Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
@Mister wrote:
Kysymys tuosta sytytyksestä: onko kulkemiseen yhtään merkitystä kun tuossa heittää nokka hieman, eli lampulla katsottuna ajoitusta merkki näkyy 2ssa peräkkäisessä hampaassa?
Saat tasaisemmin käyvän koneen, kun saatat kipinät tulemaan samaan aikaan…
@Mister wrote:
En viitsi sitä suotta alkaa takomaan ettei mene särki.
Eipä sen helpolla särki mene, tuo käsissä oleva kappale kun on lämpösovitteella nokka-akselin päässä, joten se pääsee hieman kääntymään kepeästi naputtaessa pienellä vasaralla. Se on pikkusen vinossa silloin kun kipinät tulee eri aikaan, pahasti vinossa ollessa sen pystyy jopa näkemäänkin. Mittakellolla pystyy myös näkemään minnepäin vinksallaan akselin pää on…@Akaile wrote:
@miki wrote:
En usko että vakuutusvirkailijat alkavat ulkolaisia markkinoita tutkimaan, kun korvaus kuitenkin suoritetaan suomessa.
Kyllä ne tutkii, teki sen jo kymmenen vuotta takaperin kun yksi kolme kuukautta ajokortin omannut lippispää tunki samaan ympyrään, miun ollessa jo siellä. Pysähtyikin ensin, mutta kohdalla sit keksi että ”hyvin tuohon Rättärin eteen ehtii”. Ei ehtinyt…
Tätä sitten selviteltiin, että mitä maksaa ja missä. Vauriot oli umpio pohjineen, vilkku, lokasuoja (sisä/ulko), keulan palkki (Sätkässä valopukki, Tiinassa kehikko). Ei edes ehdottanut satasen kertakorvausta, vaan heti suoriltaan luettiin Mehari Clubin luetteloa. Osille saatiin luettelosta katsottuna vähän yli 700€ hinnaksi, ja tässä vaiheessa kun kertoi osien olevan varastovärissä, sekä edelleen Ranskassa, niin loppui tarkastajan taholta aliarvostus kerrasta. Kirosi vielä että ”tuon korjaushan maksaa enemmän kuin syyllisen osapuolen Nissani”, niin piti vähän vielä toppuutella että ”milläs tavalla se vastapuolen, siis syyllisen auton hinta vaikuttaa tämän korjauskustannuksiin?” Tuon jälkeen jatkettiinkin hyvässä yhteisymmärryksessä. Tarjosi vähintään kohtuullista kertakorvausta, ei edes kuvitellut lunastavansa Tiinaa, ja muotoili asian että ”kuitenkin tiedät meitä paremmin mistä osia tuohon löytää…”
@Akaile wrote:
Selvittäkää autokorjaamoiden tuntiveloitushintoja ja tulette hämmästymään, ihan siellä pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin. 80e/h taitaa olla vielä halpa hinta.
