Akaile

Akaile kirjoitti:

Varsinainen syy nostaa topicia oli tuo perhanan hakutyökalu: “No search results found”, hakusanana “Kytkin” ja “kytkin”. Aivan varmasti on ziljoona kertaa mainittu sana kytkin näissäkin keskusteluissa… (Käytin sekä “Haku”, että suurennuslasi.)

Jasu kyseli vanhan topicin perään, jonka satuin muistamaan otsikkotasolla ja lähdin sitä kaivamaan, ihan avitusmielessä, mutta ei prkl, ei se todellakaan ole helppoa. Hakulogiikka ontuu ja pahasti. Tässä kyseisessä tapauksessa se ei anna mitään järkeviä vastauksia sanoilla “Onko kiire” tai “Onko kiire?”. No sitten manuaalihommina projektien puolelle ja kappas, viidenneltä sivulta löytyy otsikko “Onko kiire!!” muutamalla huutomerkillä. (Tähän kohtaan itkuhymiö) Saihan noilla hakusanoilla 9 merkkiä oikein tästä lottorivistä, mutta kun olis tarvittu se kymmenes merkki pikavoittoon..hele…

Toinen juttu: Jos tässä uudessa pohjassa on sitä saakelin hienoa googlen analysointitekniikkaa niin mistäs se johtuu, että tästä foorumista et löydä mitään googlella? Eli vanhaa foorumia pystyi hakuampumaan myös googlen avulla muotoon 2cv.fi+ joku hakusana jne. ja yleensä tärppäs. Nyt ei tälläkään voi “huijata” tuota hakugeneraattoria.

Pikaista paranemista foorumille toivoen!

Perehtyminen jatkuu: Jukan levittämän opuksen mukaan: https://www.2cv.fi/lisatietoa-kaasuttimista/
tuo 45 suutin on juurikin se, mitä epäilin.
Tuo opus on ensimmäinen näkemäni, missä on myös kapillaarisuuttimien reikäkokoja merkkailtu. Näköjään, kun suutinkoko kasvaa, myös kapillaarisuuttimien kokoa kasvatetaan (tehdasasetuksissa). Mielenkiintoiseksi menee siinä vaiheessa, kun verrataan Weberiä ja Solexia: Weberin suuttimet ovat huomattavasti pienemmät, mutta kapillaarisuuttimet suuremmat. Tästäpä olisi mielenkiintoista kuulla, että te ketkä olette ajaneet visaa sekä Weberillä, että Solexilla niin kumpi niistä on taloudellisempi versio? Superissa nimittäin Weberillä menee enemmän soppaa, mutta myös kulku on huomattavasti parempaa.

Ristus notta jos mää halajaasin fyffendaalia täst keksinnööst nii tuskimmää sitä julukisella foorumilla levitteelöösin. Patentoosin nimelläin viithehellä “Akailen pa-nikshit”

Etelärannikon murteella “Kiltatoverin etu”..jne

Matti Lampila kirjoitti:

En laittaisi silikoniletkua bensaletkuksi niinkauan kuin bensaletkua myydään. 5,5mm on oikea halkaisija.

Voisitko perustella?

Tuo kuvan 1-2 45-suutin saattaa olla myös 2-kurkun lisärikastuspiirin suutin, joka auttaa ykkös- ja kakkoskurkun ylimenovaiheeseen, kuten kiihdytyspumppu auttaa yleiseen läpänavausrikastukseen. Jos se on se, niin toimii todennäköisesti alipaineen muuttuessa kakkoskurkun läppää avatessa, eli ei anna jatkuvaa suihkua.

En ole tuohon perehtynyt, mutta joissakin virikaasareissa on tuollainen systeemi. Kokoa joudutaan isontamaan, mikäli pikainen kaasuntallaus “töksäyttää” ennenkö ns. alkaa tapahtumaan.

Silkkariletkua olen ostanut Etrasta. Viimeisimmästä erästä myyjä erikseen sanoi, että ei bensaletkuksi. En tiedä sanoiko ruiskupaineita peläten vai miksi, mutta hyvin on sekin kestänyt. Todella liukasta bensaan kastettuna ja tätä ominaisuutta ei edellisessä erässä ollut… Tämä siis halpaa yleissilikoniletkua, erikseen on myös kalliimpia silikonibensaletkuja olemassa.

