- Tämä aihe sisältää 45 vastaukset, 10 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 21.6.2019 at 10:19
toimesta.
-
Artikkelit
-
Varmasti menee isolla kaasulla enemmän soppaa, mutta voima vaatii veronsa. Vastaavasti taas pikkukaasulla kun menohaluja on paremmin kuin laihalla nypytellessä niin siten on myös mahdollisuus säästää bensaa.
TK-suutin vaikuttaa mittausteni mukaan 2dl keskikulutukseen suurentuessaan tuohon kokoluokkaan.
Rikastuiko ykköskurkun alue yhtään tuon TK-muutoksen jälkeen?
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Ok, Nyt jos muutat vielä ykköskurkun, eli pääsuuttimen 130 niin erittäin todennäköisesti kakkoskurkkua joutuu pienentämään. 127 olisi ehkä lähempänä optimaalista, mutta mistäs sitä kokoa saisi…
Jos alkaa näyttämään siltä, että näillä suuttimilla menee hillittömästi bensaa niin toinen vaihtoehto on etsiä muita jarruilmasuuttimia.
(Nuo nyt käytössä olevat suuttimet vievät nimittäin jo Land Rover Defenderin kokoista laitosta eteenpäin, joten jarruilmasuuttimilla pelaaminen saattaisi säästää bensaa ja reilusti. Seostahan voi rikastaa, kun jarruilmasuutin tarjoilee vähemmän ilmaa seokselle. Ongelma on vain näiden jarruilmasuuttimien symbolit ja saatavuus Solexille. Kaksikurkkuisen kurkkujen halkaisijat eivät ole tehoa rajoittava tekijä rättärissä, pakoputkiston virtaus ja bensanseos ovat paljon oleellisempia)
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Eteneekö? Ja kuinka kävi kulutukselle?
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tilanne on stabiili, tällä hetkellä 1. suutin 130, 2. suutin 140, tyhjäkäynti 50, en ole päässyt pitempiä matkoja ajelemaan joten kulutuksia en ole mittaillut mutta kulku on tasaista ja vauhtia on riittävästi ( joskus liikaakin, ylinopeussakot ), ensi viikonloppuna varmaankin voin kulutuksiakin seurailla.
Tuosta laatasta: Jännä, että se on mustapohjainen, kun oma VO6/630 on punapohjainen. Eikös musta ollut 70-lukua ja punainen 80-lukua? Geesuissa vielä keltaistakin, Ameissa vihreää…Acadianessa violettia..
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]80-luvun loppupuolen 2cv6 laatat ovat myös mustapohjaisia, ainakin näissä Saksan malleissa, punaisia oli 80-85 ? Niin ja punaisten laattojen tyyppi oli 06/635.
Lähetin tänään Killan Arkistoon tallennettavaksi tehtaan teknisen julkaisun 2CV:n ja Visa 652:n kaasareista ja niiden suuttimista ja muista. Yllätyin kombinaatioiden määrästä. Bensapinnallekin oli useampia erilaisia arvoja.
140 on 2.kurkussa isompi suutin, kuin missään alkuperäisyhdistelmässä, mutta sehän ei vaikuta tyhjäkäyntipuoleen, josta päästöt mitataan. Onko 1. kurkun pääsuuttimellakaan siihen suurempaa vaikutusta? Mielestäni enemmänkin vain tyhjäkäyntisuuttimella, kierrosluvulla ja seosuuvin asennolla. Huomautan kuitenkin, että en ole mikään kaasariasiantuntija, vaan puhun mutu-pohjalta.
