunjuurta tänne yleiseen osioon 😉
Jos ei talvella sätkällä enää ajele niin kannattaa herättää se silti hetkeksi 😀 Saa samalla öljyt kiertoon ja hymyn huulillensa 😆
Kumpikin on taas pitkin talvea ajossa ollut, niin Xm kuin Dyanekin…
Tuossa tovi takaperin sain viimein aikaiseksi vaihtaa öljytkin, “vähän” turhan jäykät olivat talvea ajatellen, nyt uusilla ohusemmilla selkeästi kepeämmin tuntui pyörähtävän. Seuraavat pakkaset sitten kertoo vasta lopullisen totuuden, mutta mielestäni huomattavan paljon helpommin lähti ja jäikin käymään…
Pitäis kyllä vaihtaa voiteluaineet tuohon tiisselirotiskoonkin, saas nähdä kehtaako senkin suorittaa parkkiruudussa..?
