Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Tuolta nokat näyttävät vanhetessaan…Ehjä pinta kestää aikansa ja sitten rasitus varsinkin reuna-alueille lisääntyy nostajakuppien kuluessa kuopalle. Ei ole Jasun nokassa (ei kaksireikäisessä siis vaan tuossa metallisessa) ollut kaukana murtuminen, jonka jälkeen alkaa tapahtua kummia. Tuostakin tekee vielä nokan hiomossa, mikäli laakeri on siinä kunnossa, että se kannattaa?
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Noille turpoamille olen näyttänyt säälimättä isoa vasaraa. Jos se vanne ei kestä vasarointia niin ei se ole turvallinen enää ajossakaan. Eli ihan säälimättä olen hakannut turpoamia matalemmaksi ja ruosteen helistessä ne painuvatkin aika paljon. Vanteen kehä itsessään on vuosimallista riippuen niittaamalla tai pistehitsaamalla kiinni ja kuten sanottua, jos jompi kumpi noista ratkeaa vasaroidessa niin vanne on jo muutenkin sökö. Kuulosuojaimet ja suojalasit ovat ihan pop tuossa hommassa 😆
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Säätövarojen loppumiseen on pari mahdollisuutta: Jousipönttö on asennettu hieman liian taakse ja siitä syystä varpa pohjaa ennen aikojaan. Toinen vaihtoehto on vain yksinkertaisesti jousen väsyminen ja “lyhyemmäksi” puristuminen iän myötä, jolloin varpaa tarvitsee kiristää tavoitekorkeuden saavuttamiseksi, mutta kierre jälleen pohjaa. Kolmas vaihtoehto on sen jousen katkeaminen, mutta tämä yleensä tuntuu ja näkyy menossa. Olen pariin otteeseen raakasti katkaissut jousivarvan päästä palan pois ja viistänyt pään uudelleen. Viime viikonlopun jousiremonttia tehdessä pääsin lukemaan, notta 45 + – 5 kierrosta on jotakuinkin hyvä kiertomäärä takana ja 34 kierrosta edessä, hyvillä jousilla siis…Siis siitä kohdasta kun varpa nappaa kierteille. Jos ajaa paljon yksin ja on jotakuinkin miehen mitoissa tai ylikin niin yleensä kuskin puoli säädetään vähän korkeammalle kuin pelkääjän puoli. Takapään oikeaa korkeutta pystyy silmäilemään helposti suoraan vanteesta; ilman kuormausta takalokarin pitäisi viistää vanteen keskikehän yläreunaa klo 12 kohdalla. Lastatessa tästä tullaan vielä jonkun verran alas, joten tuo on mielestäni minimi. Keskikehällä tarkoitan: sisältä ulospäin; keskipiste ja keskiö, keskikehä, laakso, tubeless kehä, rengas.
Mikäli varvasta loppuu kierteet kesken, pään katkaisun jälkeen, niin oikealla kierrepakalla varpaan voi kiertää lisää kierrettä. Näitä hommia tehdessä kun sötsää tuoretta rasvaa varpojen päihin ja iskarin pinnapultteihin niin helpottuu säätöhommat merkittävästi. Iskarin pitää lähteä muttereiden ja prikkojen poiston jälkeen vetämällä, ilman lyöntejä, käteen, muuten on rasvan kanssa säästelty…!