Museokäyttö…jaa-a, empä välitä tuon taivaallista moisesta yksityiskohdasta niin kauan, kun Suomessa on nelkkuja kutosen koneella museorekisterissä..

Duoda duoda.. Kaasari kannattaa ajatella vaiheittaisena järjestelmänä, jossa jokainen suutin täyttää omaa funktiotaan ja jotkut jopa ristikkäin. Totta on, että kakkoskurkun suutin ei vaikuta tyhjäkäynnillä mitattavaan päästömittaukseen, mutta joudun oikein miettimään, että entäs ykköskurkun suutin, eli pääsuutin? Periaatteessa tyhjäkäyntipiirin pitäisi toimia pelkän tyhjäkäyntisuuttimen varassa, mutta toisaalta tyhjäkäyntisuutin vaikuttaa myös ykköskurkun osa-alueeseen ja jopa kokonaisseokseen. Tämä siksi, että jos sekä tyhjäkäynti, että pääsuutin antaa laihaa soppaa niin edes iso kakkoskurkun suutin ei välttämättä anna riittävää kokonaistulosta täydellä kaasulla. Siksi myös säätämisessä lähdetään liikkeelle tyhjäkäynnistä siirtyen keskikaasuun ja lopuksi täyteen kaasuun.

Ja taas toisaalta, jos laitan hemmetin ison pääsuuttimen niin muistelen, että pakokaasu muuttuu valkoiseksi bensalta haisevaksi jo pelkästään tyhjäkäynnillä, vaikka olisi normaali tyhjäkäyntisuutin. Oman hauskuutensa tekee erinäiset väljiintymiset kilometrien karttuessa.

Olen jo vuosia yrittänyt iskostaa teidän rakkaiden harrastajien ajatuksiin sen seikan, ettei ole “oikeita ja vääriä” suutinkokoja. On vain yksilöitä. Käsintehdyt kulkimemme ovat kuten loistoluokan Rolls Roycet, jotka näperrellään aidoilla ihmissormilla kokoon. Tästä johtuen jopa sen ajan linjastotuotteen, rättisitikan, kataloogeissa on useita eri suutinkombinaatioita. Siihen kun lisätään vuosien varrella tehdyt muutokset bensaan niin olemme jo täysin toisella välilehdellä.

Se mistä nuo ensiasennussuuttimien vaihtelut johtuvat sarjatuotteessa niin syinä voi mainita: nokka-akselin ja kampiakselin ratastuksen kohdistaminen krymppauksessa, sekä lohkoon asentaessa, nokka-akselin noston määrä ja aukioloajat asteina, sytytyksen säätö, nokka-akselin pään heitot, turboputki, ilmansuodatinkotelo ja suodatinmalli, pakoputken kokonaispituus (sivu- vai takaputki), venttiilinvälykset, kaasarimalli ja kurkkujen halkaisija, yms. yms. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet siihen, mitä loppukoestusosastolla on tällätty kaasarin sisään mittatikku pakoputkessa. Kaasarissahan on alunperin ollut se alumiinilipare yhden ruuvin alla ja tämä sisältää koodistoa mitä mihinkin kaasariin on tällätty. Nyt jos samat testit tehdään täsmälleen samoilla laitteilla, mutta nykyaikaisella bensalla niin väitän, että jostain pitää ruuvata. Minimissään 0km ajetun koneen tyhjäkäyntiseosruuvia rikkaamalle.

Mikäli ko. pätkimistä ei tapahdu ryypyllä ajaessa niin vika ei ole sytytysyksikössä, vaan seoksissa. Kaiken aikaa ei kuitenkaan kannata ryypyttää, mutta kokeileppa noissa yleensä pätkineissä tilanteissa ajaa ryypyn kanssa. Pienikin rikastus riittää.

Toinen juttu on, että jos sulla on alipaineensäätö käytössä niin se tarvitsee erittäin pienen reiän letkussa toimiakseen oikein. Tätä voi testata nyppäsemällä alipaineensäätöletkun kaasarista irti ja laittamalla tulpatun letkun pätkän siihen nippaan, josta säätöletku otettiin pois.