Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
@Masa wrote:
Sätkissä mallista riippumatta matkamittarin vaijeri pyörii 1 kierros/metri.
Sen verran korjaan, että Sätkässä mittarin pyöritysnopeus on 2,1 kierrosta/metri. Vaijerinpyörityksessä on tietääkseni ainakin kolmea sovittua välitystä, yleisimpänä tuo 1 kierros/metri, suht yleisiä on myös 2 kierrosta/metri (tämä aikankin GS) sekä 1 kierros/metri…
Näitä tuli joskus selviteltyä ihan paljon, kun jostain mielihalusta johtuen piti tällätä Bx:n mittari Tiinaan, ekalla asennuksella satasen nopeudessa mittari väitti nopeutta olevan liki 220km/h, ja siitä se selvittely sitten lähtikin liikkeelle. Silloin ratkaisin ”ongelmani” rakentamalla alennusvaihteen mittarin juureen, jolla sain pudotettua vaijerin nopeuden valitsemalleni mittarille sopivammaksi…
Pari kuvatusta aiheesta ”alennusvaihde mittarissa”@Akaile wrote:
Sitä en tiedä minkä verran nelkun mittarilla saa mittarivirhettä kutoseen, kun pyörittäjän ratas on ainakin erilainen?
Pyörittäjän rattaiden erot taas johtuu vaihteiston takimmaisen ratasparin erosta, nuo on keskenään laskettu siten että mittarinvaijeri pyörii edelleen saman 2,1kierrosta/metri. Vaijerin lähtö kun sijaitsee ylemmän akselin päässä, ja meitä mittaria katsovia kiinnostaa enemmän tilanne alemman akselin kannalta, siksi tuo eroavaisuus. AMI8 on sitten oma lisänsä, siinä kun on perävälityskin poikkeava näistä kahdesta. Niin, ja Wanhukset, niistäkin muistelen löytäneeni erilaisia vaijerinpyöritykseen liittyviä rattaita, niissäkin kuitenkin tavoite saada sama pyöritysnopeus (ainakin sen perusteella mitä on tullut Wanhuksen mittaria Tiinassa kokeiltua)…
Yksilölliset erot taas johtuu hyvin pitkälle siitä, mikä mittarin nopeutta mittaava rakenne aiheuttaa. Vaijerin pyörittäessä magneettikiekkoa, neulan akselin metallikiekon ollessa lähellä tätä magneettia ja liikkuen magneetin pakottamana isommalle päin, palautusjousen vääntäessä neulaa takaisin nollaa kohden, tässä on muuttuvia tekijöitä aika runsaasti. Lähtien magneetin ja kiekon etäisyydestä, magneetin voimakkuudesta, lopulta päättyen palautusjousen vahvuuteen…
Joo, tuommoinen litranen oli tosiaan sekä AmiSuperissa että ekoissa GS:issä…
Litranen GS -moottori on lyhyemmällä iskulla kuin muut, iskunpituus on sama kuin Nelkussa. Kutosessa taas on pitempi isku kuin missään GeeSun koneessa…
Malli poraus isku
2cv4 68.5 59.0
2cv6 74.0 70.0
VISA 77.0 70.0
1015 74.0 59.0
1130 74.0 65.6
1222 77.0 65.6
1299 79.4 65.6Tuosta ihmetellen, tai ei niinkään, kun on paljon kuullut mainintaa litrasen GeeSun onnettomasta alaväännöstä verrattuna yhtään isompiin… Niin, ja Visaan on sitten ”otettu” Kutosen iskunpituus 1222 Geesun mäntien kanssa…
Tämä tais mennä rikki..?
Ei mene enää moottorilla jarrutellessa ”laihalle tappiin”, vaikka suuttimet on silloin varmasti kiinni. Samaten yllättäen on läpi alueen paljon rikkaammalla kuin vielä pari päivää sitten, säätämällä ei saa laihemmalle ollenkaan. Ajoa ei tunnu estävän, käynnistyy edelleen kuten pitääkin, mutta tuo seoksen ”karkaaminen” pisti vähän miettimään…
Luultavasti suutin/suuttimet vuotaa, ei mene kiinni kunnolla. Mikään muu tuollaista ei vissiin selittäisi. No, pitää kaivaa toiset, ja testata niillä, samaten pitää nuo nyt paikallaanolevat tarkistaa jotta vuotavatko. Ei nämä mitään kestä, yli kolmesatkua ajetusta purkuBeksistä joskus viistoista vuotta sitten otetut osat, jotka kuivillaankin oli vuosikausia, ja nyt käyttöönoton jälkeen ajettu taas ihan pitkästi…
@Isoo-Jukka wrote:
Niin olisiko tuon huulen tarkoitus kerätä mahdollinen vuotoöljy takaisin putkeen eli se tulisi alapuolelle?
Ei, vaan ”täyttää” lohkossa olevan reiän ylimääräinen osuus. Työntötangon suojaputki on lohkon reikää huomattavasti pienempi, putket on kulmassa reikään nähden, ja Kutosen suurempi iskunpituus aiheuttaa sen että kansi on kauempana lohkosta ja siksi Kutosessa sen (pidempi kuin Nelkussa) suojaputki asettuu alemmaksi kuin Nelkussa…
Ei siinä sen kummempaa syytä ole, yksinkertaista geometriaa. Nelkussa suojaputket tulee ylemmäksi, joten brillitiivisteen asennus siten että kumia on enemmän alapuolella. Kuvista katsottuna, vasemmanpuoleinen on Nelkkuun…
Postin kanssa nykyään ei ole mikään yllätys, että Nyytiset saapuu kovin eri aikoihin eripuolille Suomea. Joskus täällä on kerrottu uuden lehden jo toisaallepäin toimitetun, kun meille on kyseinen aviisi saapunut liki pari viikkoa myöhemmin. Ja joo, uusin numero tuli viime viikolla, olikohan torstai vai perjantai…
Jos nyt olen oikein ymmärtänyt, niin Hilja on se kuljin joka majaili Keuruulaisella Citroen-korjaamolla, Superin rungolle kasattuna? Jos on näin, niin siinä vaiheessa kun se miulle tuli, siinä oli varastovärissä olevat käyttämättömät tarvikeovet…
Näin ollen, alkuperäiset ovet on luultavasti jääneet Keuruulle, muistelisin siinä olleen alkuperäiset ovet kun sen ekaa kertaa siellä näin, kymmenkunta vuotta ennen haltuuni päätymistä…
Meillä asuva Suomen kielen kandi oli tätä kysyessä sitä mieltä, ettei Suomen kielessä ole ”oikeasti” edes sanaa ”pultti” vaan se on lainasana Ruotsista. Konekierteellisiä ruuveja ”pitäisi” kutsua nimellä ”koneruuvi”, jos sanakirjasta tahi kielitieteilijältä kysyy… :roll:
Bx:n vyöt tuli omaan Tiinaan asennettua, joskus jo 90-luvun puolella, silloin sattui sopivasti olemaan purkuraatoja piha puolillaan. Etupenkin rullat, takaa vastakappaleet, tukeva jatko rungon kiinnikkeestä penkkiä kohti johon vastakappaleet ruuvaten kiinni. Rullalle tulee noin oikea asento, kallistuessa nappaa kiinni kuten pitääkin, ainoastaan avoinna oleva rulla kerää ikävästi likaa sisällensä. Vielä ovat toimineet takkuilematta, liki parin vuosikymmenen käytöstä huolimatta…
Takapenkille pitäis keksiä myös vyöt, yläkiinnike on odottanut tulemistaan jo tarpeeksi kauan, josko tulevan kesän aikana saisi senkin ratkottua. Muuten pitää jatkaa kulkemista pienemmällä porukalla, vintiötkin kun kasvavat kovaa vauhtia istuimistaan ulos…
Särkyneen Sitikan Majatalossa tätä asiaa pohdittiin useammankin kerran, käytännössäkin testattiin. Pihaa pitemmälle en itse perunan voimin poistunut, mutta majatalon nyttemmin jo edesmennyt isäntä tarinoi perunapussin avulla reissun jatkuneen. Samaisella reissulla oli katkojankärkien katkennut jousikin korvata katajasta veistetyllä palasella…
Kaikenlaisia juttuja sitä on varmasti sattunut, monista ei kuvamateriaalia ole otettu, aikanaan kun kuvanottaminen oli kallista sekä työlästä nykyiseen digikuvaamiseen verrattuna. Moni tarina varmasti on myös sitten vähän värittynyt, muistikuvien vaihdellessa…
Niin, samaisesta Majatalosta ostamani moottoripyörä joskus Pyhäsalmelle suuntautuneella reissulla lopetti lataamisen, jo menomatkalla. Sekin oli enemmän ominaisuus kyseisen mallisessa pyörässä, valot päällä laturin teho ei toimiessaankaan riittänyt akun lataamiseen, lisäksi ”hiilivoimalaksi” ristitty kuusivolttinen tasavirtalaturi söi hiiliä ihan paljon… Kotiin kuitenkin piti päästä, eikä pyörää tienlaitaan viitsinyt jättää, niin kotiin sitten päästiin puhelimen akun toimittaessa sähköä kipinäntuottoon. Tätäkään ei meinaa moni haluta uskoa, onneksi siitä tuli silloin kuva napattua…
Katkojasta vielä sen verran, että ennen ajokortin saamista tuli pelastettua pulasta eräs Micrakuski, jolla katkojan jousi katkesi kesken ajon. Sitä tienlaidassa ihmetteli, jota piti mennä itsekin ihmettelemään. Nuori plikka, joka oli sentään osannut konepellin avata, kun pulassa oli, niin mitäpä sitä muutakaan siitä ohi pyöräillessä olisi tehnyt kuin kuvitellut osaavansa auttaa… No, virranjakajan kannen avaamisen jälkeen löytyi reilun sentin auki oleva katkoja, hetki pohtimista ja auton sisällä näkemäni kierreselkävihko pelasti tuosta. Vihkosta rautalankaa muutama kierros, käsin nitkutellen poikki ja tämä ”jousi” asentaen katkojan jousen korvikkeeksi, ja niin vain kipinä palasi japaniantuotteeseen. Kovin oli tyytyväinen tuo kuski, siitäkin tiedosta että autosähkökorjaamo oli muutaman kilometrin päässä…
Kiitos vinkistä, vaan tässä muutama viikko takaperin priimakuntoinen pari löytyi kotosuomesta. Ostattelutarve niinikään poistui tuonnemmaksi…
Muutama vuosi siinä meni, mutta lopulta kuitenkin löytyi. Vieläpä tämän palstan kautta, google oli löytänyt ostoilmoitukseni myyjän etsiessä lisätietoa tällaisiin lisävaloihin..!
