Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Pitäis pikkuhiljaa miettiä, mitä ohuempää öljyä tuonne Hertan moottoriin vaihtaisi. Tuo British Classic ei ole ehkä paras mahdollinen talviöljy. Mitäs te muut talvella ajelevat käytätte, onko suosituksia. Pitäisi mun mielestä olla mineraaliöljy, eikä tuhottoman kallista.
Vanhoin tiivistein varustetuissa koneissa Valvoline Max-Life, uusin tiivistein Castrol Magnatec. Jos kone ei kuluta öljyä niin öljyn hinnassa on jotakuinkin turhaa säästää, koska se on loppujen lopuksi niin pieni menoerä. Sen sijaan laatuöljyllä saattaa tuoda koneelle useita elinvuosia.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kertokaas nyt tietäjät, millä noi lämmönvaihtimet kannattaisi eristellä… joskus 90-luvulla laittelin jotakin lasivillaa sisältävää eristettä, ei ollut riemuhommaa sen kanssa turaaminen. Olisko nyt tekniikka ja materiaalit kehittyneet?
Niin ja öljynjäähdyttimen eteen jotakin? Mikä materiaali ja paksuus sinne sopii??
Tulenkestävää, ei niin väliä muutoin. Omakohtaisia kokeiluja: Sammutuspeite, nylon-köysi, pakoputkikääre, alufolio, retkipatja tulenkestävän materiaalin päällä, erkka, sähköteippi..
Lauhduttajalle alumiinia, materiaalivahvuus virvoitusjuomatölkistä milliseen.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Eilen sain melko hyvän kuvallisen selityksen sille, miksi varsinkin “ympärivuoden kulkimessa” rosteripöntöt ovat vähintäänkin asialliset:
Roiskeläpistä huolimatta vesi, suolavesi ja loska ui jousipönttöjen kylkiin erittäin tehokkaasti. Sitä äkkiseltään ajattelisi, että vain päädyillä on suuri merkitys, mutta kyllä vaipat ovat kovan rasitteen alla myös.Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Mahtuuko nuo siis pyörimään takanakin ilman ettää ottaa lokasuojiin kiinni. Normi 155:nen muistaakseni ottaa kiinni. Tuo tietysti matalaprofiilisena on matalampi kuin normi 135R15 rengas.
Dodii, lupaamani kuvat:
Misukka M+S 100 kitka 135×15¨:
Kokonaisleveys 142mm tienoolla.Conti 155×15¨ TS800:
Kokonaisleveys balttiarallaa 145mm
Kuvion hyötyleveys ~125mm…!Jalppiksen kuvasta erottuu hyvin kuinka sätkäystävällinen rengas tämä on. Ai miten niin? No onhan se nyt pirun hienoa piirtää päättymätöntä Chevron-kuvioo hankeen 😀
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Lämmönvaihtimissa on kupariputkea, mutta niden hyötyä on hyvin vaikea huomata.
Näissä erityisen tärkeää on, että ne putket ovat suorassa yhteydessä lämmönvaihtajan sisällä olevaan pakoputkeen. Ts. sopivalla juotosaineella yhdistää kiinteästi. Säteilemälläkin ne putket lämpiävät, mutta hitaammin kuin johtumalla juotossiltaa pitkin. Lämmönvaihtimien ja niiden pakoputkien alkukäyrien eristäminen edesauttaa kabiiniin tulevaa lämpöä. Puhallusteho maksimoidaan tukkimalla kaikki vuodot moottoripelleistä.
Toinen tärkeä on mielestäni öljynlämpömittari, sillä öljypohjasta mitattuna alle 60 asteen lämmöillä kunnon lämpöä ei irtoa. Lauhduttajan tukkiminen on tärkeää talvikäytössä, mutta monelle koneelle tämä ei riitä lämpöjen nostattamiseen. Omassa kun on myös öljynpainemittari niin empiirisenä tuloksena muistutan, että öljynpaineiden taso alkaa romahtaa vasta 95 asteen jälkeen. Dyanesta saa sätkää lämpöisemmän kulkupelin huomattavasti helpommalla ja siitä pitää huolen jo pelkästään ovitiivisteet.Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tänään hädintuskin sain työpaikan parkkihallissa oven auki, kun oli jo ensimmäinen kysymässä tosissaan, että “eikö tuo ole jo pikkuisen kylmä auto näihin keleihin?”. Sen verran tuttu kaveri oli, että raotin nopeasti konepeltiä osoitellakseni “tuohon ja tuohon” on koskettu tätä ajatellen, mutta ilmeestä päätellen ei siitä paljon apua ollut. Jotenkin se jaksaa huvittaa tuo ihmisten suhtautuminen ottaen huomioon, että tässä yksilössä sentään on räikeästi näkyvä lasikuitukatto talvisin. Nyt varsinkin, kun renkaat yllätti positiivisesti niin todellakin ajelisi mieluummin sätkällä oli miten huono keli tahansa.
