Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Niksinyytisessä muistaakseni on kytkentäohje tavallista relettä hyödyntäen. Itselläni on sellainen. Epäilen vain, että sitä ei kannata käyttää kovin pitkäaikaisesti, koska minulta on rikkoontunut jo muutamia vilkkureleitä ja epäilen liiallista virran määrää (hätävilkuttaessa) syyksi.
Se systeemi on kyllä niin simppeli, että kuvaamasi ongelmat kuullostavat oudoilta. Rummun poissaoleessa pystyy tarkkailemaan, tapahtuuko kengissä toivottua liikettä. Yleensä rumpujarrun käsijarrusta tulee jopa tehokkaampi kuin jalalla painettavasta. Oikein kuluneiden kenkien kanssa voi syntyä ongelmia, mutta sullahan oli uudet. Olisikohan niissä jotain hämärää mitoituksessa. Toimiko käsijarru ok ennen remppaa? Onhan kenkien palautujousi kunnolla paikallaan (kenkien takapuolella).
Tarkoittaako alkuperäinen kysyjä levyjarruja vaiko rumpumallia? Levyjen kanssa säätö on hieman konstikkaampi tai ainakin pitää tietää mitä tekee. Itse asiassa mahdollisia säätökohteita on 6 kpl.
Samoin, mutta olen kyllä kuullut joskus öljypropun pudonneen tiellekin syystä tai toisesta. Todella harvinaista kylläkin.
Itse olen silloin tällöin hionut vanhaa tiivistettä hiekkapaperilla “suoraksi”. Jos olisi ollut uusi käsillä, olisin varmaankin pistänyt sen. Vai olisinko?
Remontit kuullostavat sen verran laajoilta, että mahdolliset hinauskulut tulevat loppulaskussa loppujen lopuksi näyttelemään vain pientä osaa. Tarkkana kannattaa olla paikan valinnan kanssa ja pyytää ainakin arvio kokonaiskustannuksista. Olisi hyvä, jos tekijällä olisi kokemusta rättäreistä.
Toivottavasti joku osaisi neuvoa hyvän paikan. Hitsauskorjaukset ja maalauksen kannatta hyvinkin teettää eri paikoissa. Varsinkin maalaukseen saa helposti kulutettua tonnin jo toisenkin pohjatöineen.
Killan nettiarkistossakin on muuten joitain listauksia värikoodeista niitä kyselleille.
Irroita valonsäätövaijerit ennenkuin paalaat 😉 (vitsivitsi).
Harmillista, että tekijämiehiä- ja naisia tuntuu olevan aina väin vähemmän ja erityisesti siitä kärsivät ehkä vähemmän halutut mallit kuten Tiina. Tulevaisuudessa sitten kadutaan…
Hyvin arvattu, anteeksi tiedetty: poljinmysteerion kiinnitys runkoon osoittautuikin olevan löysällä ja koko komeus oli siirtynyt eteenpäin ja pääsylinterin letku hankasi jo vetarin kumiin (vakionopeusnivelet wanhuksen lootassa). Tuota hankaamista edesauttoi myös se pettänyt loodan kannatintyyny.
Kiristin ruuvit ja tein vielä yhden lisäporauksen peltiruuville lukitsemaan poljintelintelinettä paikalleen, kun ruuvien löystyminen voi toistuakin. Joka tapauksessa telineen mekanismeissä on myös klappia suuntaan ja toiseen, joten pitäänee korvata se toisella jossain välissä.
Jarruppääsylineterin tangon pituuden olinkin säätänyt jo joku vuosi sitten optimaaliseksi. Jarrukenkien yläpään epäkeskot (14 mm kannalla olevat ruuvit jarrukilpien takana) säädin mahdollisimman lähelle. Yksi takasäädöistä pyöri tyhjää tai ei ainakaan saanut aikaan kosketusta jarrurumpuun. Säätämiseen kannattaa käyttä 6-kulmaista umpilenkkivainta. Sillä saa vielä hieman nuljaantuneet säädöt toimimaan; jopa takana. Avaimen voi valmistaa itse hitsaamalla 14-millisellä kuusiokolokannalla olevasta ruuvista.
Olen kuullut myös “pehmenneiden” jarruputkien aiheuttavan syvälle painumisen oireita jarrupolkimessa. Putket ikäänkuin pullistuvat kovan paineen alla.
Tapaan suorittaa jarrujen testaamisen hiekkapinnalla tekemällä lukkojarrutuksen hitaasta nopeudesta kädet ratista irroittaen. Pyörien jättämistä viiruista voi päätellä aika paljon. Nytkin vasen takapyörä ei tuntunut lukkiutuvan kuin ehkä aivan viime hetkellä, joten se pitää avata ja katsoa tilanne. Jos ohjaus vetää jompaan kumpaan suuntaan, on se selvä oire epätasapainosta. Puoltamista on parempi tarkkailla lisäämällä jarrutuspainetta pikkuhiljaa ilman jarrujen lukitsemista. Sama menetelmä sopii käsijarrun tasapainon säätämiseen.
Mahdollisten korjausten jälkeen tehdään vielä perusteellinen ilmaus niin, että jarrunesteetkin tulee samalla uusittua.