@Akaile wrote:
Miten tuo kytkentä tarkemmin ottaen tehdään? Olen kuullut myös, että tuo kikka toimii vain jonkun aikaa ja ilmeisesti peruna kuumenee ajossa ja lakkaa toimimasta? Pääseekö säkillisellä Helsingistä Rovaniemelle? :lol: :wink:
Peruna kytketään samoin kuin konkka, eli kärkien rinnalle. Moottoritilasta yleensä löytyy joku ”joutilas” ruuvinpää, mihin perunan voi tökätä, toiseen päähän sitten katkojalta/puolalta tuleva piuha…
Aikansa toimii, perunasta riippuen, jopa kymmeniä kilometrejä. Sitten siitä tulee vihreä ja se pitää vaihtaa uuteen…
^Tai pitäytyy vielä vanhemmissa vanteissa, missä ei keskireikää edes ole, niin ei tarvitse neliskanttisia reikiä noilla muovihilppeillä peitellä..?
Mä oon tykästyny näihin, ensin oli GeeSun kapselit mutta sittemmin vastaan tulleet ID:n pyörylät miellytti silmää enemmän… Vanteet vois toki maalata, alkaa näköjään ruostepilkut jo omaakin silmää haitata…Ihan heittämällä nuo eivät menneet, mutta poraamalla pari reikää vanteeseen onnistui helposti. Se mikä lämmittää mieltä noissa, on kiinnityksen näkymättömyys, iso mutterinkanta mielestäni rikkoo sujuvan kokonaisuuden. Mutta onneksi tämäkin on niitä makuasioita, kuka mistäkin tykkää…
@Musta Hattuinen Mies wrote:
Vanteisiin kuuluvat mutterit on kiinni siinä neliskanttisessa keskireiässä kiinnike klipsillä..
Kierre mutterissa ja pultissa muistaakseni M12 mm?? :DKierre on M9, aika yleisesti on hitsattu M10 mutteri vanteeseen jolloin pitää myös pultti vaihtaa. Siistejä, kromattuja pultteja saa Sitroselta, muttereineen, ja jos vanteeseen on tuo isompi laitettu niin sitten voi alkuperäisen M9 pultin korvata vaikka D-mallin M10 pultilla joka on muuten vastaava…
Häkkimuttereita, joka on alkuperäinenkin ratkaisu, saa myös kattavasta ruuvikaupasta, M8 ja M10 on ihan hyllytavaraa, M9 on taas täysin noille tuntematon ja niitä saanee vain Ranskalaisiin erikoistuneista kaupoista…
Ei näkynyt Jukan kuvissa, mutta verstaalla asia selvisi…
Tuollaista näkyi -74 Tiinassa…
Ja tällaista -72 yksilössä…WanhusTiinasta en taas tuollaista löytänyt, äänieriste oli muttei tuota peltikiinnikettä. Akaile oli selkeästi oikeassa tuossa, omastani oli ilmeisesti joko eristeet purettu tai sitten en vaan muista enää niitä poistaneeni…
Voisi hyvinkin olla. Tuossa vaan ei ollut mitään verhoiluja noilla seuduilla, kun tuon ostin. Sekalaisia projektikuvia muista, mm. High CheVaux -topikista myös yritin katsoa, niin useammassa näkyi (tai oli näkyvinään?) tuo samainen kiinnike, samalla tavalla ilman mitään verhoiluja…
Oli muuten eka kerta kun edes muistan tuon nähneeni, kätevästi pikkusen piilossa kun on nämä vuodet ollut huomiota kiinnittämättä… :oops:
http://www.leboncoin.fr/voitures/760588618.htm?ca=7_s” onclick=”window.open(this.href);return false;
-57 latolöytö. Halpa, kallis vai jotain..?
