Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Hyvää käytöstä keskustelupalstalla on myös pysyä keskusteluketjun avaajan tarkoittamassa aihepiirissä.
Uusi keskustelupalstanne on mielestäni saanut jo riittävästi (ja korvauksetta) julkisuutta täällä. Olen käynyt tutustumassa sen tasoon.
Kiitos ja hyvää jatkoa.
Sananvapaus mediassa on loppujen lopuksi erittäin suhteellinen käsite. Esimerkiksi sanomalehtien mielipidepalstoja moderoidaan tai – jos näin halutaan sanoa – “sensuroidaan” koko ajan eikä nimimerkin takaa mielipiteiden laukominen ei tule yleensä kysymykseen.
Internetin vapaat keskustelupalstat ovat tuore ilmiö. Harkinta ja vastuu onkin nyt ensikädessä kirjoittajalla ja valitettavasti huono arviointikyky ja käytös myös näkyy. Toisinaan välttämätön moderointi ehtii peliin vasta vahingon tapahduttua, jolloin tunne sensuurista on konkreettinen.
Jokaisella on oikeus mielipiteensä esiintuomiseen, mutta on syytä muistaa myös internetissä kirjoittamisella olevan juridiset rajat etenkin mentäessä ns. henkilökohtaiselle tasolle. On oltava sanojensa takana. Tulisi myös harkita, onko tarpellista toistaa mielipidettään uudestaan ja uudestaan, jos sen julkaisemiselle on jo kerran tilaisuuden saanut.
Yhdistyksen ylläpitämällä keskustelupalstalla olisi kirjoittajan henkilöllisyys oltava julkaisijan tiedossa mahdollisten räikeiden ylilyöntien varalta. Yhdistyksen jäsenyyskin olisi suotavaa, mutta toisaalta palstalla vierailemiseenkin olisi hyvä antaa mahdollisuus, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Moderaattorilla on oltava mahdollisuus puuttua kirjoitteluun ja jopa poistaa osia, jos keskusteluissa liikutaan hyvän käytöksen ja oikeustajun rajoilla tai väärinkäytetään nimimerkin suomaa anonymiteettiä. Näin voidaan myös mielestäni toimia, jos kirjoituksilla katsotaan pyrittävän vahingoittamaan ko. yhdistyksen toimintaa ja päämääriä.
Täysin vapaaksi luodut keskustelufoorumit kukkikoon rikkaruohoineen ja ruusutarhoineen kaikessa rauhassa.
Kirjoitettu teksti on huomattavasti tulkinnanvaraisempaa kuin kasvokkain puhuttu. Erilaisia tulkintoja samasta tekstistä syntyy eri lukijoilla. Tunnelmien välittämiseen ja asioiden korostukseen voivat auttaa esimerkiksi hymiöt 😉 ja ISOT KIRJAIMET, mutta niitäkin kannattaa käyttää kohtuudella ja harkiten ilmaisun selkeyden säilyttämiseksi.
Henkilökohtaiset herjaukset ja reklamoinnit eivät kuulu julkiselle keskustelupalstalle, vaan kahdenkeskiseen viestintään. Killan keskustelupalsta on saanut kärsiä niistä jo riittävästi. Tiedän valitettavan monta kiltalaista, jotka ovat hylänneet koko palstan käytön niistä johtuen.
Tämä on minun mielipiteeni.
Jukka isomäki
Kiitos kaikille Raid Mosquitoa avittaneille kiltalaisille. Raidi oli todella onnistunut ja ulkomaalaisten reaktioista päätellen sen muistot jäävät varmasti elämään 2CV-historiaan ja kenties innostavat uusiin koitoksiin tulevaisuudessa.
Raidille osallistui nelisenkymmentä kuljinta (12 kansallisuutta). Kalusto kesti hyvin. Sodankylässä tehtin itävaltalaisten toimesta yksi mittavampi vaihteisto-/kytkinremppa keskiyön aurinkoa hyödyntäen. Borlängessä vaihdettiin ranskalaiskulkimeen looda raidin päätteeksi.
Varsinaisen raidin mitta oli 4000-5000 km (Vehu-Borlänge), mutta esim. kroatialaiset tuskin selvisivät alle 10.000 km:n kokonaisreissustaan.
