Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tuossa Jasun julkaisemassa kuvassa näkyy olevan Visan huimapyöriä (magneetteineen) eli 6 reikää keskellä.
Tässä aiemmin puhuimme nimenomaan kytkinasetelman pulteista.
Olishan se aika kiva vaikka Acadianessa tai miksei AZUssakin.
Acassa on etukatossa sellaiset muotopokkaukset, jotka voivat hankaloittaa tilannetta.
Zoomaillaan Sulkavalla. Jos joku sen haluaa sitä ennen ostaa, niin myy pois vain, en jää itkemään.
Voipi myös olla, että jos luukku on vähänkään etukenossa (kuten pakun etukatossa), tulee sisälle liian voimakas ilmavirtaus.
Mutta LHM ei siis vety lainkaan, mutta muuten aiheuttaa edelläselitetyn kinkkisen tilanteen, jos vettä on päässyt sekaan ja itse jarrusatulat kuumenevat yli sadan asteen..
Ajattelin myös, että elleivät nuo jäähdytysputket ole hyödyksi, niin saapa niistä ainakin johdettua raitista ilmaa vaikkapa jalkotilaan ;-)
Joo, just löysin tuon saman 255 astetta kiehumispisteeksi LHM:lle.
Muut jarrunesteet Wikipediassa:http://en.wikipedia.org/wiki/Brake_fluidBoiling points for common braking fluids [1]
Dry boiling point Wet boiling point
DOT 3 205 °C (401 °F) 140 °C (284 °F)
DOT 4 230 °C (446 °F) 155 °C (311 °F)
DOT 5 260 °C (500 °F) 180 °C (356 °F)
DOT 5.1 270 °C (518 °F) 190 °C (374 °F)Mikä on tuo kuiva- ja märkäkiehumispiste?
Toisessa yhteydestä netissä löysin vahvistusta tuolle itävaltalaisten selitykselle. Jos LHM-järjestelmään pääsee vettä, se ei sekoitu nesteeseen vaan hakeutuu raskaampana lymyämään jonnekin järjestelmän pohjalle kaasuuntuakseen aina 100 asteen lämpötilassa. Veden ulos houkutteleminen ei välttämättä onnistu edes nesteiden vaihdolla. Paras tapa on varmaankin päästää vesihöyryt välillä ulos ilmausruuvin kautta.
Ei siis loodassa kiehunut kuin sen pintaan sylkäisty vesi ja vaikka sitä olisikin loodan sisällä, ei se sieltä jarrujärjestelmään voi johtua…
Mielenkiintoista olisi tietää tuo LHM:n teoreettinen kiehumispiste.
Ilmeisesti se ei sovellu kaarevaan pintaan kuten pakun kabiinin kattoon?
Polttoaineensuodattimetkin menevät tukkoon. Olen sen kokenut, kun en vaihtanut pariinkymmeneen vuoteen. Oireet ovat kuin bensan loppumisessa, mutta kun jalkaa nostaa, kuljin alkaa taas saada juuri sen verran polttoainetta, että kulkeekin. Heti ei osaa yhdistää oireita suodattimeen.
@Isoo-Jukka wrote:
Palatakseni alkuperäiseen aiheiseen, kytkin on nyt vaihdettu pitkäspåraiselle akselille. Vauhtipyörissä on kuitenkin se ratkaiseva ero, tähtipaineasetelman pulttijako ei sovi vanhanmallista kytkinpakettia aiemmin kantaneeseen vauhtipyörään ja kokonaishalkaisijakin asetelmalla on pari milliä isompi. Siispä siirtymiseni nykyaikaan viivästyi edelleen ja sisään meni upouusi vanhanmallinen kytkinpaketti (Valeon asetelma-levy-painelaakeri). kaikki vaikuittaa toimivan kuin unelma siltä osin.