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Hip hei, uusintaleimalla käyty ja hyväksi havaittu, voisin jopa sanoa työvoitoksi 😆 Samalla rytinällä vaihdoin myös kuskinpuolen olkatapin eilisiltana ja ei voi kehua, että tuo olisi ollut yhtään parempi kuin toinenkaan. Tällä puolen tukivarren silmässä oli kolme pituussuuntaista skraadua, mutta ei auta itku markkinoilla. Nyt se on kuitenkin tiukka ja rasva menee sinne minne pitääkin. Huomasi kyllä aamuliikenteessä, että ratin “pärinä” loppui näihin olkatappien vaihtoihin, eli kyllä tiukoilla nivelillä on merkitystä mukavuuden suhteen. Itselle tämä on sinällään uutta, koska olen tottunut ajamaan kitka- ja massaiskareilla varustetuilla kulkimilla, joten osan jäykkyydestä ja käsille täristelyistä pistin kutosen putki-iskareiden piikkiin. Arvatkaapa, meinaanko joskus tulevaisuudessa tällätä tähänkin laakerikeskiöt, joihin saa massaiskarit kiinni? 👿 On ne nimittäin niin hyvät pintakarheuden ja mukulakivien poistajat, että oksat pois! Niinjoo ja pomppimiseen liittyen, takaiskarit vaihtuivat viime viikonloppuna uusiin Monroe-iskareihin. Vanhat olivat yllättävää kyllä, kaasuiskarit! Toinen oli myös sökö, eli kaput.
Mutta sitten itse askarteluihin:
Ennen: Selkänoja nitkahtanut, ei niskatukia, huono liikutella.
Jälkeen: Sivuttaistuet, ristiselän säätö, selkänojan kaltevuussäätö, istuinosan kaltevuussäätö ja korotus, jämäkät kallistettavat niskatuet, kestävät päällyset, uudet turvavyöt ja helppo liikutella. Nämä tulivat osittain sattumankauppana, sillä syntisenä etsin aluksi BX:n penkkejä. Ystävällisellä vinkillä löytyi kuitenkin ZX Volcanen penkit irrallisena ja pitihän se kokeilla kuinka niiden kanssa käy! Niskatuet ovat yksi suurimmista syistä päivittää penkit, varsinkin kun ajaa paljon täällä kehä 3 sisäpuolisessa hölmölandiassa, jossa turvavälit eivät ole itsestäänselvyys. 😥Samalla raapaisin uudet lattiamatot koko kulkimeen ja tietysti alle myös pesutilojen ritilämatot ilmankiertoa edistämään.
Telineessä olikin sitten vähän askarreltavaa, sillä halusin a) pitkä ja lyhytjalkaisille riittävät säädöt b) riittävästi tukea reisille pitkiä matkoja varten c) ratin tarpeeksi kauas jaloista, jotta sisäänmeno kulkimeen olisi edelleen vaivatonta d) kiinnitykset alkuperäisiin pisteisiin. Tästä johtuen poikittaistuet on hitsattu kallelleen. Turvavöiden vastakappaleet ovat penkeissä Citröäänin jäljiltä, joten päätin käyttää rungon pultinreikiä myös lisätukipisteenä telineelle. Tähän kulkimeen on 2000-luvun alussa tehty RHS-palkista sivuapurungot, joten teline on läpipultattu sivuiltaan noihin apurunkoihin. Huomattavasti jäykempi rakenne kuin alkuperäinen picknick-tuoli.
Tästä kulmasta näkee hyvin, kuinka persaus menee syvälle lähelle lattiaa, mutta etureuna on korkealla tukemassa jalkoja. Vaakaan asennettuna nämä olisivat olleet hirveähköt penkit sätkään. (Toki moni saattaa ajatella niin edelleenkin, pyhäinhäväistys suorastaan 😈 )Ja sitten se paras “löydös” BX:n penkkeihin verrattuna, joista entuudestaan kokemusta sätkässä:
Etupenkin siirrolla vielä kohtuu etäisyydelle hattuhyllystä, taakse aukenee tilat, joihin saa sovitettua vielä tällaisen (fyysisesti) vajaan parimetrisen ruhon. BX:n penkeillä en ole tässä vielä onnistunut, mutta onneksi superissa on takapenkkiläisiä erittäin harvoin.
