Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
@Wonderi wrote:
Nämähän on ehdottoman tärkeitä sätkän moottorille. Jos ei pelkkä tuo turbo aikaansaa jo enemmän tehoa kuin mikään kohta sätkästä kestää.
Niin. Tuossa on ilmeisesti haluttu voimaa myös alemmalle kierrosalueelle, joka on aika vaikea toteuttaa turbolla. Niin pientä ahdinta ei löydetty, että olisi kunnolla puhaltanut alle 3000rpm, siellä taas remmiahdin on omillaan, siis tyhjäkäynniltä muutamaan tuhanteen kierrokseen asti. Tästä syystä mm. VW on käyttänyt tällaista kaksoisahdettua rakennetta pikkuisissa TSI- bensamoottoreissa, ahtoalueet menee kivasti limittäin jolloin saadaan tasainen teho- sekä vääntöalue käyttöön…
Kuivasumppusysteemi taas viittaa enempi kisakäyttöön, mekaaninen bensan suihkutus taasen menneisyyteen. Ennemmin epäilen tuon olevan näytösluonteinen moottori, eikä välttämättä edes käyväksi asti rakennettu. Jos olisi käyttöön eli ajoon tarkoitettu, niin varmasti ainakin ruiskupumppu olisi sijoitettu alemmaksi, samaan tasoon remmiahtimen ja laturin kanssa, jolloin moottorin korkeus olisi jäänyt hyvinkin alkuperäistä vastaavaksi…
Myös öljypumpun sijoitus noin ylös, huohottimen puute sekä öljynjäähdyttimen asentaminen siihen mihin sattui sopimaan, viittaisi muuhun kuin käyttökelpoiseen moottoriin. Voin toki olla totaalisen väärässä, mutta jos tuolla on jossain ajettu ja joku sen tietää, niin mielelläni sen kuulisin..!
Ylimpänä mekaanisen polttoaineen suihkutuksen jakajapumppu, sen alla mekaaninen (remmi)ahdin, laturi kuten tunnistit ahtimen vieressä, ja kuivasumppuvoitelun öljypumppu alimpana jonka senkin tunnistit…
Kyllähän tuo aika selkeästi näkyy sanovan, että olis valmistus lopetettu…
Mahtaakohan tuota sovituslaippaa saada, sekin saattaisi auttaa korvaavan tuotteen etsinnässä..?
@cee4 wrote:
Näitä ei enään saa 🙁
Mikko
Osasivatko kertoa onko tuote tilapäisesti vai lopullisesti loppunut? Helposti kun voisi uskoa menekkiä olevan, ainakin jonkin verran, yllättävän paljon negatiivista juttua on tullut sekä kuultua että koettua 2-kurkkuisen Solexin kanssa…
Kuvasta pääteltynä, jos asennetaan samoin kuin Sätkän yksikurkkuinen eli kohokammio etupuolelle, niin silloin tuo on vaijerille. Epäilen myös että kaasun käyttövipusen voi siirtää myös “yläpuolelle” jolloin soveltuisi vanhemmalle tankoratkaisulle…
Mukavaa nähdä että vielä askarrellaan tekniikan kanssa, asia joka on selkeästi ollut vähenemään päin viime vuosina. Tietenkin kun ajot vähenee, niin remontin tarve harventuu, kääntöpuolena sitten remppaan liittyvät asiat unehtuu…
@RPekka wrote:
@Jasu wrote:
Saisiko lyhyesti referoituna myös tuota keskustelua, ilman tunnuksia kun facebook ei aukene..?
@Peter Fosselius wrote:
Many many A models are having some sort of starting/performance problems. Vaste majority of problems are lack of engine service, very few carburettor issues. Also 50% of problems are seated around 20 cm from the steering wheel. Fitting another make carburettor is to me nothing more than looking for more trouble.
@Morten Alsø wrote:
Why go from a register to a single carb. The idea i with the register is to maintain an airspeed in the venturi high enough to the get the air/fuel mixture right at both low and high revs.