Kyseessä on itse asiassa Visan kone (1. malli VO 635) sätkän loodan kanssa. Kytkimen osalta niissä ei ole 2CV:hen eroa paitsi painelaakeri tarvitsee jatkokappaleen, koska kone on lootasta 7 mm etäämmällä.
Tunnistusvinkki: vanhanmallisessa kutosen vauhtipyörässä on asetelman pultinreiät tasajaoin ja uudemmassa ne ovat kahden tyhmissä.
Palatakseni alkuperäiseen aiheiseen, kytkin on nyt vaihdettu pitkäspåraiselle akselille. Vauhtipyörissä on kuitenkin se ratkaiseva ero, tähtipaineasetelman pulttijako ei sovi vanhanmallista kytkinpakettia aiemmin kantaneeseen vauhtipyörään ja kokonaishalkaisijakin asetelmalla on pari milliä isompi. Siispä siirtymiseni nykyaikaa viivästyi edelleen ja sisään meni upouusi vanhanmallinen Valeon kytkinpaketti (asetelma-levy-painelaakeri). kaikki vaikuittaa toimivan kuin unelma siltä osin.
Kyseessä on itse asiassa Visan kone (1. malli VO 635) sätkän loodan kanssa. Kytkimen osalta niissä ei ole 2CV:hen eroa paitsi painelaakeri tarvitsee jatkokappaleen, koska kone on lootasta 7 mm etäämmällä.
Tunnistusvinkki: vanhanmallisessa kutosen vauhtipyörässä on asetelman pultinreiät tasajaoin ja uudemmassa ne ovat kahden tyhmissä.
SPORAn tietäisinkin…
Sellaisella voi suunnistaa vaikka töihin tai katsella nähtävyyksiä.
28.5.2011, 19:14 vastauksena käyttäjälle: Killan 50 v-juhlat – "SÄTKÄLÄN SÄPINÄT" 18.-22.7.2012 #152417Yksi kommentti 50-kokouksesta belgialaiselta 2CV-foorumilta kopsattuna:
Finland in July … what an experience, almost NO night … just fun, enjoying the fabulous country.
La Finlande en juillet, quelle expérience, presque pas de nuit, … juste du plaisir, appréciant ce fabuleux pays.
Il fait tout le temps clair en été sunny , envie de fêter tout le temps …
mais en hiver, il fait tout le temps noir affraid , envie d’aller au lit à 3 heures de l’après-midi
Bravo pour tous ces voyages et organisations,
Congratulations for all these trips and organizations,Google kääntelöö tarvittaessa: http://translate.google.fi” onclick=”window.open(this.href);return false;
Todennäköisesti.
Tuota ”booria” olen joskus miettinyt, että liekö kantasana ruotsin ”spår” elikkäs pikemminkin ”spoori”, kun boori on alkuaine: http://fi.wikipedia.org/wiki/Boori” onclick=”window.open(this.href);return false;
;-)
@jan sitikkamies wrote:
Tällä muutamia kuveja
http://www.anvianet.fi/jan/Jan/2_cv6_-77.html” onclick=”window.open(this.href);return false;
Huomasin tuosta yhdestä kuvasta, että sulla on Ryanemallinen ilmanputsarisysteemi. Näinköhän mahtuu valopukin kanssa, taitaa turboletku ainakin olla tiellä. No, kohta sen näköö…
Kiitos yhteenvedosta. Kun ei ole jostain syystä ikuna tarvinnut tähtimallin kytkimen kanssa pelata, niin tunsin pientä epävarmuutta. Asennetaan nyt sellainen kerrankin, jotta kehtaa osallistua isojen poikien keskusteluihin leirinuotiolla.
Ilmeisesti eri vauhtipyöräversioissa on itse kytkinpinta aina samalla etäisyydellä.
Me mennään Salbrisiin, tulooko sieltä SalbriZin kautta pitkäkin koukkaasu?
Tosson yks mun otos korinnostotalkoista (on muitakin):

-
JulkaisijaArtikkelit
