Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kuulemma lisää kuvia julkaistu: http://asektionen.citroenklubben.com/www/” onclick=”window.open(this.href);return false;
Norjasta tuli jo tiedustelu, koska ja missä Suomen rajatreffi järjestetään ensi vuonna. Asia toivonmukaan Raadin hoteissa ja yksityiskohdat selviävät aikanaan.
Päätin sittenkin kursia etu- ja alareunoistaan madonsyömät takalokasuojat vielä käyttökelpoisiksi, kun kuitenkin olivat muilta osin kovaa tavaraa ja muodossaan.
Etureunaan löytyy juuri sopivan levyistä ja paksuista korjauspalaa teräksisestä pakkausvanteesta. Alareunaan voi soveltaa vaikka mistä kulmapalaa tai taivuttaa itse. Välillä tietysti sovitellaan lokaria paikalleen ja tarkistellaan, että mitat säilyvät. Aikaahan tässä tuhraantuu, mutta eikös tämä ollutkin harrastus. Säästyvätpä uudet orkkislokasuojat vielä tulevaisuuteen – kenties jopa jälkipolville.

7.6.2013, 09:18 vastauksena käyttäjälle: Mielenkiintoisia 2CV- ja Citroen-uutisia (ACIn kautta) #160732MEHARI 45 vuotta -bileet 8.-9. kesäkuuta Linas-Montlhéryn autodromella. Tuli vähän äkkiä… 😉
http://amicale-citroen.de/2013/45-jahre-citroen-mehari-montlhery/” onclick=”window.open(this.href);return false;

Jokaisessa työskentelytavassa on omat niksinsä. Nimenomaan tuo vanhan tapin käyttäminen linjaukseen alapäässä on avainasemassa. Sitten ruuvataan työkärki tiukkaan kireyteen tappia vasten yläpäässä ja annetaan vasaralla kunnon napautus työkaluun ja niin on tappi liikkeellä. Kiristetään ja toistetaan. Sen jälkeen tappi varmasti tuleekin läpi kevyesti ruuvaamalla. Varsinkin tehtaan jäljiltä olevat tapit ovat joskus hyvin tiukassa.
Tässä kalussa on irroitettava työkärki, jota voi halutessaa käyttää löymäaseenakin, kun ensin saa tapin liikkeelle. Lyöminen voi tietysti aiheuttaa metalliin muodonmuutosta joten kohtuu kaikessa.
Kasatessa kriittinen paikka on uuden tapin painaminen tukivarren silmän läpi. Reikä kannattaa hioa mahdollimma jouhevaksi reunastaan niin, ettei tappi vain pääse naukkaamaan siitä metallihippua mukaansa. Sama huomio on työkalulla kuin kalulla.
Eri kokoisilla säätölevyillä tulee pystyvälys hakea minimiin ennen tapin puristamista. Tappisarjan mukana tulevat levyt ovat mitä sattuu ja usein joutuukin hakemaan sopivia levyjä vanhoista tapeista, älä siis heitä niitä pois. Eri mittaisia levyjä on myös varaosamyyjiltä saatavissa.
Työkalua ei siis enää ole minulla tarjolla, mutta voidaan harkita muutaman kappaleen teettämistä myöhemmin, jos kiinnostusta on. Kiire ei saa olla, näitä ensimmäisiäkin odottelin liki vuoden päivät 😉
Pomoni oli jättänyt tämän työpöydälleni (HS lauantailiite, 1.6.2013)