A single carb will not be able to do that. The only difference between the 28 and 29 hp engine is the carb, so nothing is won by going back.@Peter Fosselius wrote:
Jukka no one in their right mind would fit such carburetor. Why reinvent the wheel?
Semmoista.
Kiitos.
Nuo kommentit on aika, hmm, mielenkiintoisia. Ikäänkuin olisivat sitä mieltä että kaksikurkkuinen Solex on autuaaksi tekevä, eikä voi edes ikääntyessään kulua eikä huonontua? Ja sit tämä viimeinen, aika hurja väite ettei kukaan edes miettisi asentavansa erimerkkistä kaasaria alkuperäisen tilalle…
Niin, ja onkohan tämä Morten Alsø koskaan kuullut että kutosesta löytyy eri puristuksella varustettuja mäntiä..?
Varmaan samaiset kommentoijat käyttävät edelleen vain alkuperäislaatuista öljyä, lyijyllistä bensaa ja renkaiden täyttöäkin varten omaavat Pariisissa pullotettua ilmaa…

Onkohan myös 123-ignition -sytkää kohtaan sama suhtautuminen..?
@Isoo-Jukka wrote:
Yritin kansainvälisellä foorumilla kuulutella käyttökokemuksia, mutta ei tuntunut kellään olevan. Monenlaista mielipidettä ja jatkopohdikelua kyllä tuli.
Asiasta Facebook-ryhmässä, jos on sinne kiinnostusta: https://www.facebook.com/groups/596439873760607/” onclick=”window.open(this.href);return false;
Saisiko lyhyesti referoituna myös tuota keskustelua, ilman tunnuksia kun facebook ei aukene..?
Mielipiteeni on, että varmasti toimii paremmin kuin vanhat, väljät kaasarit, joiden suuttimet on valittu polttoaineelle joka oli niihin aikoihin käytössä joka omasi paremman energiasisällön kuin nykyinen bensan nimellä myytävä korvike…
@Akaile wrote:
Kaasarivaihtoehdot alkoi kiinnostaa erityisesti sen jälkeen, kun vaihdoin superiin Weberin Sohlon tilalle. Samasta koneesta tuli täysin toinen laitos! GS:lle tyypillinen pintakaasunypyttely oli poissa ja kulkupuoli muutenkin parempi. Soppaa menee tietty enemmän, mutta voima vaatii veronsa…
Niin, sellaistakin on kuultu mainittavan, että Weber on kaasutin, muut vain bensaputken pullistumia… 😆
YV:llä tarkemmin, pikaisen selvityksen jälkeen. Toivottavasti selviää…
Tuokin on totta mitä Vesku kirjoitti. Vakiovermeissä vakioratkaisut toimii, eli alkuperäiseen ei ole mitään tarvetta lisätä mittarin mittaria, paitsi ehkä Specialiin missä ei ole edes jännitemittaria tehtaan jäljiltä…
Mutta, nyt kysyjällä olikin kuljin mihin on lisätty bensalämppäriä yms, sen kanssa on kiva tietää mitä sähköjärjestelmässä tapahtuu. Toki pitää myös ymmärtää mitä mitkäkin mittarit kertoo, mikä on hyvin, mikä huonosti ja mikä sekä-että eli hyvin huonosti. Asiallisesti asentamalla, vähemmän lisäasennuksissa on riskiä kuin alkuperäisissä, varsinkin kun ikääkin alkaa uusimmillakin olemaan reipas kolme vuosikymmentä…