Tilaa on kuin turistiluokassa!! 😆 Plussaa on myös niukempi muovisuus, joten kiinnikin ottavat penkin osat ovat miellyttävämpää materiaalia kovamuoviin verrattuna.Kilometrejä tässä vaiheessa 3020km takana, öljynkulutus 0.5L / 1300km, mutta siihen vaikutti osaltaan toisen venttiilikopan tiivisteen vuoto. En täysin allekirjoita Burtonin uusien tiivisteiden pitävyyttä pelkällä paikalleen laitolla…
Vielä pitäisi keritä peppurepun kimppuun, mutta hoidetaan nämä kiireellisemmät muut 2cv-asiat nyt ensin pois jaloista 🙂
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Pari juttua, joita ei ehkä tarpeeksi huomioida, koska näitä tulppaongelmia tuntuu olevan aika laajalti. Ensimmäinen ja oikeastaan tärkein on käyttää kierteeltään oikean pituisia tulppia, sillä jos kierreosa jää palotilassa kannen kierreosan ulkopuolelle, ulkopuolelle jäävä osuus tuppaa karstoittumaan. Tämä rikkoo kierteen tulppaa poistaessa. Toinen tärkeä on oikea kiristysmomentti. Sätkän tulppia ei vedetä naama irvessä kiinni, sillä alumiinikierre ei mahdottomia kestä teräskierteellistä tulppaa vastaan. Kolmas, jota itse harrastan, on tulpan kierteen rasvaus ennen paikalle pyörittämistä. Tämä estää pitkällä aikavälillä tulpan jämähtämistä kanteen. Rasvatessa pitää huomioida, ettei näpeistä jää tulpan posliiniosaan sormenjälkiä tms., sillä likaa pitkin saattaa kipinä mennä väärästä kohdasta omille teilleen. Näillä toimilla olen toistaiseksi välttänyt ongelmat *koputtaa puuta*
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@Isoo-Jukka wrote:
Molemmissa ulommissa renkaissa on aavistuksen ulkoreunat kuluneemmat, joten nuo selittyvät väärillä aurauskulmilla. Vasemmalta toinen rengas on ollut pahasti epätasapainossa ja liian pienillä rengaspaineilla: Kun kuvaa katsoo tarkemmin rajauksen alareunassa näkyy, että se ei olekkaan täysin sileä vaan jurmua löytyy muualla renkaassa. Tällainen kuluminen on seurausta renkaan “pomputtamisesta” eli epätasapainosta, jossa pompun vaiheesta riippuen kosketuspinta-alaa on enemmän tai vähemmän ja osa renkaasta alkaa kulumaan. Myöskin uraa on keskellä koko matkalla, muttei todella sileiksi kuluneilla reunoilla.–> Liian vähän painetta. Toista oikealta epäilen ranskalaisittain pelkääjän puolen eturenkaaksi, joka kuluu lukuisia liikenneympyröitä sahatessa eniten. Samaan tulokseen pääsee väärillä aurauskulmilla/väärällä tukivarren pystykulmalla/vääntyneellä takatukivarrella.
Melkoinen kombinaatio virheitä, mikäli todella ovat samaan kulkimeen osuneet 😯Mitä tulee tuohon nopeaan kulumiseen niin eikös uusi Misukkakin ole tunnettu vanhoja Misukoita nopeammasta kulumisesta? Tuolloinhan Veerubber seuraa esikuvansa jälkiä muutenkin kuin pelkästään kuviollaan 😉
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@CitroenCTE wrote:
Kerralla neljä:
http://www.nettivaraosa.com/kunnostettavat-ajoneuvot/2074457″ onclick=”window.open(this.href);return false;
Jos joku ostaa tuon kasan niin RAE-456 jatkoelämä kiinnostaa kovasti…! Historia hyvin tiedossa.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]…tuota..kyllä noilla aurauskulmilla kuluu mitkä renkaat tahansa. Siis jos yo. kuvan neljä rengasta ovat olleet samassa kulkimessa niin jotain on pahasti pielessä. Oikein kun on jompikumpi takatukivarsi mutkalla niin kuljin syö kolmea rengasta kerrallaan, vaikka kuinka säätäisi aurauskulmia.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kun laitat oven kiinni niin ovea painamalla voi testata onko lonksumista sisään-ulos-suuntaisesti. Jos on niin B-pilareiden lukon vastakappaleita voinee säätää sisäänpäin löysäämällä vuosimallista riippuen kaksi kuusiokolo/torx-kantaista ruuvia ja tönäisemällä ko. osaa aavistuksen sisätiloja kohti, jonka jälkeen kiristys uudessa kohdassa.
Pari sudenkuoppaa tässä on; lukon vastakappaleen säätöön saa yllättävän paljon aikaa kulumaan, sillä se voi jäädä juurikin liian ulos, olla kallellaan väärään suuntaan ja kanittaa lukon ylä- tai alareunaan. Toisekseen sisäänpäin siirtämällä voi ilmetä lisääntyvää paiskaamisen tarvetta, sillä ovitiivisteet antavat enemmän vastusta. Joskus koko paketti kanittaa vastaan siten, että kuopista ajaessa ovi paukahtaa ensimmäiseen lukkoasentoonsa, eli ei aukea, mutta jää puolittain auki.
Säätö kyllä kannattaa, mutta voi koetella hermoja. Joskus ovi toimii parhaiten vasta jonkun aikaa säädöstä.Sitten taas, jos joudutaan koskemaan saranoiden säätöihin niin ongelmaksi muodostuu tiivisteiden istuminen ja erityisesti etuosan tiivisteen kääriytyminen vesikourun suhteen. Huono asemointi rikkoo tuon tiivisteen saranoiden väliseltä alueelta.
Nm. onko Dyanen etuovet helpompi passata hyviksi? No on.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@Musta Hattuinen Mies wrote:
Tuli mieleen tätä juttua seuratessa että.. 🙄
Tämä “sähkönsininen” jos olisi kulkeutunut jollekkin rättäristä ja tekniikasta mitään ymmärtämättömälle uudelle omistajalle..
Niin näyttää se nyt paljastuvan pikkuhiljaa oikeaksi askartelijan toive aarteeksi.. 😯Näinhän se on. Ostaessanikaan en odottanut, että tämä on “täydellinen paketti”, vaan vaatimuksena oli jotakuinkin ehjät pellit, ettei joudu neliökaupalla heti hitsaamaan. Valitettava totuus on, että hyvin huolletut, katsastetut ja ruosteettomat yksilöt ovat myyntimarkkinoilla nykyään harvinaisia ja varsinkin halvat sellaiset. Tilanne on huonontunut ostajan näkökulmasta myös saksojenmaalla.
Mutta ei se mitään, jos tästä ei jotain kieroa nautintoa saisi niin ajaisin Toyota Rocolalla 😈
Sellainen huomionarvoinen detalji vielä, että tästäkin jutusta olisi ehkä syytä nostaa esille tarkemmin, että ajan tällä kulkimella kaiken aikaa. Ts. kulkimen huoltotoimet eivät vaadi aina sitä, että räjäytetään täysin atomeiksi, jolloin keskenjäämisen riski on suurempi. Paikka kerrallaan fiksailen kuntoon ja katson mihin päädyn seuraavaksi. Nytkin olen ajanut kolmisen viikkoa ilman pelkääjän jakkaraa, kun kerkisin vasta toisen rakennella paikoilleen yhtenä iltana…eli priorisointia ja kulkimen kuullostelua 🙂
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Katsastaminen on vähän niin kuin selkään ottaisi. Tavallaan sitä se onkin ainakin työtaakan osalta 😆 Kävi nimittäin niin tuossa kesäkuun puolella, että muuten meni katsastus ihan hienosti, mutta runkoon hakkasi reikiä ja olkatappikaan ei miellyttänyt. Nojoo, kumpikin ihan ansaittuja hylkysyitä, ei siinä mitään, mutta naurettavaa on se, että tässä täysin vastaavassa kunnossa se on vuosi sitten katsastettu huomautuksitta…!
Kuukauden korjausajan kuluttaminen aloitettiin juhannuslauantaina rungon parsimisella. Onhan tämä runko jo kertaalleen hitsattu, mutta moottorin aluspelti oli saanut tuolloin levätä sijoillaan ja nyttemmin kahden pellin väliin puristeltu kolmoispeltirakenne alkoi näyttää lahoamistehokkuuttaan.