Ei salaisuuksia, mutta työkalut meni jo. Voisin harkita muutaman lisäkappaeen teettämistä, mutta tekijä varoitteli jo materiaalin kallistumisesta. Noin 200 eur tullee hintaa.
Itse en ole lyömäaseita käyttänyt, mutta tämäntyyppisellä on ainakin onnistunut irroittaminen ns. sivistyneesti. Monta muuta asiaahan tuossa olkatappihommassa on myös otettava huomioon, jotta lopputulos on hyvä.
Laiton YV:tä
Vanhuksen tukivarressa saattaa olla kiinni isompi massavaimennin ja pyöränkilvessä on harva vetarin uritus, mutta ne on ohitettavissa osat vaihtamalla. Kannattaa tsekata olkatapin ja pyöränlaakerin kunto ennen vaihtoa. Joskus myös kitkan kiinnityskorvia puuttuu tai jousivarvan tapin kiinnitys on tuhottu ym. kivaa ylläriä.
Noitahan pitää muistaa kytistellä Espanjan kirpputorilta.
Heloja varten on oma lyöntitappi, mutta siinä hommassa voi käyttää vaikka sopivankokoista hylsyä tms; eivät ole kovin kireällä. Niitä tappeja ei tullut tässä yhteydessä teetettyä.
Sampratti kun vuotaa vasemman brillin taaempi läpivienti. Putkessa on varmaan joku krupu. kun öljy alkaa tulla sieltä jousen sisältä.
Ajattelin koettaa jollain sopin tiukalla tangolla sorkkia sitä venttiilikannen kautta. Keinuvipu ja nostajan tanko irti. Samalla tulee tsekatuksi kiristysmomentti.
Ilokseni kulkimesta löytyi myös DGnition-merkkinen kärjetön sytytys. Toimii näemmä sekin.
http://www.ecas2cvparts.co.uk/single-module-electronic-ignition-also-known-dgnition-dgnition-ignition-details-also-p-542.html” onclick=”window.open(this.href);return false;@Aakku wrote:
Katsastajan käsikirjasta sivulta 84:
01.01.1981 tai sen jälkeen käyttöön otetussa henkilöautossa tuli olla turvavyöt myös takaistuimella, ei sivulle
eikä taakse suunnatulla istuimella, ei maastoauton takaistuimella eikä tilapäiskäyttöön tarkoitetulla
istuimella.
– edessä reunimmaisilla paikoilla “rullavyöt”.
– kaikilla reunimmaisilla paikoilla kolmipistevyöt.
– E- säännön 16 tai e 77/541/EEC mukaisesti hyväksytty tahi FMVSS 209 vaatimukset täyttävä tai
ARK:n hyväksymä malli.http://www.trafi.fi/filebank/a/1325147177/5b3f290101b3430d21e273b03487d636/4733-KatsastajankasikirjaVersio20.pdf” onclick=”window.open(this.href);return false;
TAKApenkin turvavöistä puheenollen, tuossa ohjeessa on lopussa myös lieventävä teksti:
Milloin pakettiautosta muutetun henkilöauton takaistuimien vöitä ei rakenteesta johtuen ollut mahdollista kohtuudella varustaa yläkiinnityspisteillä, hyväksyttiin lantiovyöt. Harkinnan mukaan voitiin soveltaa myös muihin autoihin.Tämän perusteella voisi kuvitella jopa 2CV:n kohdalla sovellettavan harkintaa. Mielestäni huonosti toteutetut 3-pistevyöt voivat ola jopa 2-pistevöitä turvattomammat.
Onko kenelläkään kokemusta, että 2-pistevyöt olisi tuon “pykälän” perusteella hyväksytty? Meidän Acadianessa ainakin on, mutta sen rekisteröintikatsastushistoriaa en tunne.
Edessä on 82-mallisen 2CV:n rekisteröinti, taidanpa yrittää ilman kolmatta pistettä.
Joka tapauksessa kannattaa aina rasvata tapit juuri ennen katsastusta, itse olen tehnyt sen melko usein jopa konttorin montusta käsin. Katsastajalle se on aina sopinut vallan mainiosti.
Mikä lie se paras rasva noihin? Monenlaista vaseliinia on tullut käytettyä. Useat vannovat grafiittia sisältävän nimeen.
Ottakaapaa tämä hyvä kuva talteen vaikka kännykkäänne:

2CV6 2/82 asti, ei uraa
2CV6 2/82 alkaen, ei uraa, pitkä hammastus (ei keskipak. kytkimen mahdollisuutta)
2CV4, kaksi uraa
AMI8 / Dyane 6 (Acadiane), 1 ura etupuolella
Mehari / AK400, 1 ura takapuolella
Osaan kommentoida vain kohtaa a.
En ole ikinä mitään suuttimia suurentanut vaikka joskus on mieli tehnytkin ja joskus vielä saatan kokeillakin.
Tuli juuri hankittua 80.000 ajettu Acadiane, joka kulkee koskemattomalla alkuperäiskoneellaan kuin tykki. Jotenkin tuntuu, että tämä kulkupuoli on onnenkauppaa. Kuljin ottaa 100 km tauluun helposti ja kulutus on yleensä reilusti alle seitsemän nopeassakin ajossa.
Lienee kuitenkin totta, että tehtaalla on saastemääräysten täyttämiseksi viety – varsinkin loppupään kulkimissa – suutinkoot äärimmäiseen minimiin, joten loogista olisi, että pieni koon kasvattamisen antaisi lisää tehoa. Itselläni ei kuitenkaan ole tietotaitoa viisaampaan arvioon.
Jos toimii, älkää koskeko suuttimiin 😉
-
JulkaisijaArtikkelit
