Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Toimivimpa puhaltimia ovat ns. “keskipakomallit”, jotka ikäänkuin heittävät ilmaa sivuille joko yhdestä tai kahdesta aukosta ja imevät keskeltä.
Tällainen lämmityspuhallin on vanhassa takamoottori-Skodassa (aika isokokoinen). VW Transporterin joissain malleissa on sopivamman kokoinen vastaava puhallin, mutta se taitaa olla suunniteltu toimimaan kylmällä puolella. Itselläni se on ainakin kestänyt kuumaa naukumatta. Muovisiipisiin puhaltimiin kannattaa aina suhtautua varauksella; saattavat siivet lentää taivaan tuuliin -20 asteessa. Tosin muoviakin on moneen lähtöön.
Citroen GS:ssä oli ennenvanhaan rintapellissä kuin 2CV:hen suunniteltu läpivirtauspuhallin. Mielestäni sen puhallusteho on kuitenkin vaatimaton, mutta meluntuotto kiitettävä.
Joku vuosi sitten Kilta myi saksalaisia (?) pienikokoisia lelun näköisiä puhaltimia, jotka oli tarkoitettu 2CV:n lämpöputkiin. Onko tietoa tai kokemusta?
Lämmönvaihtimen ulkovaipan eristämisellä ja riittävän korkeasta moottorilämmöstä huolehtimisella saa enemmän aikaan kuin puhaltimella. Puhkuja on kuitenkin oiva kaupunkiliikenteessä.
Parannelluilla 2CV:n omilla lämmityslaitteilla olen onnistunut saamaan yli. 50 asteen lämpötilaeron hyvin eristetyn kabiinin ja ulkoilman välille. Siis esim. -20C / +30.
Nimim. “talvisätkäilystä nauttien jo 27 vuotta”
Normaalisti aukeavat ovet tulivat vuosimalliin 1965 (joulukuusta -64 alkaen). Ovimalli säilyi pääosin samanlaisena aina vuosimalliin -75, jolloin ovien sisäpuolille tuli muovipaneelit ja erilaiset lukot (muovipaneelin yläpuolinen oven kohouma kapeni ja lukon kiinnityskohta muuttui). 1967 ikkunan yläkiinnitys vaihtui nykyisenlaiseksi klipsiksi ja sen kiinnitysreikä neliönmuotoiseksi (ennen pyöreä). Muutoin 65-75 ovet olivat kutakuinkin identtisiä. 70-luvusta eteenpäin (2cv4/6 esittely) ikkunankehyksen materiaaliksi tuli ruostumaton teräs. Muoto oli ennallaan, tosin yläkiinnityksen tappi on muodoltaan hiukan erilainen kun käytettiin klipsejä.
Tällaista ainakin tulee mieleen. Oviverhoilut ovat tietysti muuttuneet.
Lunttasin noita tietoja tehtaan “2CV evolution technique” kirjasta.
M 11 x 1 on se kierre. Sama isoissa ja normaaleissa pöntöissä, mikä viittaa siihen, että varvan paksuuskin kutakuinkin sama. Hinnakkaita kierretappeja ja -pakkoja on saatavilla, mutta niillä kun kierteen selvittää ja hyvin rasvaa on liikkuvuusongelma pois vuosiksi. Hyvä työkalu jaoksen erikoistyökalujen joukkoon, pakka eritoten.
Romutoreilla tarjolla olevista kierretyökaluläjistä kannattaa tihruta tuota kokoa. On monelle muulle ruuvaajalle varmaan tarpeeton välikoko.
Olen kuullut katsastusaseman johtajan suusta, että suomalaisissa ohjeissa ei insinööri saa yksinomaan luottaa mittalaitteen antamiin tuloksiin, vaan, jos esiintyy outoja arvoja, pitää arvioida iskunvaimennusta myös perinteisin keinoin. Yksin mittaustuloksen perusteella ei siis pitäisi hylkäystä tulla. Rengaspaineilla on merkitystä eli kannattaa pitää ne tasaisina ja kenties varmuuden vuoksi alakantissa.
Kitkaiskareista ei mittauskokemusta ole, mutta kiinnittäkää huomiota kitkan kiinnitykseen vanhemmiten synttyvään vähäiseltä vaikuttavaan välykseen, joka ilmenee kuitenkin jopa senttien täysin vaimentamattomana alueena pitkän heilurivarren päässä. Ne kolme tappia, jotka menevät vaimentimen läpi ovat usein kuluneet.
Omalla kohdallani on yllättävänkin hyviä arvoja tullut putki-iskarein varustetuilla sätkillä. Useinkin insinööri on jättänyt koko testin 2CV:llä väliin.
Olen myös ottanut tavakseni rasvata olkatapit montussa katsastusmiehen silmäin edessä (hänen hyväksynnällään). Ovat olleet tyytyväisiä välyksiin tämän toimenpiteen jälkeen. Tällä ei tietenkään ole vaikutusta iskunvaimennukseen.
Käväisin viime Kujjeilujen yhteydessä tuolla Hannun plantaasilla ja olipa hieno systeemi. Otin vireotakin (koetan saada johonkin nähtäväksi). Suosittelin paikkaa juuri viiime viikolla täällä käyneille belgialaisille 2cv-ystävilleni, jotka katsoivat rainaa suu auki ja pyysivät sen jälkeen nähdä sen vielä uudestaankin… Suomi on sittenkin aika hyvä paikka asua!
Käytettyjä nastarenkaita löytyy kyllä meikäläiseltä, muttei valitettavasti mitään kovin hyviä.
Uusien suhteen tarjonta on vähäistä. Käsittääkseni Michelinin rengasta ( http://ami-2cv.com/index.php?page=shop%2Fproduct&category_id=7&product_id=1967 )saa jotain kautta tilaamalla. Toinen mahdollisuus on Smartissa käytetyt kitkarenkaat, esim Continental 135×15 ( http://www.idealo.at/preisvergleich/OffersOfProduct/514706_-135-70-r15-70t-wintercontact-ts-760-fr-continental.html )
Kaasari voi hyvin olla normaali ja tosiaan parempikin niin. Ero on vain siinä että kierrokset erikoiskaasarissa pakotetaan laskemaan hitaammin tyhjäkäynnille, jottei keskipakoiskytkin vahingossa irrottaisi mootorijarrutuksessa.
Toisaalta keskipakoiskytkimen kanssa kannattaa esim. rullatessa pitkässä laskussa pitää huolta siitä, että kone ei sammu keskenkaiken. Muutoin keskipakoisrumpu saattaa saada kytkintä nostettaessa hirmuiset kierrokset. Kerran itselleni kävi näin ja rumpu ujelsi muistaakseni 15 minuuttia. Onneksi ei irronnut akselilta.
Keskipakoiskytkin on alkuperäisenä ollut Citroen 2CV6 E (=economique) mallissa. Itselläni on sellainen kytkin ollut pian 20 vuotta käytössä Kallefaaraossani. Keskipakorumpu ja -kehä ovat paksummat kuin wanhuksessa. Periaatteessa myös kaasari on erilainen (sisältää tyhjäkäyntivaimentimen).
Ainakin Belgiassa malli oli joskus 80-luvun alussa melko yleinen. Takaluukussa lukee tosiaan 2CV6E.
Tuosta listasta esim. löytyy ko. malli:
http://2cvstuff.com/2CV_models_2CV.htmlPS. Uskomatoonta kyllä tämä oli ensimmäinen kommenttini Killan foorumiin kautta aikain; kirjauduinkin vasta äskettäin.