Duoda duoda.. Kaasari kannattaa ajatella vaiheittaisena järjestelmänä, jossa jokainen suutin täyttää omaa funktiotaan ja jotkut jopa ristikkäin. Totta on, että kakkoskurkun suutin ei vaikuta tyhjäkäynnillä mitattavaan päästömittaukseen, mutta joudun oikein miettimään, että entäs ykköskurkun suutin, eli pääsuutin? Periaatteessa tyhjäkäyntipiirin pitäisi toimia pelkän tyhjäkäyntisuuttimen varassa, mutta toisaalta tyhjäkäyntisuutin vaikuttaa myös ykköskurkun osa-alueeseen ja jopa kokonaisseokseen. Tämä siksi, että jos sekä tyhjäkäynti, että pääsuutin antaa laihaa soppaa niin edes iso kakkoskurkun suutin ei välttämättä anna riittävää kokonaistulosta täydellä kaasulla. Siksi myös säätämisessä lähdetään liikkeelle tyhjäkäynnistä siirtyen keskikaasuun ja lopuksi täyteen kaasuun.
Ja taas toisaalta, jos laitan hemmetin ison pääsuuttimen niin muistelen, että pakokaasu muuttuu valkoiseksi bensalta haisevaksi jo pelkästään tyhjäkäynnillä, vaikka olisi normaali tyhjäkäyntisuutin. Oman hauskuutensa tekee erinäiset väljiintymiset kilometrien karttuessa.
Olen jo vuosia yrittänyt iskostaa teidän rakkaiden harrastajien ajatuksiin sen seikan, ettei ole “oikeita ja vääriä” suutinkokoja. On vain yksilöitä. Käsintehdyt kulkimemme ovat kuten loistoluokan Rolls Roycet, jotka näperrellään aidoilla ihmissormilla kokoon. Tästä johtuen jopa sen ajan linjastotuotteen, rättisitikan, kataloogeissa on useita eri suutinkombinaatioita. Siihen kun lisätään vuosien varrella tehdyt muutokset bensaan niin olemme jo täysin toisella välilehdellä.
Se mistä nuo ensiasennussuuttimien vaihtelut johtuvat sarjatuotteessa niin syinä voi mainita: nokka-akselin ja kampiakselin ratastuksen kohdistaminen krymppauksessa, sekä lohkoon asentaessa, nokka-akselin noston määrä ja aukioloajat asteina, sytytyksen säätö, nokka-akselin pään heitot, turboputki, ilmansuodatinkotelo ja suodatinmalli, pakoputken kokonaispituus (sivu- vai takaputki), venttiilinvälykset, kaasarimalli ja kurkkujen halkaisija, yms. yms. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet siihen, mitä loppukoestusosastolla on tällätty kaasarin sisään mittatikku pakoputkessa. Kaasarissahan on alunperin ollut se alumiinilipare yhden ruuvin alla ja tämä sisältää koodistoa mitä mihinkin kaasariin on tällätty. Nyt jos samat testit tehdään täsmälleen samoilla laitteilla, mutta nykyaikaisella bensalla niin väitän, että jostain pitää ruuvata. Minimissään 0km ajetun koneen tyhjäkäyntiseosruuvia rikkaamalle.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Juttelin Lahden messuilla Kaasutin Expertin myyjän kanssa , kysyin onko saatavissa ilmasuuttimia Solexeihin, on kuulema, ihmettelin miten samoissa kaasuttimissa voi olla eri kokoisia suuttimia hänen mukaansa tämä johtuu siitä että tehtaalla kun kaasutin on porailtu se laitetaan koepenkkiin ja sitten valitaan suuttimet , joten voi olla ettei aina ole saman kokoiset suuttimet saman tyyppisessä Solexissa, en tiedä puhuiko totta ?
Tuosta tyhjäkäyntisuuttimesta vielä sen verran että Visan Solex- kaasuttimessa on niitä kaksi kappaletta ja näyttää siltä että niiden tulisi olla samankokoiset, loogista vai kuinka ?Tuo kuvan 1-2 45-suutin saattaa olla myös 2-kurkun lisärikastuspiirin suutin, joka auttaa ykkös- ja kakkoskurkun ylimenovaiheeseen, kuten kiihdytyspumppu auttaa yleiseen läpänavausrikastukseen. Jos se on se, niin toimii todennäköisesti alipaineen muuttuessa kakkoskurkun läppää avatessa, eli ei anna jatkuvaa suihkua.