Käykääpä lukemassa raidin mainiota kuvitettua (englanninkielistä) päiväkirjaa:
http://www.sitruuna.com/mosquito/diary.phpLähitulevaisuudessa “After raid” osioon tulee lisää linkkejä, tarinoita ja kuvia.
http://www.sitruuna.com/mosquito/araid/index.htmlPuolta litraa muistaakseni pidetään vielä siedettävänä tuhannelle.
Vastauksena vielä siihin, miksi vararenkaaksi joihinkin autoihin laitetaan noin “huonoa” tavaraa on tilansäästö. Nykyiset läskirenkaathan veisivät varenkaana melkoisen osan tavaratilasta.
Tilapäiskäyttö varmasti johtuu siitä, että vararenkaan rengaskoko on radikaalisti eri kun ko. auton muissa renkaissa. Esim. Saabin 115×15 vararenkaissa lukee “for temporary use” ja muistaakseni myös nopeusrajoitus (80 km/h?). Varman 2CV:n tai peräkärryn alla ja sen nopeuksissa renkaat voisivat kestääkin. Eikös peräkärryn käyttö olekin aina hieman tilapäistä?
Itse aikoinaan ajattelin, että ne matalaprofiilisena muuttaisivat sopivasti välitystä peräkärryn vetämiseen.
Olen myös kuullut, että ko. renkaissa olisi tarkoituksellisesti melkoinen rengasääni muistuttamassa vararenkaan allaolosta. Onko kellään kokemusta?
Mulla on ollut 18-kaakkisessa pakussa 123 ja toiminut OK. Se on vielä vanhempaa mallia, jossa ei ole valintakiekkoa, joten kurvi ei kai ole täsmälleen oikea.
Sähköjärjestelmä minulla on kylläkin 12 V.
Uskoisin, että joiltain katon valmistajilta on mahdollista tilata katto ilman takalasia, jos itseltä löytyy tuohon kehys.
Uusia kannattaa kysellä suomalaisilta varaosamyyjiltä (Sitronen, Auto-Artikkeli). Ennenvanhaa olivat aika edullisiakin.
Hyvä idea, tekijöistä tahtoo vain olla ikuinen puute.
Nyytisiinkin toivoisi enemmän noita joskus hyvin perusteellisia forumiin kirjoitettuja teknisiä juttuja. Eivät aikanaan häviäisi bittiavaruuteen.
Jos tuollaista tietokantaa joku keräisi tekstitiedostoksi, varmaan webmaster tai joku muu voisi sen sijoittaa killan sivuille esim. “linkit” osioon.
Eläköön “joku muu”! 😕
Käsittääkseni huohottimesi on hyvässä kunnossa. Minulla se olisi puhaltanut kuplia ulos.
Katselin, että tuo ensimmäinen lienee ekan vuosimallin Ami 8.
Kruunun noin-kurssi 1 SEK = 0,11 eur – eli nolla pois ja 10% päälle.
Intouduin itsekin pitkästä aikaa testailemaan alipaineita, kun omassakin kulkimessa tunkee öljyä koneen ulkopuolelle. Tein testin niin, että öljymittatikusta tulevan läpinäkyvän letkun alamutkassa oli vettä, jolloin näkee ehkä helpommin ali- ja ylipaineen vaihtelun eri kierroksilla.
Tyhjäkäynnillä vesipatsas nousi alle 10 cm alipaineen voimasta. Kierrosten lisääminen aluksi lisäsi alipainetta, sitten lähestyttiin nollaa ja huippukierroksilla suunta ykskaks muuttui ja kone sylkäisi vedet letkusta ulos melkoisella ylipaineella.
Tein vertailun toisen sätkän terveellä koneella ja siinä alipaine vain lisääntyi kierrosten kasvaessa.
Todennäköisesti vuodot vähenisivät lauduttimen vaihdolla.
Nyt kun huohotinkeskustelu on taas huulilla, laittaisitko Jasu nuo vanhat mainiot korjausohjeet Nyytisiinkin.
Kiitos samalla sähköliitinjutusta, joka on juuri ilmestyvässä lehdessä (tullee alkuviikosta postiluukkuihin)!
Ulkomaan kokouksissa olen törmäännyt kahteenkin alkuperäiseksi väitettyyn Bond-sätkään yksityisten omistuksessa. Toinen niistä varmaan olikin se katolle ajettu versio.
Jotenkin muistaisin, että niitä sätkä oli kuvauksiin tehty enemmänkin kuin kolme.
-
JulkaisijaArtikkelit
