Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Moro !!
Kyllä sää yhtä hullu oot, ku me muukkin !! 😆
Onneks olkoon, mahtava suoritus !!
Kiva on ollut seurata rakentamista näin virtuaalisesti matkan takaa, ajetaan joskus kesän tiimellyksessä yhteen !!
LasseHienoa !! Kiitos !!
Nyt siis tekemään !!
Itse tekemällä saa juuri sellaisen kun sattuu tulemaan 😆
LasseMoro !!
Itse olen leikannut muovisesta juomapullosta korkin puoleisen kartiopään irti ja lyhentänyt/kaventanut sen sopivaksi juuri boorin ulkoreunan päälle meneväksi. Pullon reikään voi asettaa kepin, jolla jigiä pystyy pitämään suunnassaan. Pikkusen vaseliinia peliin ja homma luistaa.
Varovainen ja huolellinen kannattaa olla muovin leikkauspintojen kanssa, ettei ole teräviä särmiä, niillä rikkoo helposti joko kätensä tai kumin tai pahimmassa tapauksessa molemmat, kun/jos ote luiskahtaa.
LasseMoro !!
Silloin kuumana kannattaa tarkistaa Manun mainitsemalla konstilla pumppaako pumppu.
Jos ei niin vaivana voi olla koneen lämmetessä lohko laajenee ja se pieni tappi joka pumppua liikuttaa ei enään yllä tekemään työtään. Jos näin on pumpun alla olevaa bakeliitti tiivistettä sopivasti ohentamalla saa liikettä lisää.
Jos taas ko. bakeliitti kappale on uuden pumpun asennuksessa jäänyt pois, niin lämmetessään osat hirttää myös kiinni ja liikkumavara pumpulla loppuu.
Toinen asia on se, että onhan moottorin imu- ja pakoventtiilit varmasti oikein säädetty ??
LasseMoro !!
Erittäin hyvä juttu, kiitos !!
Lautaspyörän ja pinjonin (pikkuvetopyörä) välys mitataan heittokellolla lautaspyörän yhden hampaan päästä liikuttamalla lautaspyörää edes takaisin. Välysmittaa en ulkoa muista. Välystä muutetaan vaihtamalla säätölevyjä vetarin holkkien takana puolelta toiselle.
Toisin sanoen pikkuvetopyörähän on paikoillaan ja säätö haetaan lautaspyörää liikuttamalla.
Kun vaihdetaan perävälitys toiseksi, pitää ensin löytää oikea mitta välilevyille yhteensä ja sitten jakaa ne oikein oikealle ja vasemmalle puolelle ja säädön aikana vaihtamalla niitä puolelta toiselle saadan oikea vetopyörästön välys säilyttäen oikea kokonaismitta, joka vaikuttaa lautaspyörän kartiolaakereiden kireyteen.
Huh !! ompas vaikeasti selitetty, olis varmaan pitänyt käyttää ranskalaisia viivoja 😯
Kaiken kaikkiaan toi tasauspyörästön säätäminen on monimutkainen toimenpide ja vaatii eri asiayhteyksien ymmärtämistä, sinänsä kerran tajuttuaan jujun se on varsin looginen juttu. Vaikeaksi asian kai tekee se , että voiman suuntaa muutetaan 90 asteen kulmassa kulkemaan eri suuntaan ja eri suunnista tulevat voimat pitää laakeroida asianmukaisesti.
Tämä säätö asia on, kuten joku jo totesi erittäin tärkeä perän toimivuuden ja keston kannalta.
Kuriositeettina mainittakoon minun kait saaneen kiinnostuksen vaihteistoihin ja erityisesti vetopyörästöihin äidinmaidossa, kun isäni nääs oli töissä Ata OY:ssä Tampereella ja juuri koneella, jossa koneistettiin noita isoja- ja pikkuvetopyöriä ainakin Sisu ja Scania kuorma-autoihin ja Ferrarin formulohin.
LasseMoro !!
Akaile, olis kiva jos viitsit laittaa noi mitatkin saataville, toi malli on just se mitä mä olen suunnitellut, en vaan saanut tota mainitsemaasi “könyämistä” tehtyä. Jotenkin tollaset sätkän sisähommat ei maita, kun ei lukulasit pysy päässä, kun pää on alaspäin ja ilman lasja meikä ei mittoja enään näe ottaa 8)
LasseMoro !!
Pitäppäs tästä äänestys pystyyn 😆
Mä veikkaan alle 20hv, olen ihmeissäni jos pyörästä tulee ulos yli 20hv.
LasseMoro !!
Jos nyt muistan oikein, niin 60-luvulla Citroenilla oli useampi alihankkija vaihteistoille ja ne saattoivat kuoriltaan poiketa toisistaan ja näin saman vuosimallin eri tehtailla kasatuissa kulkimissa saattaa olla eri näköinen vaihteisto.