Pelkkä auton ylimaalaus täälläpäin maksaa sen 4-6000€, eikä Sätkä ole ainakaan helpompi maalauksen kannalta kuin joku perus-Corolla. Maalattavaa pintaakin on yllättävän paljon, sekä kasaamista osia sovittaen… Korjaamoissa tuntihinnat on satasen kahta puolta, merkkikorjaamot sitten siellä hinnaston yläpäässä, jotka eivät edes halua vanhempia heille korjattavaksi…
Onneksi on omat kokemukset rajoittuneet tuohon yhteen osumaan, jos parkkipaikalla sattunut osuma Bx:ään jätetään huomioimatta. Vaikea siinäkin oli syyllisenä olla, kun nukuin sisällä kun auratraktori peruutti kulmaan… Siitäkin selvittiin hyvin, ensin toki tarjottiin lunastusta viidellä satasella, keltaisenpörssin halvimman mukaan. Vaan kun kohde oli 19GTi ja se halvin 14RE, niin jo tuosta maininta palautti tarjoukset kartalle…
Kokemus se sitten oli sekin, kun velipojan Bx:n eteen kääntyi Ooppeli, mitään ei ehtinyt tekemään. Juuri läpikäyty, TD-automaatti-Break GTi -varusteilla (tuollaista ei tehtaalla ole tehty), niin siihenkin ensin tarjottiin lunastussummaa 14RE:n perusteella. Lisäksi korvaussummaa alenti kun auto oli rakennettu, vaikka sen pitäisi ennemminkin nostaa. Valitteli sitäkin että ”ei noita rakennettuja edes pitäis saada vakuuttaa”, ja heti perään ”ostatte vaan tuommosen halvimman ja siirrätte nuo varusteet siihen”. Jotenkin jäi häiritsemään tuo linjauksen eläminen, ensin oltais kieltämässä ja sit heti perään kannustamassa… Ominpäin tuokin oli käynyt pihassa kohteen kuvaamassa, vaikka tuostakin erikseen sovittiin että tulee kun omistaja tai minä ollaan paikalla. Ei edes ovikelloa soittanut, kävi kuvaamassa, vaikka velipoika kotonaan olikin… Tuosta sitten laiteltiin kyselyä tämän esimiehelle, että miksi mikään sovittu ei pitänyt paikkaansa, ilmeisesti tästä oli sitten keskusteltu kun korvaussumma viisinkertaistui ilman mitään selitystä…
Nämä tarinat kirjoittelin vain siksi että tosiaan saa olla tarkkana, ja yhtiöt tottakai yrittävät päästä halvimman mukaan. Mitään hyväntekeväisyyslaitoksia kun vakuutusyhtiötkään eivät ole, ja lupaavat vakuutusta ottaessa kuun ja vähän muutakin taivaalta, mutta korvaustilanteessa sitten pitää taistella jokaisen vähäistäkin pienemmän saamiseksi, niidenkin joihin olisi oikeutettu ilman eri mainintaa…
@Wonderi wrote:
Nämähän on ehdottoman tärkeitä sätkän moottorille. Jos ei pelkkä tuo turbo aikaansaa jo enemmän tehoa kuin mikään kohta sätkästä kestää.
Niin. Tuossa on ilmeisesti haluttu voimaa myös alemmalle kierrosalueelle, joka on aika vaikea toteuttaa turbolla. Niin pientä ahdinta ei löydetty, että olisi kunnolla puhaltanut alle 3000rpm, siellä taas remmiahdin on omillaan, siis tyhjäkäynniltä muutamaan tuhanteen kierrokseen asti. Tästä syystä mm. VW on käyttänyt tällaista kaksoisahdettua rakennetta pikkuisissa TSI- bensamoottoreissa, ahtoalueet menee kivasti limittäin jolloin saadaan tasainen teho- sekä vääntöalue käyttöön…
Kuivasumppusysteemi taas viittaa enempi kisakäyttöön, mekaaninen bensan suihkutus taasen menneisyyteen. Ennemmin epäilen tuon olevan näytösluonteinen moottori, eikä välttämättä edes käyväksi asti rakennettu. Jos olisi käyttöön eli ajoon tarkoitettu, niin varmasti ainakin ruiskupumppu olisi sijoitettu alemmaksi, samaan tasoon remmiahtimen ja laturin kanssa, jolloin moottorin korkeus olisi jäänyt hyvinkin alkuperäistä vastaavaksi…
Myös öljypumpun sijoitus noin ylös, huohottimen puute sekä öljynjäähdyttimen asentaminen siihen mihin sattui sopimaan, viittaisi muuhun kuin käyttökelpoiseen moottoriin. Voin toki olla totaalisen väärässä, mutta jos tuolla on jossain ajettu ja joku sen tietää, niin mielelläni sen kuulisin..!
