Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
@2cvjimmi wrote:
Joo – eipä noihin lämpöihin tuossa normiajossa pääse – kotoa töihin tulee noin 8 kilsaa matkaa ja tuona aikana lämpö nousee just 80 asteeseen (ulkona n. +6)… Dyanen keulassa on vielä tukittavaa, jos tarvetta tulee > ne lokasuojien etuosat ja toisaalta kovemmille keleille pitänee keksiä sopivaa tavaraa venttiilikoppien ympärille.
Näin vähän arvelinkin…
Tässä lähipäivien aikana, kokemuksia omasta tapauksesta. Keulalla säätösäleikkö, rungon alla yhtenäinen pelti poikkipöntölle asti, rungon/säleikön väli tukittu, öljyjäähdyttimen takana pelti, “kolmiopellit” poissa ➡ reippaalla kaasulla ajellessa alle +10°C ei tahdo saavuttaa 80°C asteen lämpöä, kaupunkiajossa hyvä kun 50°C tulisi…
Kolmiopellit paikalleen ➡ vastaavassa reippaammassa ajossa “jopa” 85-90°C, kaupunkinopeuksilla karvan yli 50°C…
Lämpöä kyllä irtoaa sisälle huomattavasti paremmin kun on nuo kolmiopellit paikallaan, vaikkei öljynlämmössä isoa eroa olekaan. Ehkä enää ei kylmä ilma pääse lämmönvaihdinta niin hyvin jäähdyttämään..?
Taitaapi joutua pikkasen vielä lisäeristystä väsäämään, ennen kunnon kylmiä aikoja… 🙄
@2cvjimmi wrote:
123:ssa taisi olla merkitystä puolalle tulevista johdoista – mikä niistä sopii tuohon signaalitehtävään…. Keltainen, punainen vai musta…? Kotona asia selviäisi tuota pikaa, mutta kun on malttamaton….
Helpotetaan sit vähäsen tota malttamattomuuden aiheuttamaa olotilaa..:
-punainen virtalukolta
-keltainen puolan + napaan
-musta puolan – napaanOikeasti, ei ole mitään merkitystä kumminpäin nuo puolalle menevät piuhat laittaa. Ja todellisuudessa ei ole myöskään mitään väliä syöttääkö sähkön keltaisesta vai punaisesta, nämä kun ovat kytketty yhteen 123:n sisällä…
Ja vastaus tuohon signaalijohto -kysymykseen, se on musta. Tämä musta piuha vastaa kärkisytkässä kärjiltä tulevaa piuhaa…
@HanaAna wrote:
Hyvä tieto! Tarvitsen kytkinkoppaa vain startin kiinnitykseen konepukissa käyttöä varten. Visassa kun ei ole veiviä…
On ne, kytkinkoppa ja vaihteisto, varmasti kavereiksi koneistettu, vaan en ole kenenkään kuullut saaneen mittaamalla mitään eroja selville kytkinkoppien välillä. Itsekään en onnistunut, kaikki vaikuttivat mittausten perusteella vaihtokelpoisilta keskenään…
Ja tuon veivittömyys -ongelman voi kätevästi ratkaista laittamalla 2cv4/6 ropelinpohjan Visaan…
@2cvjimmi wrote:
Asensin samalla 20 vuotta kaapissa olleen Bilteman öljynlämpötilamittarin > kaasu pohjassa 10 kilometrin matkan jälkeen mittari näytti 120 celsiusta plussaa – mittauspiste suodattimen juuressa. Keulan ritilä ummessa, öljynlauhduttimen takana pelti ja pohjassa “panssarilevy”, ulkona +8 astetta > eli vähän liian kuumana käy?
En olisi huolissani, jos tuohon lämpöön päästäksesi ajoit kaasu pohjassa tuollaisen matkan. Entäs nätisti/normaalisti ajellessa, mitä mittari silloin näyttää..?