En ole tuohon perehtynyt, mutta joissakin virikaasareissa on tuollainen systeemi. Kokoa joudutaan isontamaan, mikäli pikainen kaasuntallaus “töksäyttää” ennenkö ns. alkaa tapahtumaan.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Perehtyminen jatkuu: Jukan levittämän opuksen mukaan: http://www.2cv.fi/lisatietoa-kaasuttimista/
tuo 45 suutin on juurikin se, mitä epäilin.
Tuo opus on ensimmäinen näkemäni, missä on myös kapillaarisuuttimien reikäkokoja merkkailtu. Näköjään, kun suutinkoko kasvaa, myös kapillaarisuuttimien kokoa kasvatetaan (tehdasasetuksissa). Mielenkiintoiseksi menee siinä vaiheessa, kun verrataan Weberiä ja Solexia: Weberin suuttimet ovat huomattavasti pienemmät, mutta kapillaarisuuttimet suuremmat. Tästäpä olisi mielenkiintoista kuulla, että te ketkä olette ajaneet visaa sekä Weberillä, että Solexilla niin kumpi niistä on taloudellisempi versio? Superissa nimittäin Weberillä menee enemmän soppaa, mutta myös kulku on huomattavasti parempaa.Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Voisin ottaa myös vinkkejä vastaan samanlaisen kaasuttimen säädöstä. Tällä hetkellä seos aivan törkeän rikkaalla. Kaasutin vakio, ei säädetty eikä mitään.
Kaasuttimen yläpinta, siis ulkopuolelta, on myös märkänä, niinkuin jostain tihkuisi bensaa kaasarin päälle.
Mitäs vikaa voisi olla? Tuliskos liikaa bensaa eli neulaventtiilin/uimurin fiksailua tiedossa..? Vai olisko tiivisteet menneet..? Ideoita? 🙂
-Erkka
Voisin ottaa myös vinkkejä vastaan samanlaisen kaasuttimen säädöstä. Tällä hetkellä seos aivan törkeän rikkaalla. Kaasutin vakio, ei säädetty eikä mitään.
Kaasuttimen yläpinta, siis ulkopuolelta, on myös märkänä, niinkuin jostain tihkuisi bensaa kaasarin päälle.
Mitäs vikaa voisi olla?
Ensimmäisenä kannattaa tarkastaa bensanpinta, näyttää olevan tuon opuksen mukaan jotain muuta kuin mihin kutosissa ollaan totuttu. Jos kohon peltilipareeseen, joka neulaventtiiliä törkkii, on tullut kulumana kuoppa niin pintaa et saa pysymään säädöissään..Välillä korkealla, välillä matalalla.
Jos pinta on todella korkealla niin sekin saattaa vaikuttaa kulutukseen. Ts. korkea bensantaso painaa kovemmalla paineella bensaa suuttimista läpi. Alaraja-arvona tässä voi pitää mutkakäyttäytymistä, eli mikäli pinta on niin alhaalla, että mutkassa höräsee tyhjää niin tasoa pitää nostaa. Jotkut yksilöt nypyttelevät, ellei taso ole just eikä melkein tehtaan ilmoittamassa arvossa.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Onko FMI 1.2 ja 1.4 samoin värikoodein johdoiltaan?
FMI keltainen–> Lambdan signaalijohtoon
FMI punainen–> Plussaa
FMI sininen–> Miinusta
FMI vihreä–> miinus anturille?Lämmitettävän anturin kaksi valkoista johtoa lämmitysvastuksen + ja –
FMI 1.4 ohjeessa sanotaan vain, että “kytke liitin lämmitettävän lambda-anturin pistokkeeseen”… ei kovin informatiivinen tieto värikoodeista.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.