Toinen juttu on Citroenin tapa “löytää” vanhaa kamaa tehtaan nurkista, joita sitten käytettiin kun oli pulaa tavarasta linjalla, olipa vissiin joitain sarjojakin joita kasattiin vanhoista osista, suomessa näitä lienee ainakin 70-luvun alun pikku-pakut 21 hp koneella, 6 voltin kampiakselipää-laturilla jne.
Noissa korjaamokäsikirjan sivuissa laatikon kuoren kohdalla viitataan erillisiin sivuihin kirjassa, löytyisikö sieltä jotain selvitystä ??
LasseMoro !!
Toi Manun mainitsema vaaka juttu antaa tarkimman tuloksen tasaisesta säädöstö, on vain hankala toteuttaa, kun yhden pyörän paino on yli 200kg. (Pakussa muistaakseni noin 230kg edessä). Yksi vinkki on katsoa katsastuksen iskaritestissä painolukemat mittarista, sehan näyttää jokaisen pyörän mittariin kohdistaman painon ja kun itse istuu kyydissä, niin kahden henkilön kuormalla painot oikean ja vasemman puolen kesken ovat aika tasan, tietty riippuen oman ja katsastushenkilön painoista 😛
LasseMoro !!
Harmi että jouduitte perumaan !!
Kuvaan kommenttina paikalla oleena:
Oikealla kuvassa Wemppu, vasemmalla mielestäni Kivisen Late. Oikealla keltainen sätkä tiepalvelukyltti katolla on kait Palanderin Henryn.
Lasse, se joka juoksee horisontissa kohti kaatopaikkaa 😆Mulla on talvirenkaina Continental Winter contact TS760 kokoa 135/70-15, tosin vasta noin 1000km kokemusta, kiva ajaa, hyvä pito märällä (verrattuna vanhoihin misukoihin, kait jo kovettuneet 😳 ), oikein lumessa en vielä ole päässyt testaamaan. Ei halpa (95eur), mutta halusin hyvää ja olen tyytyväinen.
Continentalilta löytyy myös kesämalli, joka ainakin arvosteluissa on pärjännyt hyvin. Molemmathan on Smartin eturenkaan kokoa, mutta saksassa on certifioitu myös sätkän alle. samassa Smartin koossa löytyy muiltakin merkeiltä renkaita.
Hyötynä on hieman pienemmän halkaisijan kautta nopeampi välitys, erityisesti kombikampin/peräkärryn vetoon mainio asia, haittana tietty korkeammat kierrokset täysillä ajettaessa ja nopeusmittarin suurempi näyttövirhe.
LasseMoro !!
Mulla oli aikanaan Miikkulaisessa levyjarrulaatikko ja rumpujarrujen mekanismi. Laitoin GS:n vaijerit kuoret sopivasti lyhennettynä oikeasta jarrusatulasta vasemmalle mekanismiin ja vasemmalta oikealle, eli vaijerit meni laatikon yli ristiin. Mekanismin päähän laitoin vaijerin lukittimeksi ns. pikanippelin+prikan, jolla oli helppo säätää vaijerin pituus oikeaksi, niin että alkuperäinen kierreosa satulan päässä oli kohdallaan ja kulutussäädöt saattoi tehdä sieltä. Liikemitat ei ole ihan samat, rumpumekanismissa muistaakseni lyhempi liikematka, mutta tarkasti säädettynä systeemi toimi hyvin mulla 5 vuotta ja 140tkm 😯 ja sen jälkeen vielä seuraavalla omistajalla. Tärkeää tasaiselle vedolle on, ettei mekanismissa ole väljää, joka syö kahvan liikkeen ennen kuin mitään tapahtuu vaijereissa 😆
Kuvia ei oo, kun ei silloin tullu kuvattua rojekteja, niitä vaan tehtiin, nykyään kuvataan enemmän kuin tehdään 😳
LasseMoro !!
Tämä kommentti ei liity Mikin tulokseen, tuli vaan mieleen vanhan tinurin muistokirjoitus:
” Paljon tinasit, paljon pilasit, vaan on kolvisi kylmennyt ” 😆Harjootus teköö mestareita, paitti pohojalaasista jokka jo osaa kaiken !!
😛
LasseKilta83 kuulee,
mähän en heitä mitään pois, joten löytynee se vanha lista, joka kyllä muistakseni julkaistiin uudestaankin jossain lähimenneinä vuosina (meikäläisen perspektiivissä kaikki alle 10v tapahtumat on lähimenneisyyttä 😮 ) Olisko ollut Nyytisissä vai Apua-Helpissä ❓
Killalla oli ja vois olla nytkin LA-yhteyshenkilö, jonka homman Kaapelimies on jo luontevasti aloittanutkin, Onnittelut !!
Lasse
