Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Tuota Seinäjoen Moottorikoneistamoa en pitäisi kyläseppänä, ovat tehneet jo kohtuullisen pitkän aikaa samantyyppisien kampiaksiloiden korjauksia. Mm. itäpyöräporukalla on siitä firmasta paljonkin hyvää sanottavaa, niissä on kampi kasattu vastaavasti kuin sätkässä. Myös muita vastaavan rakenteen omaavia kampia ovat siellä korjanneet, moottorikelkkoihin yms.
Mutta tämä Et otti kyllä mielenkiintoisen asian esille, nimittäin nämä kiertokangen alapäiden korjaamisen. Niitä pitäisin ongelmakohtina, en runkolaakereita. Vaikkakin etummaisen runkolaakerin vaihdossa tämä jakopään ratas aiheuttaakin ylimääräistä päänvaivaa. Runkolaakereiden valmistus on helppoa ja hauskaa, kuten Veera1-2:kin sen totesi.
Nameone: Oletkos tilannut euroopasta korjattuja kampia vai perustuuko väitteesi hyvin korjatuista vain netistä luettuun? Mikäli jossain sellaisen nähnyt olet ja hypistelemään päässyt, suhtautumiseni asiaan muuttuu. Ja tuon 300€:n ollessa ostohinta, mitä mahtaa maksaa kampi kotiin saakka kuljetettuna?
@nameone wrote:
laakeri lähtee pyöriin pesässään.
Siellähän on laakeripesässä tapit mitkä estää laakerin pyörimisen pesässä? Jos siinä laakeri pyörähtää, on seassa aikasta paljon laakerimetallin lastua… Ei, tuohon en alkuunkaan usko. Kyllä ne tapit pitää laakerit aloillaan tai tapahtuu aivan kauheita…
Toinen mikä huomiotani kiinnitti, on tuo suuremman laakerin tekeminen. Jos siitä teke yhtään liian ison, ei kampiaksila enää tahdo pyöriä. Eikä kotitallissa tehty mittaus vanhan lohkon laakeripesille ainakaan aiheuttanut syytä surentaa laakerin ulkohalkaisijaa. Ei kutose, eikä nelkun johon tiedän asennetun ainakin neljä kampea. Sitä mitä minua ennen kyseiselle koneelle tehty on, en tiedä. Mutta sisäänsä tuo nelkku oli syönyt jäljistä päätellen kunnostetun kammen. Eikä siinä silti ollut normaalein mittauksin havaittavaa eroa. Reiän pyöreydessähän tuo pitäisi näkyä?
Tässä aiheessa kyllä liikutaan vahvasti mutu-periaatteella…
Niin, tarkastelin näitä em. lohkoja myös sintrausta silmälläpitäen. Ainakin minun silmäni sanoi että laakeripesät on koneistettu lohkoon, sintraamalla ei saataisi sellaista pintaa aikaiseksi. Ja miksi yleensäkään laakeripesiä sintrattaisiin??? Paljon avoimia kysymyksiä tässä asiassa…
Tällasia osia tarvitsee projektiin:
-vanhan sätkän vauhtipyörä
-kytkinrengas
-huimapyörä eli kytkinrumpu
-laakeri edelliselle
-vasenkätinen mutteri kytkinakselille
-säätölevyjä 17*22 (2.5-4.0mm?)Niksi-Nyytisissä on tämä toimenpide varsin tarkkaan selvitettynä…
@nameone wrote:
Jasu Kutosen mäntä on halkaisijaltaan siis 7,5% isompi kuin nelkun, mutta pinta-alaltaan toki vielä enemmän kuin 7,5%, koska (pii*r^2)
Tämän kyllä tiesin… Mutta kuten jo tuolla totesin, siitä ei kyse ollut vaan ylikokomäntien koosta… Jonka Hukki sit kertoikin…
Juu, on sitä lisävarusteena saanut kutoseen, Suomeen ei näitä tainnut juuri rantautua.
Ja sai tuota nelkkuunkin, taisi peräti molemmat kappaleet Suomeen niitäkin tulla. Wanhuksen keskipakoista olen kuullut joitakin asennetun nelkkuihin…
@MikaVeee wrote:
Saakos mistään enää kutoseen moista ? Tai voiskohan ysikutosesta saabista virittää sellasen..
