Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Jasun kommentista tulikin mieleen, että josko puuttuvat tai vialliset topparit olisi katkeamisen edistäjiä, ts. jousi pääsee venymään yli kriittisen pisteen. Huonot iskarit tietysti lisäävät äärimmäisten joustoliikkeiden mahdollisuutta.
Mutta sitten kun ohivirtausta on kuluneissa sylintereissä riittävästi, ei uusikaan huohotin enää auta.
Käytetyistä venttiileistä saa ihan hyvät (uudenveroiset) käytettyihin kansiin asiansa osaavassa koneistamossa. Tietysti ne voivat olla tiensä päässä jostain muusta syystä.
Mulla on muutamia nelkun venttiilikansia ja muuta sekalaista koneosaa. Kampia ei ole ;-)
Vähemmän ollut käytössä viime aikoina, mutta olen sinne ladannut joskus vähän rahaakin normaaleihin numeroihin soittamiseksi esim. ulkomaille, jolloin puhuminen on todella kustannustehokasta. Kahden skype-käyttäjän välillä juoruilu on tietysti ilmaista ellei ota huomioon mahdollisia data-maksuja. Skypessä siirtyvät isommat tiedostotkin kätevästi.
Toimii kivasti kännykälläkin (ainakin iPhonessa).
jukiso on tunnukseni, laitanpa ohjelman päälle, jos tulisi vaikka viestintää.
Onnistuit siirtämään mukavan tervehdyksesi näkösälle tänne cyberavaruuteen. Tietokoneet kehittyvät, mutta sätkäkoneen ei tarvitsekaan. Tervetuloa takaisn joukkoon, nähdäänkö Sulkavalla Killan 50-vuotisjuhlissa?
Kyllähän niitä toisinaan olen kuullut katkeilleen mallista riippumatta, vaikkei itselläni yli 30-vuotisen sätkäilyuran aikana kertaakaan. Uskoisin, että yksi syy on se, että jousi takertelee johonkin, esim. sisälle muodostuneeseen jäähän tai rikkoituneeseen kuoreen. Ylikuormalla pikemminkin katkeaa jousivarpa. Katkenneella jousellakin jousitus vielä toimii, vaikkakin kuljin on kallellaan vian merkiksi.
Yksi katkeamismuoto jousituksessa on jousipöntön korvan murtuminen tai ruostuminen irti rungosta. Tämän ilmiön kohdatessa ensiksi luulin, että nimenomaan jousi olisi ollut poikki. Korva oli väsynyt omia aikojaan ilman merkittävää ruostetta. Korjaus vaatii melkeinpä korin irroittamisen rungolta.
Saksastakin löytyy yllättäviä yksityisiä Citroen-kokoelmia. Yhteen niistä olisi mahdollista tutustua Depotdrom-Treffen -tapahtumassa 20.-22.7.2012.
http://amicale-citroen.de/2012/citroen-sammlung-peters-depotdrom-treffen-2012/” onclick=”window.open(this.href);return false;
Näin on, mulle on jäänyt miehestä oikein positiivinen kuva. 1998 sain häneltä testisarjan 123:n koeajoon Raid laponielle, johon osuikin passelit -44C lämpötilat. Hyvin pelasi silloin ja kirjoitin sen jälkeen aiheesta tuoreeltaan Nyytisiin. Valitettavasti tämäkään tuote ei ole 100 % luotettava vaikkei liikkuvia osia sisälläkään.
Itselläni kukkuu keulilla kahdet 123:set, nomaali ja EVO. Yhdessä sätkässä oli lisäksi ostettaessa asennettuna tämä imitaatio Ngition (tms), toimii ok sekin. Jostain syystä sen kanssa piti sytystä säätää reilusti aikaiselle hyvän kaasunvastineen saamiseksi, mutta voi olla moottorikohtainen ilmiö. Yksilöitä kun tuntuvat olevan he.
En tiedä siitä tosiaan mitään, mutta jos jollain omakohtaista kokemusta on niin mielellään selväkielisesti jakoon.
Eli ilmeisesti hieman kevyemmät 652cc-männät. Eräs ranskalainen spesialisti vinkkasi, minulle, että Visan männäntapit kannattaa vaihtaa vastaavankokoisiin mutta kevyempiin kutosen osiin (jos tykkää kierrosten käytöstä ja muutenkin).
Indeed, it is great that someone is producing such parts. You should come to our Jubilee meeting in July to show them, there will be participants from all over the world (and already 2 Slovenian teams).
Olisiko allalinkitetty menetelmä mitään tuollaisessa tapauksessa kotikonstina (itselläni ei kokemusta):
http://www.roadmachine.fi/technoweld/technoweld.html” onclick=”window.open(this.href);return false;Toisaalta, kun tiivistepinnat pitää vielä koneistaa ym. menee homma kuitenkin jollekin pajalle tehtäväksi.
Great work, much admired. By the way, welcome to Finland next summer to relax… https://2cv.fi/50/english/index-eng.html” onclick=”window.open(this.href);return false;
:-)