Tarvitseeko öljyjä vaihtaa??

Öljypohjaan ja muualle öljynkierron järjestelmään kertyy raskaampia partikkeleita, jotka tulevat ulos vain nesteet vaihtamalla. Öljyn sekaan sekoittuu myös vettä ja muuta möhnää, jota ei suodatin poista. Onhan se mukavaa edes hetken nähdä kirkasta öljyä tikun päässä heti vaihdon jälkeen.

Salakavalan öljynkulutuksen syyksi epäilisin kuluneita männänrenkaita tai venttiilinvarren teflon-tiivisteitä. Huono huohotin myös edesauttaa öljyn palamista imuilman mukana. Välttämättä tämä ei näy jatkuvana savutuksena, mutta kokeilepa jyrkässä alamäessä nostaa jalka kaasulta ja paina se jonkin ajan kuluttua pohjaan tarkkaillen pilvimuodostelmia taustapeilissä pakoputken puolella.

Jos on joskus puhdistanu keskipakoputsareita niin on nähny mitä öljystä erottuu ja millä aikataululla. En jättäisi öljyjä vaihtamatta, on sentään halvin ja helpoin huoltotyö.

Ja nyt kun Masa mainitsi niin.. itselleni ensimmäisen kosketuksen”linkoon”mitä nyt keskipakoissuodattimeksi kutsutaan tapahtui isoissa ruotsalaisissa dieseleissä missä se linko kaavittiin puukolla reunoista puhtaaksi 20 tkm välein. Ja lisänä oli vain pieni suodatin turbolle. Se yhdistelmä toimi ja toimii vieläkin kiistattomasti täydellisesti..kunhan sen lingon avaa ja putsaa aina. Toinen kontakti oli amerikkalainen iso diesel missä linko oli vaihdettava patruuna..toiminut kymmeniä vuosia sekin. Sille oli laitettu iso suodatin kylkeen mikä vaihdettiin varoiksi myös. Sitten päästään boxereihin..Mp käytössä mitä olen oheisen harrastuksen kautta kuunnellut niin vastaavissa moottoreissa kuin kulkimissamme on kampiakselilla linkolevyt jotka pitää puhdistaa n. 20 tkm välein jottei kanavat tukkeudu jne. Joten lyhyesti:D a)komppaan Masaa ja b) totean linko on paras c) öljyt kannattaa aina vaihtaa.

Eikös huohottimesi toimi esimerkillisesti. Jos nestepatsas 12 cm, huohottimen kumit tiivistävät kuten pitääkin,
eivät voi olla repeytyneitä eikä kovettuneita (tällöin ovat usein muotoutuneet kolmelle laineelle kolmen niitin mukaisesti).
Alhaisilla kierroksilla huohottimen toiminta tehokkainta, täysillä kierroksilla ei tiivisty täysin. Olen todennut että
huohotin joka ei nosta lainkaan vesipatsasta on toiminut suht hyvin, kone ei pahemmin pursuillut öljyä– matka-ajoa paljon ajettu ja huohottimen kumi oli suht. suora, tosin kovahko, ei ollut käpristynyt kuin vanhan hiihtomonon pohja.
Eli kierroksilla tuollainen saattaisi toimia suht hyvin kun ei tarvita maksimaalista tiiveyttä.
Englanninkielisillä sivuilla löytyy ainakin paljon tietoa moottoreiden kehityksestä huohottimen osalta, toisen maailmansodan jälkeen on mm. saastepäästöjen vähentämiseksi tehty erilaisia ratkaisuja, vanhuksenkin huohotin
alkeellisemmasta päästä, nelkun ja kutosen sofistikoidumpi.
Niin sanotut alkuperäisen näköiset tarvikehuohottimet keränneet huonoa mainetta, taitaisi yksinkertaine reed-
venttiilikin toimia , sellainenhan näyttäisi olevan eräässä hieman alkuperäistä huohotinta muistuttavassa uusversiossa.

Jos kone ei vuoda öljyä mistään niin kyllä yleisin hävikin syy taitaa olla väsyneet ja kuluneet männänrenkaat tai sylinterit. 150tkm ajetut männät ja sylinterit haluavat yleensä vähintään uudet männänrenkaat ja sylintereiden ollessa kunnossa, sekä männänrengasurien ollessa tiukat paketilla ajanee toiset 150tkm pelkillä uusilla männänrenkailla. Suurin syy tälle on maan gravitaatiovoima, eli rivikoneisiin verrattuna painovoima rasittaa sylinterin kulumapuolta toisella tavalla bokserikoneessa.

Huom. koneella ajaa samoillakin männänrenkailla enemmän kuin 150tkm, mutta yleensä öljynkulutus lisääntyy tuon rajan jälkeen. Uudet männänrenkaat tulee monessa kohtaa paljon halvemmaksi kuin kaataa säännöllisesti se puoli litraa öljyä koneeseen.

Yksi detalji tähän lajiin on myös se, että jos öljynkulutus kasvaa ajettaessa matka-ajoa 90-110kmh verrattuna 80-90km/h niin jostain falskaa. (Öljyrengas-puristusrenkaat-venttiilien teflonit)

Toinen huomio öljynkulutukseen on tämän vastakohta, eli mikäli öljyä ei kulu käytännössä ollenkaan niin öljyrengas ja/tai alempi puristusrengas on liian tiukka ja ylin puristusrengas ei saa voitelua. Tällöin kiinnileikkautumisen tai sylinterin ennenaikaisen kulumisen riski on suuri.

Tilanteen ollessa erittäin huono tai toispuoleinen, puristuspainemittari antaa suuntaa. Yksi ongelma on kuitenkin se, että kutosen koneita on tehty useilla eri puristussuhteilla. Siispä esim. 9.0:1 männät saattavat antaa kuluneillakin renkailla kohtuu tuloksen kylmänä, mutta ajossa öljyn lämmetessä ja vetristyessä, sekä edellisen viestin nopeusrasituksen paineen myötä öljynkulutus lisääntyy.

Ns. saksan koneiden matalapuristemännät 7.9:1 saattavat antaa ehjinäkin matalahkon tuloksen, mutta siinäpä se, eli olisi hyvä tietää millä palikoilla kone on tehty.

Siispä puristepainemittarin oleellisin mittaus on, onko oikealla ja vasemmalla puolen keskinäistä eroa.

nopsa kirjoitti:

Millaisia puristuspaineita ”terve” 2cv 6 kone antaa? . Korkeimmalla puristussuhteela ja matalammalla puristussuhteela. Omani antoi 10 kg / 10,5 kg. viime kesänä. Arvelen että tämä kone on varustettu matalammalla puristussuhteella omaavilla Männillä.. Ei taho mielellään mennä kuin 100 km/h. Vois tietty kulkea kovempaa. Vääntöä toki löytyy!

8-12kg lukemia muistan näheeni, mutta mallien välisiä en osaa erotella. Tuo puolen kilon ero voi johtua ihan venttiilien säädöistä..