Ylimpänä mekaanisen polttoaineen suihkutuksen jakajapumppu, sen alla mekaaninen (remmi)ahdin, laturi kuten tunnistit ahtimen vieressä, ja kuivasumppuvoitelun öljypumppu alimpana jonka senkin tunnistit…
Kyllähän tuo aika selkeästi näkyy sanovan, että olis valmistus lopetettu…
Mahtaakohan tuota sovituslaippaa saada, sekin saattaisi auttaa korvaavan tuotteen etsinnässä..?
@cee4 wrote:
Näitä ei enään saa :(
Mikko
Osasivatko kertoa onko tuote tilapäisesti vai lopullisesti loppunut? Helposti kun voisi uskoa menekkiä olevan, ainakin jonkin verran, yllättävän paljon negatiivista juttua on tullut sekä kuultua että koettua 2-kurkkuisen Solexin kanssa…
Kuvasta pääteltynä, jos asennetaan samoin kuin Sätkän yksikurkkuinen eli kohokammio etupuolelle, niin silloin tuo on vaijerille. Epäilen myös että kaasun käyttövipusen voi siirtää myös ”yläpuolelle” jolloin soveltuisi vanhemmalle tankoratkaisulle…
Mukavaa nähdä että vielä askarrellaan tekniikan kanssa, asia joka on selkeästi ollut vähenemään päin viime vuosina. Tietenkin kun ajot vähenee, niin remontin tarve harventuu, kääntöpuolena sitten remppaan liittyvät asiat unehtuu…
@RPekka wrote:
@Jasu wrote:
Saisiko lyhyesti referoituna myös tuota keskustelua, ilman tunnuksia kun facebook ei aukene..?
@Peter Fosselius wrote:
Many many A models are having some sort of starting/performance problems. Vaste majority of problems are lack of engine service, very few carburettor issues. Also 50% of problems are seated around 20 cm from the steering wheel. Fitting another make carburettor is to me nothing more than looking for more trouble.
@Morten Alsø wrote:
Why go from a register to a single carb. The idea i with the register is to maintain an airspeed in the venturi high enough to the get the air/fuel mixture right at both low and high revs.
A single carb will not be able to do that. The only difference between the 28 and 29 hp engine is the carb, so nothing is won by going back.@Peter Fosselius wrote:
Jukka no one in their right mind would fit such carburetor. Why reinvent the wheel?
Semmoista.
Kiitos.
Nuo kommentit on aika, hmm, mielenkiintoisia. Ikäänkuin olisivat sitä mieltä että kaksikurkkuinen Solex on autuaaksi tekevä, eikä voi edes ikääntyessään kulua eikä huonontua? Ja sit tämä viimeinen, aika hurja väite ettei kukaan edes miettisi asentavansa erimerkkistä kaasaria alkuperäisen tilalle…
Niin, ja onkohan tämä Morten Alsø koskaan kuullut että kutosesta löytyy eri puristuksella varustettuja mäntiä..?
Varmaan samaiset kommentoijat käyttävät edelleen vain alkuperäislaatuista öljyä, lyijyllistä bensaa ja renkaiden täyttöäkin varten omaavat Pariisissa pullotettua ilmaa… :mrgreen:
Onkohan myös 123-ignition -sytkää kohtaan sama suhtautuminen..?
@Isoo-Jukka wrote:
Yritin kansainvälisellä foorumilla kuulutella käyttökokemuksia, mutta ei tuntunut kellään olevan. Monenlaista mielipidettä ja jatkopohdikelua kyllä tuli.
Asiasta Facebook-ryhmässä, jos on sinne kiinnostusta: https://www.facebook.com/groups/596439873760607/” onclick=”window.open(this.href);return false;
Saisiko lyhyesti referoituna myös tuota keskustelua, ilman tunnuksia kun facebook ei aukene..?