Kaikki ylimääräinen pois ja jäljelle jäävän kaksoisrakenteen päällekin hieman sinkkimaalia.
0,7mm sinkkipeltiä tilalle. Kuvanottohetkellä ensimmäinen hitsaus- ja rälläköintikierros takana ja löytyneitä reikiä tuli vielä tulppahitsattua.
Tänään sipasin vielä öljymassacoctailia niskaan, joten josko sillä taas hetken menisi. Syssymmällä puhallan aisojen sisään samaa settiä paineella.
Tänään tuli askarreltua sitten sitä väljää tappia..
..ja olihan se rupinen ja vähän rasvattu. Helat kun otin käteen ja sovitin tapille niin kilinä vaan kävi. Ehkä huonoin tappi, jonka olen koskaan purkanut. Alla uusi.
Tuohon olkatapin vaihtoon olen saanut joskus kiehuvaa palautetta, kun olen parjannut lyömätuurnaa. Tässä oli oikein malliesimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos tappi ei ole oikeassa kulmassa asennushetkellä. Lastua oli lähtenyt oikein urakalla ja kynnyksistä päätellen väittäisin, että työtä ei ole tehty tiheäkierteisellä prässillä painamalla. Periaatteessa tuo silmä tukivarressa on pilalla, mutta paremman puutteessa asensin uuden tapin nyt tähän varteen. Onneksi meni nätisti paikoilleen.Samalla huomasin rasvaroiskeet imupakosarjassa ja äänenvaimentajassa ja syylliseksi löytyi haljennut vetarin yläpään kumi, joka sekin lähti vaihtoon. Onneksi oli vaihtokumi jemmassa. Ja jotta työnsarka olisi päättymätön, huomasin myös kivikkoon ajetun suht. tuoreen etuiskarin. Vaihtoon menee sekin, kuori klommolla ja varsi vääntynyt. Voi olla, että saman puolen takatukivarsi on saanut iskua samassa rytäkässä 👿 Jos pitää jotain positiivista löytää niin…tuota…paranee hitaasti, mutta varmasti 😆
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Voiskos joku mitata tuon Veerubberin urasyvyyden? Toyo 135 muistaakseni 7,5mm uutena ja Toyo 155 82 15 8.5mm uutena. Molemmista hyviä kokemuksia kilometrimäärien ja ajettavuuden puolesta. Kitkarenkaaksi voisin harkita tuota Veerubberia kilpailijaksi Burtonin myymälle rinkulalle…riippuen tuosta uuden urasyvyydestä.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]“Kun henki ei kulje, niistä nenä!”
Osiossamme kantapään kautta opittua, tai ainakin uskottua. Sattuipa tänään, että ajelin jälleen aamulla töihin. Ei mennyt kauaakaan, kun liikennevaloissa jälleen hävisi miljoonannen kerran tyhjäkäynti ja aktiivinen, sekä moderni start&stop järjestelmä oli käytössä. Siinä kaasua lipsutellessa ja hammasta purressa pohdin, että: “ei prkl siellä ei ole enää mitään muuta vaihtoehtoa kuin ilmanputsari, kaikki muu on jo putsattua ja/tai uutta!” Putsarikotelonkin pesin remontin yhteydessä. Työpäivän aikana ajatus siinä sitten kristallisoitui kuin superlooni kaasarin pohjalla ja oli ryhdyttävä puheista tekoihin. Kotimatkalla koukku Mopo-Sportin kautta ja tyhmiä kyselemään täälläkin esitetyn listan kanssa..”onko teillä tätä hyllyssä…ai ei ole…jne. ” Mutta viimein kuului huudahdus “Bingo!” ja E-3226 oli näpeissäni.
Äkkiä kotiin, muutama kerta vahingossa sammuttaen, tietysti.