Kutosiinkin on saanut ko. varustetta, itselle on vastaan tullut AMI8 Break sekä 2cv6 tällä kytkimellä. Tähän jälkimmäiseen on onneksi ”optio”, sekä tallissa keskipakokytkinjutska…
Ysikuupassahan oli vapaakytkin, joka ei millään tavoin ole tähän verrattavissa. Se salli vaihteiston pyöriä moottoria nopeammin, mikäli tähän tarvetta oli. Jäänteitä 2-tahtikoneesta. Sillä kun ei moottorilla jarruttamisesta oikein hyvää seurannut…
Pelkkää myönteistä!!!!! :D
keskipakokytkimestä myös puhutaan tätä tarkoitettaessa, myös sentrifuugista ja sentrifugaalista puhutaan tuolla harrastepiireissä…
Embrayage centrifugale ranskaksi, muistaakseni jotenkin noin kirjoitettuna.
Nameone: Kysymykseni koski Nelkun ylikokomäntiä ja sitä kuinka paljon suuremmat ne ovat originaaleihin verrattuina. Tuskin nämä moottorien kunnostajat Nelkun koneeseen Kutosen tai Visan mäntiä laittavat… Ja siitähän tässä oli kyse, koneen kunnostamisesta ja siellä koneeseen laitetuista isommista männistä, ei koneen virityksestä?
Nelkkuhan on ollut lähinnä kehitysmaihin (ja Suomeen, onko Suomi siis kehitysmaa??? :lol: ) tarkoitettu, halvempi moottoriratkaisu. Euroopassa ihmettelevät että miten niin paljon Nelkkuja onkaan Suomeen eksynyt..!
Aakku: Itse suosittelisin 18-kaakkista sekä kutosta. Kummatkin ovat erittäin mukavia. 18-kaakkinen ehkäpä se mukavin. Jos siis museosätkää olet ajatellut, tuo 18-kaakkinen kuulostaa mukavimmalta.
Pari muutakin avainta nelkun kestoon on tiedossa, raskas kaasujalka (miten muuten oikeasti nelkkua ajaa voi?) ja ei nelosvaihdetta kaupungissa. Tietysti riittävän lämmin kone auttaa pitemmälle, ei pätkäajoa yms.
Nelkkuhan on puhdasverinen ”kilpakone”, käyttökierrosalue on jotain 5000-8000(9000)RPM. Nelosvaihteella ajaessa 80KM/H kone kiertää jopa 4500RPM, joten alle 80KM/H vauhtiin ei kolmosta isompaa kannata tarjoilla.
Paljonkohan nämä rempatun koneen isommat männät todellisuudessa vaikuttavat? Männänhalkaisijat on tuskin montaa millin kymmenystä isommat kuin alkuperäisissä?
Ainakaan miun tietoon ei ketään tullut… Tai sit oon jo unohtanu jos joku jotain on miulle maininnu (lähimuisti ei oikein toimi…)?
Meinannu unohtua ihan kokonaan, muitakin kuvia pitäis verstaalla käydä ottamassa, jos vaikka sit..? :oops:
Ei ollenkaan mahdottoman näköinen projekti tuo ollut, varsinkaan jos vertaa Hukin lähtökohtaan. Kunhan ne pellit saat jotakuinkin kuosiin, niin tulen kyllä sähköt laittaan siihen! :P
Tästä pellavaöljystähän käytiin jo pieni taistelu, enkä edelleenkään sitä suosittelis. Avohammasratasöljyä ja alustamassaa 50/50 -suhteessa, ei valu pois ja tuo öljy pitää massan notkeana.
Mutta nuo lattiapellit, kerran suorasta tehneenä, nyt ostin varaosapellit. Helppouden ja siisteyden takia. Ja mites se suoran pellin ja profiilipalkin väli? Vastaava ruostepaikka kuin varaosapellin sauma? Ja sit jos katsasteluherra alkaa ikäväksi, se kysyy että missä ovat lattiapeltien kaikki pokkaukset. Uusintanäyttöä voi vaatia, ja tässä asiassa on katsastelusetällä laki puolellaan… Periaatteessa suorastakin pellistä saa lattiat tehdä, tukipalkkien kanssa, mutta jos oikein tarkalle mennään, niin pitäisi pystyä osoittamaan että ovat lujuudeltaan vähintään alkuperäisiä vastavat. Mutu-teoria ei riitä…
@MikaVeee wrote:
Kyllä mä olisin sitä mieltä että noi valmistajat tähtää tasaseen vääntökäppyrään. Johonkin siihen 2000-4000 1/min välille.
Jolloin tällä alueella tehoa ei vielä ole juurikan käytössä, huipputehon sijaitessa yleensä yli 5000 1/min yäpuolella. Tätä olen yrittänyt tässä selvittää että pitäisi tarkastella sitä Nm lukemaa koska se sijoittuu käyttökierrosalueelle päin vastoin kuin kW lukema joka siellä sangen korkeilla kierroksilla saatu on…
