Akaile

Ainiin, ja tyhkäynti pitäisi siis saada tuonne 12-13 palluran tienoolle. Jos sen jälkeen on pientä nypytystä aivan pintakaasuajossa niin sitten vielä lisää vihreän puolelle. Uskoisin, että tuossa laihan-rikkaan rajapinnassa kulku on kuitenkin riittävän hyvää.

Jos mittari näyttää lukemia niin kyllä se lämpiää tarpeeksi. Lämmitettävän lampadan etu on siinä, että lukemat alkavat pyöriä nopeammin, eli ei tarvitse ns. lämmitellä konetta.

Now we are talking! Sanois lontoolaine..

Eikö muka tyhjäkäyntisäätöruuvia säätämällä mene vihreälle tuo TK-seos? Yleensä, jos on liian suuri tyhjäkäyntisuutin niin menee bensaa hukkaan ja/tai tk-ruuvi lakkaa tottelemasta kääntöjä normaalisti. Aika lähelle oikeaa säätöä (1.6 arvoa) pääsee, kun käyttää koneen lämpöiseksi ja vääntää ruuvia niin kauan kiinni, että kone hädintuskin käy tyhjäkäyntiä ja siitä pisteestä tyhjäkäyntiseosruuvia avataan 2.5 kierrosta.

Nyt jos vuotoja ei kerta ole pakoputkistossa niin ainoa järkevä selitys lienee, että Acadianen sivuputki antoi katsastamon mittarille niin pienen vastapaineen, että mittari näkee sen happivuotona. Tilanne olisi kenties toinen, jos mittaritikun ympärille kietasee kangasta tilkitsemään osittain pakokaasun ulostuloa…

Sellaisen viittauksen löysin myös, että visassa tuo tk CO arvo olisi 1.6-2.0, jolloin kutosen näkökulmasta visa säädetään rikkaalle.

Mutta sitten tuohon FMI:hin:
“FMI:n mittarissa ledrivi on tehty tehokäyrän muotoon. Vasemmalta alkaa liian laiha punainen seos jolloin tehokäyrä on alhaalla ja toiminta on huonoa. Tehot alkaa löytymään kun mennään oranssilla taloudellisimman 1.0 kohdan ohi, kohti tehokkainta vihreää aluetta ja 0.9 lukemaa. Tehokäyrä kääntyy laskuun 0.85 paikkeilla kun seos menee liian rikkaalle ja punaiselle alueelle. Käytännössä siis tätä mittaria käyttäessa riittää pitkälle kun katsotaan missä värissä mennään. Kun säädöt alkaa löytymään tarkemmin voidaan ottaa tavoitteeksi autosta ja toiveista riippuen esim 2 vihreää täyskiihdytyksessä ja viimeinen oranssi pintakaasulla taloudellisuuden toivossa. Monet kaasarikoneet kyllä köhii vastaan jo taloudellisella oranssilla alueella. Älä laita säätöjä väkisin liian laihalle. Sopiva on parempi. Näistä näkee hyvin myös sen rajan jolloin tungetaan liikaa bensaa koneelle ja hukataan sekä tehoa että käytöstä.”

Tulee huomata, että käsittääkseni tuo FMI:n asteikko ei ole sama kuin päästömittauslaitteen CO-luku.

Tuohon ledirivistöön katseensa suunnaten, hae ensin tyhjäkäyntiseos kohdalleen, sitten pykälää isompi 1. kurkun suutin, testiajo. Jos ykköskurkun suutinvaihdon jälkeen kakkoskurkun puoli menee rikkaalle, vaihda pienempi kakkoskurkun suutin. Ja taas testaten.

Tiedän, tämä suutinrumba on hanurista, mutta nyt sulla on ainakin välineet siihen.

Pari huomiota Monikalle:

“Saa sahata tosi pitkään yön yli seissyttä konetta ja käyntiinlähtöä voisi kuvata seuraavasti: moottori alkaa kilpailla pikkuhiljaa startin kanssa kierroksista eli jossakin vaiheessa moottorin kierrokset ylittää startin kierrokset ja ryypyn kanssa melkoista värkkäämistä (sekavasti ilmaistu). ”
Kaikesta huolimatta tää kuulostaa kipinäongelmalta, eli vaikka on vaihdettu kärjet ja säädetty strobolla niin jotenkin vaikuttaisi, ettei kipinä ole vahva. Onko kyseessä näitä uusia kärkiä surkein kondensaattorein? Onhan kärkikulma oikein? Eli siis kärkiväli, perinteisimmin sanoin.