Huomasin myös toisen takarenkaan kuluneen voimakkaasti sisäpinnaltaan. Takakynkät vaikuttavan olevan pystysuunnassa suorassa eikä akselilla ole haritusta tahi aurausta. Syy voi tietysti olla vanteessa tai renkaan historiassakin, koska se ei ole koko ikäänsä pyörinyt Valkon alla. Onko joku viisas tapa, jolla voisi mitata yhden puolen renkaiden olemisen linjassa. Yritin tehdä sen vetämällä kahden pukin väliin langan ja mittaamalla etäisyyden vanteiden reunoihin edessä ja takana. Etupyörät vaan pitäisi saada absoluuttisen suoraan ensin ettei tule mittavirhettä.
Nyt juhannuksenviettoon, tosin ei vielä Valko-pakulla.
Totta. Olikos se 20 e päivä (tiettyä reittiä) ja kaiketi vähän vähemmän, jos on jo vakuutus omasta takaa.
Katsastusinsinööritkin ovat valitelleet, että heidän on hankala saada selkeitä ohjeita muilta viranomaisilta. Ihmiset taas luonnollisesti kyselevät konttorilla asioita, jotka ovat itse asiassa täysin AKEn tai Tullin takana ja muutoksia tulee yhtenään.
Oman pakunikin rekisterinumero päättyy kakkoseen eli juuri nyt olisi ajankohtaista viedä se liikennekäytöstä poiston jälkeen katsastukseen. Kojeajoa ei 2 vuoden seisonnan ja isojen remonttien jälkeen voi laillisesti suorittaa kuin katsastusmatkalla (johon aika oltava varattuna). No, jos ongelmia ilmenee, voinen ajaa takaisin kotiin ja perua ajan sekä tehdä ajanvarauksen jonain toisena hetkenä uudelleen.
Mielenkiintoinen sotku tulisi varmaan liikenneonnettomuudesta ko. katsastusmatkalla, kun liikennevakuutus ei varsinaisesti olisi voimassa. Olisiko korvaaja Liikennevakuutusyhdistys vaiko se yhtiö jonka nimissä auto on seisonnassa? Joutavaa spekulointia 😉
Liittynee siihen, että nykyään toisen EU maan katsastus pätee Suomessa eli maahantuontikatsastuksen yhteydessä ei tarvi tehdä normaalikatsastusta, jos se on voimassa vaikkapa Hollannissa tehtynä. Hintakin kaiketi alempi silloin, kun on pelkkä rekisteröinti.
Vettä voi tulla sisään myös monesta muusta paikasta kuten tuulilasin tiivisteestä tai tuuletusluukusta. Joskus jopa korin ulkopinnassa olevista pienistä rei’istä tai halkeamista.
Usein vesi kulkeutuu koripalkiston syövereihin ja valuu sisäpuolelle ihan muusta kohdasta ja saa aikaan vääriä päätelmiä.
Kokeilepa kuivalla ilmalla valutella vettä tiettyihin kohtiin etuosaa ja katso alkaako sisälle noroamaan jotain. Toisaalta vuoto voi vaatia ajoviiman avitusta tullakseen esille.
VAIHDELAATIKON KUMITYYNYN VAIHTO
Tämän osan vaihtotyö on loppujen lopuksi pelättyä helpompaa. Kannattaa silloin tällöin tarkistaa kumin kunto, sillä sen pettäminen saa monenmoista oiretta, jopa tuhoa aikaan. Yllättävän usein se on ihan viimeisillään ja luulenpa, että tarvikeosien laadussa on toivomisen varaa.
Löysää tai irroita moottorin kumityynyjen kliinnitysruuvit rungon etupalkin alta. Vedä kone-vaihteistopakettia varovasti eteenpäin, niin pääset helpommin löysäämään myös vaihdelaatikon takaosassa olevat 17 mm kannalla olevat ruuvit, jotka kiinnittyvät tuohon rikkoutuneeseen kumityynyyn.
Jos sinulla ei ole pohjapanssaria, tunkkaa (käytää puuklapia välissä) moottori-vaihteistopakettia hieman ylöspäin loodan etuosan alta niin, että pääset käsiksi 11 tai 12 mm kannalla oleviin ruuveihin, jotka kiinnittävät kumityynyä poikittaisakseliputkeen. Homma onnistuu vielä paremmin kattotaljalla, mutta myös apurin käsivoimin (tunge klapi rungon ja loodan väliin).
Uusi osa tilalle ja se kiinni ensin akseliputkeen; sitten vain lasket pakettia varovasti alaspäin niin, että saat loodan takaosan ruuvit hahloihinsa ja aluslevyt oikeille puolilleen. Etukumityynyt takaisin kiinni ja homma on hoidettu.
Seuraavaksi alan ihmettelemään syvälle painuvaa jarrupoljinta…
Akselien uusiminen auttaa, niitä on vielä saanut. Kysy kotimaan varaosamyyjiltä tai sitten Franzoselta
http://www.franzose.de/en/Citroen-2CV/Alle/Scheibenwaschanlage/ANR14129/” onclick=”window.open(this.href);return false;
Akselit väljistyvät todella paljon ja päästävät vettä läpi.
Oikein sitkoinen vaseliini voi auttaa hetkeksi. Vanha kikka on myös käyttää takajarrusylinterin pölykumia hattuna akselin päällä. Kestää ainakin yhden kesän.
Ei kai tulisi liian rikasta seosta tai kaasarin neulaventtiili olisi välillä jumissa. Arvaus vain tämäkin.
Ulkomailla, kun moottorijarrutuksella joskus laskettelee oikein pitkiä ja jyrkkiä alamäkiä, kuulee myös erikoista tussahtelua ja röpinää. Ilmeisesti kaasut syttyvät hieman omia aikojaan tai sitten vasta pakoputken puolella?