@A. Graham Bell kirjassaan wrote:
…autonvalmistajien tekmissä täydellä kaasulla ajetuissa 24 tunnin testeissäkin on osoittautunut, että hyvälaatuista moottoriöljyä käytettäessä täysin hyväksyttävä moottorin öljypohjassa olevasta öljystä mitattu lämpötila on 120°C-130°C, ja hetkellisesti öljyn lämpötila voi olla jopa 150°C-180°C, mutta joka tapauksessa tällaiset moottoriöljyn lämpötilat edellyttävät että kyseessä on uusi tai ainakin uudenveroisessa kunnossa oleva moottori…
Minun mielestäni öljynjäähdytin on aiheellista hankkia silloin, jos moottoriöljyn lämpötila raskaammassa ajossa kohoaa säännöllisesti suuremmaksi kuin noin 120°C.
Lähde: Nelitahtimoottorin Virittäminen, A. Graham Bell, sivu 12.8
Odotas kun se oikea talvi tulee, tuskin mittarin viisari isosti edes liikahtaa… 🙄
Valmistustekninen reikä. Tuon kautta on saatu porattua lukintakuulille paikka, ja sittemmin se on tulpattu.
Ei sinne siirtomekanismin tankojen väliin oikein muuten yhteyttä porattua saa…
^Jarruletkut ovatkin oma lukunsa, ja “yllättäen” tuostakin on vähän kokemusta…
Kaverin Sm:ään oli jatkettu alkuperäinen kytkimelle menevä putki, laittamalla jarruletku väliin. Vissiin siksi, kun oli vaihdettu D-mallin tekniikka sinne, jolloin kytkimen työsylinteri on kauempana kuin Sm:n tapauksessa.
Tuo oli toiminut ihan kivasti toistakymmentä vuotta, vaan vuosi takaperin oli alkanut kytkimen liikkeet tahmaantua, eikä tuolle löytynyt mistään mitään syytä. Ennenkuin katse osui ko. letkuun, se pois vaihtaen uuteen putkeen koko matkalle, ja kaikki oireet poistuivat. Huomattavasti lisääntyneen poljinvoiman, ja sitä kautta käyttöpaineen, ansiosta kytkimen pääsylinterikin vuotamaan alkanut oli, tämäkin korjaantui kun otti letkun välistä pois…
Niin, tutkittiin sitten tuota letkua, sentin pätkästäkään ei läpi näkynyt, vaan jännä oli ilmiö kun letku sitten aikansa kuivillaan oli, se mokoma alkoi palautumaan siten että reilu toistamillinen reikä oli nähtävissä…
Juuei tuota mihinkään meinattukaan käyttää, katkottu tarkoituksella päät pois ettei mihinkään tuo eksyisi… 😆
Ja sitten, jos haluaa säilyttää Wanhuksessa jarruletkut, mutta haluaa päivittää jarrut LHM:lle, niin sellaisiakin jarruletkuja on tarjolla jos-vaikka-minkälaisia, DS/SM takajarruletkut, BX/Xantia/XM etujarruletkut näin aluksi…
Ja edelleen korostan, älkää sotkeko osia keskenään, ellette tiedä mitä tekemässä olette!
Tämä pätee yleisesti muissakin asioissa, ei pelkästään tässä…@kari80 wrote:
Jos laittaa LHM litkut Dot järjestelmään, kumit turpoavat ja tulee kiisseliä…entäs toisinpäin ? Mulla on uudet jarrusylinterit DPR merkkiset ja pakkauksen alareuna on vihreä eli varmaan LHM…kestääkö nuo DOT litkua ?? Jos ei niin ne on myytävänä.
Tämä on hieman “vaikea ja veikeä” asia, siis LHM – DOT-4 “yhteensopivuus/sopimattomuus”. Yleinen perusohje on ettei pitäis mennä sotkemaan eri nesteille tarkoitettuja osia vaan pitäytyä siinä nesteessä/osissa mille ne tarkoitettu on…
Vaan olisipa asiat aina musta-valkoisia, yllättäen ei tässäkään asiassa. Kokemusperäisiin tietoihin vedoten, seuraavat on tullut testattua ja toimiviksi havaittua..:
-Bx:n LHM-jarrusatula tuli sujuvasti DOT-4:n kanssa toimeen, ainakin sen viitisen vuotta mitä käytin/seurasin
-2cv:n DOT-4 takajarrusylinterit kestää LHM:ää, tänään kurkistin mitä noille vuonna -95 asennetuille ja -96 LHM:lle vaihdetuille sylintereille kuuluu->kumit kuin uudet, ei mitään turpoamistaToki pitää muistaa ettei tuokaan mainitsemani havainto ole mikään absoluuttinen totuus, sillä mistäpä sen enää muistaa voisi minkä valmistajan takasylinterit tuli silloin vuonna -95 paikalleen tällättyä… Ihan koemielessä tuo tuli tehtyä, ja senkin takia kun piti jarrutasapainoa “paikata” toimimaan GS:n etujarrujen kanssa…
Ja syy miksi sinne jarruun kurkistella piti, kenkien alapäät totaalisen jumissa, ei oiken hidastellut katsastuksessa tämä… 😳
Niin, ja pakkaa voi aina sotkea lisää. Kun on kuitenkin olemassa sellaisiakin kumilaatuja jotka kestää kumpaakin nestettä, niin taisipa käydä kiva tuuri aikanaan noiden osien kanssa. Ja yleisesti ottaen, nuo LHM-kumit kun on merkattu vihreällä niin valkoisen merkinnän vastaantullessa olet löytänyt “universaalin” kumiosan…
“Parempaa” yksilöä käyty ihmettelemässä…
Nelekku, kuulemma kävi nätisti mutta kipinä hävis, kori varsin hyvä (yksi pahempi kolhu, raktorilla aiheutettu, peukalonmentävä reikä ruostunu lattiaan), kuskinpuolen ovissa “hieman” sanomista (etuoven vielä oikoo, takaovea tuskin), runko nitkahtamassa (pelastettavissa, jos ei uutta laita), yllättävän ehjä sisusta.
Jos ei ihan pikaseen joku hae, niin ottavat talven askarteluksi. Eikä ihan helposti paaliin tiettävästi lähtisi… 🙄
Myyjänä sälli viereisestä rapusta, oli pari viikkoa takaperin juttua että tuollaiset löytyi. Joku päivä yritän käydä katsomassa, pieni epäilys olisi edellisestä omistajasta mutta varmuutta ei ainakaan vielä ole…
@Sebu wrote:
tuhon aiheutti tausauspyörästöä kasassa pitävien pulttien aukeaminen 😕
Aika outo? Vaan noita pieniä tasauspyöriä kuvasta ihmetellessä, voisin helposti taipua uskomaan että ois ollu jostain syystä jotain pois linjasta..? Tuota vaihteistoa (kai se tuo on?) on kuitenkin “hieman” rasitettu edellisessä asennuspaikassaan, jos en ihan väärässä ole…
Onneks tosiaan meni hittaassa vauhissa, satasen toisella puolella vauhdin ollessa ois ollu hieman toisenlaista jälkee tarjolla…
Ne on nuo viritetyt vehkeet vähän tuollasia…
Ko. vaihteistolla taisi olla hieman koeponnistusta takana ennen siulle siirtymistä, ja eikös tuokin moottori ole vähän piristetty..? 😆
Yllättävän näköisestä paikasta vaan ratkennut, mahtoiko ääntä pitää ennakkoon, menikö kerrasta ja minkälaisessa yhteydessä?
@Akaile wrote:
…G12:stakin jopa kahdella eri välityksellä, mutta molemmissa kolmella sakaralla laiputtimet. G12 muistaakseni löytyy se pitkävälitteisin nelivaihteinen…?