“sytty säädetty sropolampulla kaksi hammasta ennen manuaalikohtaa, kaasari vaihdettu(vanha, ei vaikutusta),” Hyvä, kolmekin hammasta pystyy aikaistamaan, mikäli ei nakuta ajossa täydellä kaasulla vedättäessä. Pelkkä kaasarinvaihto ei välttämättä korjaa ongelmia, minimissään myös tyhjäkäyntiseos pitäisi säädellä kohdalleen. Voi olla laihallakin ja se kiusaa tuota kylmää starttia.

“tulpat putsattu.” Ei hyvä. Tämä tulee sitten ihan yleisesti Kiltaveljille ja siskoille: Tämä on väärä paikka säästää. Jos ei ole mitään hajua tulppien ajetuista kilometreistä ja menneestä elämästä niin vaihda tulpat ihan suosiolla. Sanovat jopa, että tulppien kastelu vaurioittaa tulppaa pysyvästi ja erityisesti yksikurkkuisilla tämä onnistuu aika helpolla. Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta paristakin lähteestä kuultua. Uusista tulpista kärkivälin tarkastelu, 0.6mm tehtaan suosittelema, omakohtainen “rule de Finlandia” 0.4mm. Ei kuitenkaan yli 0.6mm; joissakin tulpissa ollut jopa millin rakoa paketista ottaessa.

“sininen savu on miehekäs, loppuu kuitenkin pian eli on saanut vain seisoessa öljyä pyttyihin – venttiilinvarrenkumit?” Todennäköisesti. Tätäkin voi vähän vilkuilla tulpista, mikäli ovat öljyiset ja karstaisset niin väljältä koneelta kuulostaa. Pelkät puhaltelut venttiilinvarsilta antaa normaalisti nuo starttisavut, muttei vielä karstoita tulppia.

“Lämpimänä lähtee kohtuullisesti käyntiin.” Yksikurkkuisen kuumastartti tehdään kaasuläppä auki; kenties tuolloin seos on paremmalla tolalla kuin kylmänä?

“Pitää tässä kuitenkin mittailla nuo puristuspaineet ja sitten ollaan viisaampia.” Tämä hyvä, vilkaise myös nuo muut huomiot läpi.

Edit: Mikä on tulpanjohtojen laita? Alkuperäiset, merkittömät “jotkut kaapelit”, uudet perusmarketin silikonikaapelit vaiko Bougicordit? Tämä ei ole maksettu mainos, vaan näissä jälkimmäisissä on oikeasti pienenpieni vastus, joka edesauttaa kipinän siirtymistä puolasta tulppiin. Varsinkin, jos näyttää siltä, että toisen johdon resistanssi on korkeampi kuin toisella puolen niin se saattaa aiheuttaa “yhyren pytyn käyntiä” kylmänä. Hyvä indikaattori on myös kastella suihkupullolla tulpanjohdot ja käynnistellä pimeässä tallissa. Jos johdoista näkyy sinistä loimua esimerkiksi valopukkiin, on johtimen eriste pettänyt ja osa jännitteestä katoaa läpilyönteinä, eikä tulpasta purkautumalla.

Tästä päässee vähän hajulle, mitä ominaisuuksia on tiedossa:

Ja ilmeisesti valmistajan koulutus japseille:

Aikaisempaan kysymykseeni säädöstä, juu, nakutusta kuunnellaan korvakuulolla ja mitataan tulosta ohjelman valmiilla sekuntikellolla:

Kätevää on tuo, että ei tarvitse korjata käyrää “kerrallaan”, vaan esimerkiksi vaiheittain ensin 2000-3000rpm jne.
Uskoisin, että tämä sama systeemi on ollut käytössä, kun aikaisempien 123-mallien vakiokäyrät ovat haettu kohdalleen. Ts. kun Uni/Evo-mallin potentiometristä kääntää toiseen asentoon niin se muuttaa yksikössä toiselle käyrälle, joita näissä videoissa juuri esitellään.
Bioetanolille tämä on erittäin hyvä lisä, sillä purkissa voi pitää kahta eri käyrää ko. polttoainevaihtoa varten. Toki myös polttoainepolitiikka pitää ratkaista E85/bentsuuni-variaatiolle.

Ja video tästä varsinaisesta uusimmasta softasta: