Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Tässä on ollut pientä Franzose-runkojen yhteistilausajatusta viriämässä. Yksi runko taannoin Pohjanmaalle tuotiinkin, mutta rahtikulut olivat hypähtäneet pilviin, joku uusi lisämaksu yli 3 metrin tavaralle Suomeen. Ehkä useamman rungon tuominen olisi järkevämpää, mutta silloin ne tulevat yhteen osoitteeseen.
AK400:ssa oli muuten aina rumpujarrut. Levyjarruvivuston saa helposti kiinnitettyä millaiseen runkoon vain läpipulteilla.
Tästä on vanha hyvä keskustelu, mutta en löytänyt.
Tarkista ensin iso liitin laturin takana, ettei ole löysällä.
Trailerin kanssa luultavasti halvinta on mennä yli Naantali-Kappelskär Finnlinesin roro-laivoilla, jos kohde on Etelä-Ruotsissa.
Miksei siistille vanhuksellesi ostaja löydy, mutta vaikea sanoa, kun ostajakunta on rajattua ja näin syksyn tullen hieman hiljaisempaa ostorintamalla.
Muistelisin, että sekä Ami 6:tta että AK350:tä tuotiin kumpaakin noin 100 kpl Suomeen. Aivan ensimmäisissä Dyaneissakin oli tuontapainen 602cc-kone. Vuonna 1968 kutosen kone muuttui “nykyaikaiseksi”. Tosin öljynsuodatin tuli vasta 1970.
Jep, 60-luvun alkupuolen 3CV-kone, 602 cc. Kaasari voi hyvinkin olla se Suurin eli Solex 40. Lootassa oli todella pitkät välitykset ja isot 220 mm rummut.
Oikein hankalassa tapauksessa olen joskus yrittänyt auttaa asiaa leikkaamalla soiron alumiinisen maksalaatikkopurnukan taitereunasta, jonka leivon sitten klemmarin alle hieman samaan tapaan kuin tuossa speciaali-klemmarin kuvassa. Ennen käynnistystä tapaan myös kuumentaa liitosta kuumailmapistoolilla, jotta tahna kovettuisi.
Purkkitahnoilla on taipumusta kovettua. Pieni liraus vettä ennen kannen sulkemista varmistaa aineen toimivuuden seuraavallakin kerralla.
Joskus tahnan puuttuessa olen sipaissut väliin Vetoniitin tapaista mineraalimassaa. Joku on sillä menestyksellisesti paikannut isonkin reiän vaimentimen kyljessä. Jospa tahnapurkeissa onkin kostutettua seinäpakkelia 100-kertaisella hinnalla ? 🙄
Kaikki tiivistepinnat kannattaa huolellisesti teräsharjata puhtaiksi (=sileiksi). Eräs ammattiasentaja näytti kuinka hän lisäksi kastoi kaikki klemmarit öljyyn ennen asennusta. Sitten vain kiristystä pikkuhiljaa kaikkien klemmarien alustavasti paikallaan ollessa. Kevyttä naputtelua vasaralla ja lisää kiristystä vaiheittain eri puolilta ja tiivistä tuli. Öljy auttaa osien paikalleen asettumista.
Itsekin sorrun usein tuohon tahnatiivistykseen. Joskus toimii, usein pidemmän päälle ei.
Erilaisia “parempia” pakoputkiklemmareita on myös saatavilla, esim:
http://www.pp-2cv.be/EN/News/CollierEchappement.htm” onclick=”window.open(this.href);return false;
Tuollaiselle rungolle voisi tehdä kabiinistaan hieman pidennetyn 2CV:n (familiale?), tai vaikka ikioman farmariversion. Vielä kun olisi Acadiane korkeampine kantavuuksinen kantakulkimena.