Sitten vielä sananen Sätkän/Tiinan alkuperäisestä “jännitemittarista”, joka on varsin suuntaa antava mittari. Vastuslangalla lämmitetään kaksoismetalliliuskaa joka kääntää osoitinta. Tuollaisen mittarin näyttämään vaikuttaa jopa lämpötilakin mikä mittarin ympärillä on, tämä tuli käytännössä myös havaittua kun oli omassa Tiinassani sekä alkuperäinen jännitemittari että lisätty jännitemittari. Kesällä alkuperäinen näytti huomattavasi isompaa jännitetasoa kuin talvella, vaikka lisätyssä mittarissa jännite pysyikin alle puolen voltin sisällä ajankohdasta riippumatta. Mitenkään kovin luotettavana ei tuota alkuperäistä mittaria voi pitää, se ennemminkin kertoo vain sen että laturi lataa edes jotenkin…
Ja mitä tuosta tasa- vs. vaihtovirtakoulukunnasta, itselläni ei ole ikinä ollut tasavirtalaturilla varustettua nelipyöräistä, kaksipyöräisi sitten muutama. Kyse ei ole ollenkaan, ainakaan kohdallani siitä mikä sitä virtaa laitteille tuottaa, pikemminkin vain tykkään tietää mitä ajopelissäni milloinkin tapahtuu, ja latauksen suhteen luotettavampana pidän em. perustein ampeerimittaria. Onneksi tästä saa olla toistakin mieltä, mikään yksi ja ainoa totuus tämä ei ole…

Kuvatus yhden ampeerimittarin sisältä. M5-kierteillä liitännät, vastus 5mm leveätä 1mm paksua metallia, metallilaatu arvioiden tuon vastus on milliohmin osia. Tuon mittarin ongelmapaikka on noiden M5-ruuvien ja latikan liitos, se on prässäämällä tuossa tehty, siihen hiljalleen tuli lisää vastusta, lämpeni ja sulatti allaolevaa muovia, vastus lisääntyi edelleen…Yazakista en älynnyt kuvaa ottaa, sellainenkin oli auki viikko-pari sitten. Liitokset oli paljon asiallisemmin toteutettu siinä..
Sitten kun noita ylimenovastuksia miettiin, niin enemmän jännitettä häviää laturin-startin väliseen piuhaan, ellei sitä ole päivittänyt paksumpaan. Yazakin yli mittailin joskus jännitettä, 30 ampeerin kuormalla, voltin pieniä osia siihen jäi. Biltemalaiseen uutena ei siihenkään juuri mitään jäänyt, mutta kerrottujen oireiden ilmaannuttua napojen väliin jäi useampi voltti, mittarin läpi jaksoi kulkea enää vajaa kymmenen ampeeria…
Jonkin aikaa oli sekä voltti- että ampeerimittarit käytössä, jännitemittarista kyllä näki että jännitettä on tarpeeksi, mutta sitä se ei kertonut onko virtaa menossa akullepäin vai akulta pois, itse pidän parempana tuota virranmittausta, mutta kuten tässäkin on esille tullut, ihmiset tykkää erilaisista asioista…
Alkuperäiseen kysymykseen liittyen, kytke mittari esitetyn ohjeen mukaan, ja varmista myös että käytät riittävän paksuja piuhoja. 6 neliömilliä on tarpeeksi, neljälläkin tulee toimeen mutta itselleni en sellaista enää laittaisi. Liitokset sekä piuhat kuntoon niin latauspiiri toimii varmemmin…
Jos nyt oikein tuosta ymmärsin, niin laittaisit alkuperäisen piuhan rinnalle uuden? Vai siten että virtalukon kautta kulkisi osa sähköistä vanhaa, ja osa sitten uutta ampeerimittarin kautta?
Ensimmäisen vaihtoehdon kanssa, ei mitään merkitystä onko se vanha siellä kaverina vai ei, jälkimmäisessä tulee ikävästi sellainen että normaalisti käynnissäollessa vaikka akulta ei sähköä käytettäisikään niin mittari väittäisi silti sellaista tapahtuvan eli neula pysyy poissa nollasta, ei kiva.