Mielipiteeni on, että varmasti toimii paremmin kuin vanhat, väljät kaasarit, joiden suuttimet on valittu polttoaineelle joka oli niihin aikoihin käytössä joka omasi paremman energiasisällön kuin nykyinen bensan nimellä myytävä korvike…
@Akaile wrote:
Kaasarivaihtoehdot alkoi kiinnostaa erityisesti sen jälkeen, kun vaihdoin superiin Weberin Sohlon tilalle. Samasta koneesta tuli täysin toinen laitos! GS:lle tyypillinen pintakaasunypyttely oli poissa ja kulkupuoli muutenkin parempi. Soppaa menee tietty enemmän, mutta voima vaatii veronsa…
Niin, sellaistakin on kuultu mainittavan, että Weber on kaasutin, muut vain bensaputken pullistumia… :lol:
Tuokin on totta mitä Vesku kirjoitti. Vakiovermeissä vakioratkaisut toimii, eli alkuperäiseen ei ole mitään tarvetta lisätä mittarin mittaria, paitsi ehkä Specialiin missä ei ole edes jännitemittaria tehtaan jäljiltä…
Mutta, nyt kysyjällä olikin kuljin mihin on lisätty bensalämppäriä yms, sen kanssa on kiva tietää mitä sähköjärjestelmässä tapahtuu. Toki pitää myös ymmärtää mitä mitkäkin mittarit kertoo, mikä on hyvin, mikä huonosti ja mikä sekä-että eli hyvin huonosti. Asiallisesti asentamalla, vähemmän lisäasennuksissa on riskiä kuin alkuperäisissä, varsinkin kun ikääkin alkaa uusimmillakin olemaan reipas kolme vuosikymmentä…
Sitten vielä sananen Sätkän/Tiinan alkuperäisestä ”jännitemittarista”, joka on varsin suuntaa antava mittari. Vastuslangalla lämmitetään kaksoismetalliliuskaa joka kääntää osoitinta. Tuollaisen mittarin näyttämään vaikuttaa jopa lämpötilakin mikä mittarin ympärillä on, tämä tuli käytännössä myös havaittua kun oli omassa Tiinassani sekä alkuperäinen jännitemittari että lisätty jännitemittari. Kesällä alkuperäinen näytti huomattavasi isompaa jännitetasoa kuin talvella, vaikka lisätyssä mittarissa jännite pysyikin alle puolen voltin sisällä ajankohdasta riippumatta. Mitenkään kovin luotettavana ei tuota alkuperäistä mittaria voi pitää, se ennemminkin kertoo vain sen että laturi lataa edes jotenkin…
Ja mitä tuosta tasa- vs. vaihtovirtakoulukunnasta, itselläni ei ole ikinä ollut tasavirtalaturilla varustettua nelipyöräistä, kaksipyöräisi sitten muutama. Kyse ei ole ollenkaan, ainakaan kohdallani siitä mikä sitä virtaa laitteille tuottaa, pikemminkin vain tykkään tietää mitä ajopelissäni milloinkin tapahtuu, ja latauksen suhteen luotettavampana pidän em. perustein ampeerimittaria. Onneksi tästä saa olla toistakin mieltä, mikään yksi ja ainoa totuus tämä ei ole…
Kuvatus yhden ampeerimittarin sisältä. M5-kierteillä liitännät, vastus 5mm leveätä 1mm paksua metallia, metallilaatu arvioiden tuon vastus on milliohmin osia. Tuon mittarin ongelmapaikka on noiden M5-ruuvien ja latikan liitos, se on prässäämällä tuossa tehty, siihen hiljalleen tuli lisää vastusta, lämpeni ja sulatti allaolevaa muovia, vastus lisääntyi edelleen…Yazakista en älynnyt kuvaa ottaa, sellainenkin oli auki viikko-pari sitten. Liitokset oli paljon asiallisemmin toteutettu siinä..