Arvaapas miksi nyt paljastui nuo välitykset, kun pääsi “oikeasti testaamaan”..? 🙄
Nelosella 100km/h noppeuvessa, kone kiertää vaatimattoman n. 4100, neljän tonnin “vaihtovalo” syttyy noppeuvessa 96-97km/h…
Eli, kyseessä on GS 1220 11/79-> vaihteisto, just se pitkävälitteisin versio…
Niin, ja tuo muuten vakio moottori, paitsi polttoaineensyötön osalta, jaksaa ihan kivasti edelleen tuota viedä… Sitä vääntöä näemmä löytyy…
Juu, tässä hiljakseen väsänny tuota kun on voinut Tinskun jättää pienelle levolle “bensarosvon” ollessa kivana kakkosautona pihassa… Näitä vanahoja raatoja kun on ajossa, niin aina “pitää” olla ne kaksi ajokunnossa, muuten toi tulla ikävä liikkumattomuusongelma helposti…
Vielä pitäis keksiä vaihdevivusto, tai siis, idea on jo hyvinkin olemassa mutta kun se pitäis vielä toteuttaakin… 🙄
^Siis sitä yritin tuossa kertoa että oma epäilykseni viittaisi niihin pyöreisiin vs. sakaralaippoihin, että se olisi ilmaisemassa tuota millin kokoeroa akselissa. Näin niitä ovat olleet, ne mitä on käsissä pyöritellyt, sakarallisissa on ollut milliä pienempi akselin halkaisija. En toki absoluuttiseksi faktaksi tuota sanoa voi, kun perustuu vähäiseen otantaan tuo…
Ja viittaus LNA:n pyöreisiin laippoihin, ovat oma kiva lisänsä tuohon laippajuttuun, akselin paksuudesta ei tosin tietoa ole…
Joku joskus tais jotenki kommentoida näitä näkymiä… 😯Ei sen puoleen, etteikö itteeni ois ikuna hirvittäny, tuollaseks ne ovvaan männy, itekseen, ku on kohta kaks vuoskymmentä tätä vaan hiljakseen päivittäny millon mitenkin…
Releet löys uuden paikkansa, tällä kertaa jopa pohjien kanssa asenneltuna. Eipähän mene piuhat sekasin jos tarvinnee rele jostain syystä irrottaa tahi vaihtaa…
Sulakepesät vaihtu kannellisiin, ja tais noita sulakkeita pari tulla lisää käyttöönki. Ja jopa ylöskirjailtu jotta mitä minkäkin sulakkeen takaa löytyy…
Tunnelmakuvia parin viikon takaisesta vaihteiston vaihdosta. Meinaa olla joteski ahtaanoloista, ei mahtuna enää eristetty putki lämpöputkeks, eristämätön mahtu just…
…akkutellingistäki piti sivaltaa siivua pois jotta pakoputki mahtu olemaan…
Pitäs vielä ilimapuhdistinkotelo vaihtaa toisenlaiseks, toiseen paikkaan jne. Jos tuonne vielä BN-4 Eeperin sais, on se siellä joskus ollu (ku vielä kaasari syötti pensaa)..?
Vaihtelaatikossa kun sattu nyt sitten olemaan perruutteluvalokytkin, nii pitihän se ehottomasti hyödyntää. Pikasilla testeillä saattaa jopa taustaa valaista, sen näkee sit pimiällä…
Nii, lisukevalojen ylätukien puuttumisesta joku joskus kyseli, ei tarvinnu laitella ku vähemmän nuo täris ku alkuperäset. Saatto kyllä siihen alkuperästen tärinään vaikuttaa se ettei lokasuojat ollu enää just millään kiinni…Tekasin siis tuollaset, lampun päässä kivasti patinoituneet pallonivelet, alkujaan Sm:n kaasuvivustosta…
Jotain muutaki vissiin vielä unehtu, sen rattiputken läpiviennin lisäks. Enpähän sit muistanu vieläkään sitä askarrella…
Valmisko..? Tuskin ikuna… 🙄
@AK-65 wrote:
Tuota laakeriasiaa yritin eilen selvitellä omista kirjoista, mutten siitä mitään selvyyttä saanut.
7/83 näyttäs tulleen tuo laakerimuutos, niin neli- kuin viisilovisiinkin… Uudentyyppisestä akselista voisi koneistamalla saada vanhalle laakerityypille käypäsen, toisinpäin pitäisi halkaisijaa kasvattaa, karkaista ja hioa oikeaan mittaan?
En olisi ihan helposti ollut valmis tuon vikaantumisen noin ilmentyvän..?