Ampeerimittarin sisällä on vain paksu piuha, varmasti vahvempaa kuin aikomasi johdotus…
Ei taida enää olla paljoakaan pienemmällä asteikolla olevia tarjolla, mutta sellainen tuli kantapään kautta opittua että 40 vuotias 30ampeerinen Yazakin mittari toimii paljon luotettavammin kuin uusi 60 ampeerinen Biltemalainen. Kolme Biltemalaista suli ennenkuin uskoin, vaikka laturina oli tuolloin vain 30 ampeerinen laturi. Yazakin kun takaisin Biltemalaisen tilalle asensi, ongelmat poistuivat…

Tuommoinen kuvakin tuli joskus ampeerimittarin kytkentää kysyttäessä muokattua Haynesin kirjan kuvasta…Nostellaas, on ollu aika hiljaista tällaisten löytymisen kanssa… 😆
Yksi pari on tullut vastaan, Ranskassa, pyynti oli sitä luokkaa että sai jäädäkin sinne. Usseempia satasia pari, oli toki siistitkin…
Kotomaasta tarjottiin myös yksiä seitentuumaisia, mutta ovat liian isot tuohon, piti väliin jättää. Ja tosiaan, kun tarve olisi vain yhdelle umpiolle, niin kuupat ja se toinen umpio tulisi vähänniinkö turhaan. Paitsi että, ihan varmasti kivi napsahtaa jos vain yhden onnistuu löytämään…
Tuossa siis tarjotut neljän vuoden aikana. Lisäksi yksi yritys myydä omien ajovalojen tilalle H4-umpiot, väitteellä että “ei niiden kanssa lisävaloja tarvitse”, ei mielestäni oikein vastaa ostoilmoituksen sisältöä. Kun nyt on kuitenkin releytetyt sähköt paksuilla kaapeleilla, ja aika paljon varsinkin tällaiseen vuodenaikaan on kunnolla pimeätä, sekä reilusti teitä missä ei ole katuvaloja, niin lisätyt valot on enemmän kuin tarpeen. Eikä tunnu piisaavan uudempienkaan autojen hyvät valot, ja niissä kun ei saa edes tuplata lähivaloja, niin niihin verrattuna tupla-H4 -valot on ihan kivat. Myöskään vielä ei luonto anna periksi korvata noita Marschalleja Pildeman tuotteilla…
Meni, ihan sujuvasti. Pitäis keskittyä siihen mitä kirjoittaa, ja lukea läpi ennen lähetystä… 😳
Sähköpropellista käytiin ulkomaankielisellä foorumilla pitkät keskustelut. Ikävä kyllä, näkyy vain kirjautuneille, eli tunnukset tuonne luoda pitää…
Keskustelun suurin anti oli se, että sellaista sähköpuhallinta ei ole, mikä vastaisi Sätkän omaa puhallinta. Enemmän moottoria kuormittaessa, loppuu jäähdytyskyky tehokkaallakin puhaltimella. Tehona jos miettii, tuollainen kampiakselin päähän kiinnitetty puhallin kuormittaa helposti 2-3kW verran, tehona noin 2,5-3,5hp, tehokkaimpien sähköpuhaltimien ottama teho on noin 500W huitteilla…
Omakohtaista kokemustakin tuli joskus kerrytettyä, nätissä ajossa, kaupungissakin, piisasi sähköpropellin jäähdytys, hyvänä kesäkelin päivänä maantiellä taasen jäähdytysteho loppui totaalisesti kesken. Laturin jäähdytys on tietenkin oma lisänsä, vaan kun Sätkän vakiolaturilla ei tuollaisia puhaltimia pyöritellä, niin samalla vaivalla voi asentaa tehokkaamman laturin jossa on oma puhaltimensa. Lisäksi pitää huolehtia että huurteenpoistoon riittää ilmavirtausta, lämpöputkeen oma puhaltimensa eli lisää sähkökuormaa, ja laturia kun suurentaa niin sen ottama teho taas tuntuu menoa hidastavalta. Tässäkin pätee wanha totuus, Wanhus -kuskeilta, “se on kumista pois mikä langassa palaa”, eli kun laturin kuormaa vähentää (Wanhuksessa, valot pois) esim ylämäkeen, niin mäen jaksaa kivuta helpommin ylös…
Tuolta ulkomaanpalstalta kuullut kokemukset oli sitten hyvin samansuuntaisia omien kokemusten kanssa, muutama muukin oli näitä testannut, ja palannut takaisin alkuperäiseen. En suosittele, kokeilla toki voi mutta ei kannata odotuksia kovin korkealle asettaa…
Edit: tehosuureet oikeinpäin 😆
-
JulkaisijaArtikkelit