Sitten kun noita ylimenovastuksia miettiin, niin enemmän jännitettä häviää laturin-startin väliseen piuhaan, ellei sitä ole päivittänyt paksumpaan. Yazakin yli mittailin joskus jännitettä, 30 ampeerin kuormalla, voltin pieniä osia siihen jäi. Biltemalaiseen uutena ei siihenkään juuri mitään jäänyt, mutta kerrottujen oireiden ilmaannuttua napojen väliin jäi useampi voltti, mittarin läpi jaksoi kulkea enää vajaa kymmenen ampeeria…
Jonkin aikaa oli sekä voltti- että ampeerimittarit käytössä, jännitemittarista kyllä näki että jännitettä on tarpeeksi, mutta sitä se ei kertonut onko virtaa menossa akullepäin vai akulta pois, itse pidän parempana tuota virranmittausta, mutta kuten tässäkin on esille tullut, ihmiset tykkää erilaisista asioista…
Alkuperäiseen kysymykseen liittyen, kytke mittari esitetyn ohjeen mukaan, ja varmista myös että käytät riittävän paksuja piuhoja. 6 neliömilliä on tarpeeksi, neljälläkin tulee toimeen mutta itselleni en sellaista enää laittaisi. Liitokset sekä piuhat kuntoon niin latauspiiri toimii varmemmin…
Jos nyt oikein tuosta ymmärsin, niin laittaisit alkuperäisen piuhan rinnalle uuden? Vai siten että virtalukon kautta kulkisi osa sähköistä vanhaa, ja osa sitten uutta ampeerimittarin kautta?
Ensimmäisen vaihtoehdon kanssa, ei mitään merkitystä onko se vanha siellä kaverina vai ei, jälkimmäisessä tulee ikävästi sellainen että normaalisti käynnissäollessa vaikka akulta ei sähköä käytettäisikään niin mittari väittäisi silti sellaista tapahtuvan eli neula pysyy poissa nollasta, ei kiva.
Ampeerimittarin sisällä on vain paksu piuha, varmasti vahvempaa kuin aikomasi johdotus…
Ei taida enää olla paljoakaan pienemmällä asteikolla olevia tarjolla, mutta sellainen tuli kantapään kautta opittua että 40 vuotias 30ampeerinen Yazakin mittari toimii paljon luotettavammin kuin uusi 60 ampeerinen Biltemalainen. Kolme Biltemalaista suli ennenkuin uskoin, vaikka laturina oli tuolloin vain 30 ampeerinen laturi. Yazakin kun takaisin Biltemalaisen tilalle asensi, ongelmat poistuivat…
Tuommoinen kuvakin tuli joskus ampeerimittarin kytkentää kysyttäessä muokattua Haynesin kirjan kuvasta…Nostellaas, on ollu aika hiljaista tällaisten löytymisen kanssa… :lol:
Yksi pari on tullut vastaan, Ranskassa, pyynti oli sitä luokkaa että sai jäädäkin sinne. Usseempia satasia pari, oli toki siistitkin…
Kotomaasta tarjottiin myös yksiä seitentuumaisia, mutta ovat liian isot tuohon, piti väliin jättää. Ja tosiaan, kun tarve olisi vain yhdelle umpiolle, niin kuupat ja se toinen umpio tulisi vähänniinkö turhaan. Paitsi että, ihan varmasti kivi napsahtaa jos vain yhden onnistuu löytämään…
Tuossa siis tarjotut neljän vuoden aikana. Lisäksi yksi yritys myydä omien ajovalojen tilalle H4-umpiot, väitteellä että ”ei niiden kanssa lisävaloja tarvitse”, ei mielestäni oikein vastaa ostoilmoituksen sisältöä. Kun nyt on kuitenkin releytetyt sähköt paksuilla kaapeleilla, ja aika paljon varsinkin tällaiseen vuodenaikaan on kunnolla pimeätä, sekä reilusti teitä missä ei ole katuvaloja, niin lisätyt valot on enemmän kuin tarpeen. Eikä tunnu piisaavan uudempienkaan autojen hyvät valot, ja niissä kun ei saa edes tuplata lähivaloja, niin niihin verrattuna tupla-H4 -valot on ihan kivat. Myöskään vielä ei luonto anna periksi korvata noita Marschalleja Pildeman tuotteilla…