Vanha patruuna käteen…
..uusi patruuna pesään ja hanaa! Pientä soikeutta pahvilaatikon jäljiltä, mutta istui koteloon täysin ilman askarteluja. Tiivistekin on vanhaa perua, jonka otin jopa pois. /Mainospuheet Ja se toimii! Vihdoin pitkään vaivannut nuhaisuus oli kuin salaman iskusta kadonnut ja varsinkin kakkosen- kolmosen yläpään veto oli toivotunlaista. Pienellä tiellä huomasin köröttelevän mukavaa 80km/h täysin pintakaasulla, kun aiemmin olin jo lähempänä kakkoskurkun rajaa, jotta veto pysyi päällä väännön puolesta. /End Tässä vaiheessa huomautan, että mulla on edelleen ilmeisen suuret suuttimet kaasuttimessa, jolloin seos ei mene liian laihalle ilmansaannin parantuessa, joten venttiilinpalamisen riski on (toivottavasti) olematon. Motarilla otti aiempaa keveyemmin 110km/h, mutta tällä kutosen lootalla en kyllä jaksa kauaa sitä mekkalaa kuunnella…Ja siihen vanhaan putsariin. Huomautan, että tarkastin sen kunnon siinä vaiheessa, kun sen ilmanputsariin tälläsin. Öljyinen se oli vanhan koneen jäljiltä, mutta kelpuutin silti. Tässä kuukauden aikana on nyt tapahtunut tuo, mitä kuva teille kertoo:
Eli siinä missä sisäpuolisessa metalliverkossa on ollut reikä, siitä on superloonihöttöä imetty suoraan kaasariin ja koneeseen. Ei liene epäselvää, mistä tukkoisuus ja ailahtelut ovat johtuneet? Räkää koneen nenässä…Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Hylkyä tuli leimamonsterilta, mutta siitä lisää myöhemmin.
Sohlo on sohlo, vaikka öljyssä paistaisi…
Juhannuksen paluuliikenteessä Suomen Chicagossa päätti tyhjäkäyntisuutin mennä jälleen kerran tukkoon. Olen tämän jo aika monta kertaa puhdistanut, vaikka: tankin sihti on puhdas, bensalinjasto on uusi, bensapumppu on ok, suodatin on ennen kaasaria jne jne.
Tästä seurasi kuitenkin yllättäviä käänteitä suutinrumbaan, sillä muutoin kuljin alkoi liikkumaan paremmin! Päänsisäinen analyysi: tyhjäkäyntisuuttimen tukkeutuminen laihentaa seosta ja kulku paranee–> olen saavuttanut suutinkombinaatioillani jälleen yhden suurentamisen ylärajan, jolloin bensa alkaa pisaroitumaan haitallisesti ja meno ei siitä yhtään parane, vaan päinvastoin. Päädyin ratkaisuun, jossa säilytän ison suuttimen kakkoskurkulla ja pienennän pääsuutinta, eli ykköskurkkua. Ja voi veljet! Sehän toimii! Menohalut paranivat taas kummasti, vaikkakin illan suurin ongelma oli edelleen kadoksissa pysynyt tyhjäkäynti. Vasta 8 baria suoraan tyhjäkäyntisuuttimen kanavaan kaasarissa avasi jonkun tukoksen, joka kiusasi yllättävän paljon.Kaikkeen tähänkin olisi apuväline, jota voin kuvailla vain yhdellä sanalla: Lambda-anturi. 😥 🙄
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]@nuorju wrote:
Nyt ollaan aika lähellä,vilkut löytyi,mutta keskiasennossa merkkivalo rele ja vilkkukytkin naputtaa,olisko joku maajuttu mutta missä ja miten?Releellä on vain kolme johtoa,samoin vilkkukytkimessä,merkkivaloa en ole tutkinut.
Nyppäseppäs se merkkivalolle menevä johto irti, jos tuolloin toimii vilkku normaalisti niin kyse on juuri siitä mitä ylempänä yritin ohjeistaa.
Ja rele ei aina välttämättä maadoitu merkkivalon kautta, on juurikin niitä tapauksia, joissa merkkivalolle syötetään plussaa ja merkkivalon toinen karva saakin maita releen kautta. Näiden kanssa olen joskus raapinut pitkään päätäni ennenkö ongelma on ratkennut.Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]