Kuriiri toi tänään uudet talvirenkaat Xantturaan, joten josko suolamielessä pitäisi sekin herätellä taas käyttöön. Kuivia pakkaskelejä odotan kyllä innolla. Pakko myöntää, että viime talvena mieluummin starttasin pakkasella sätkän kuin Xantian, sillä vihreän lumen aamu on helpompi aikaansaada pakkasessa kuin lauhassa kelissä…Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tässä vielä muille talvivarustelijoille muistutuksena Kari80:n keksintö jatkojalostettuna:
Kuvissa ns. tulenkestävää uretaania, mutta tavallinen on parempaa tähän tarkoitukseen…helpompi työstää ja kuivuu nopeammin.Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Muistelin, että olen tällaisen piirtänyt, mutta en mene ihan satavarmaksi sanomaan, onko tämä Dyaneen vai sätkään. Kokeilemalla se selviää 😀
Kahdesta retkipatjasta tuon saa tehtyä ja nykyään kun on sitä “avaruushuovalla” varustettua markkinoilla niin lämmön heijastumisen kannalta ei ole hölmöä laittaa tinapuolta alaspäin. Keskipalkkiin kun ripustaa vielä peilipallon niin meno on kuin 90-luvun tulevaisuusdiskossa…Edit. Kylläpähän tuo on Dyaneen. Ideana noissa lovissa siis, että patja pujotellaan avoimella katolla katon ja tukiripojen välistä ja nuo lovet jäävät korin poikittaisputkien kohdille ja reunat menevät niihin kouruihin, jotka Dyanen korista löytyvät. Tällöin kattoeriste pysyy tiiviisti paikoillaan ilman mitään kiinnityksiä.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Onko tuossa vastuksessa jotain erikoista? Kai esim defan monen sadan eri vastuksen valikoimista joku sopiva löytyisi?
Eipä oikeastaan, enemmän taitaa olla “säästetty markka”-periaate käytössä. Tuo GS:ssä yleinen malli on vain siitä hyvä, että se sopiii suht huokeasti lohkon pohjaan, eli lohkosta rälläköidään kaksi jäähdytysripaa tasalle ja kahteen muuhun ripaan blokki juntataan pulteilla kiinni.
Vuosikausia kun mennään taaksepäin ajassa niin autot tuppasivat olemaan rautalohkoja jäähyveteen asennettavin vastuksin, mutta nyt alumiinin yleistyttyä 2cv:n esimerkin myötä 😉 niin noita lämmittimiäkin on tullut markkinoille useampaa eri mallia.
Uudella Defan liitospistokkeella asennus olisi huomattavasti sirompi ja sisähaarakin olisi helppo laittaa. Ilmoitelkaa ihmeessä mitä löydöksiä teette tällä saralla!Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Tuo GS-maininta oli siitä syystä, että jokunen harrastaja saattaa löytyä Sitruunapatongin puolelta myös. Omani tuli sattuman kautta Killan varaosavastaavalta. Yksi irrallinenkin olisi, mutta se poltti talon päävirtasulakkeen, joten en laita vahinkoa kiertoon. Onnea etsintöihin.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Lohkolämmitin
Moron Akaile,
Noita lohkolämppäreitä (malli säteilevä) ei taida saada enää mistään, vai?
Jos on -30 ulkosalla, Kuljin avotaivaan alla tahi katoksessa ja aamusella heräilevä ”lempeä” viima puhaltaa, niin onko tuosta apua?
T: jiipee
Ps. No, kysymys saattoi olla luonnonolosuhteiden ääripäästä, tai sitten ei. Ilmastonmuutosta odotellen.
T: sama
Lohkolämmittimiä löytynee harrastajilta, kun kyselee. Myös GS:ssä on käytetty samaa kikaletta. Ja kyllä, siitä on apua, koska se vetristää öljyt öljypohjassa, josta öljypumppu hörppäsee nesteensä kiertoon. Juokseva neste on myös startille pienempi kuorma ja pienempi kuorma startilla keventää akun taakkaa, joka on varaukseltaan alentuneena pakkasen vaikutuksesta. Kevyempi taakka akulla varmistaa sen, että kipinä on riittävän voimakas ensimmäisille pärskäyksille. Sytkä- ja bensapuoli kun on kondiksessa niin sätkän saa kyllä käyntiin kelissä kuin kelissä. Ihan muutama pyöräytys tuolloin aikaansaa sen, että parit alkuräjähdykset lämmittävät kylmiä komponentteja sen verran, että seuraavat jo helpottuvat.
-30 en ole päässyt vielä tällä sätkällä testaamaan, mutta tuohon tuulilasiin on vetäisty asteluku, josta ei ollut vielä mitään kiusaa:
-33 on kylmin keli, jossa olen sätkän startannut omin avuin, mutta se ei ollut tämä sätkä tai edes sama vuosikymmen.Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Viime talvena lämpövarustelujen pahin akilleen kantapää tuntui olevan lämmön varauskyky ja jäähtyminen motariajossa. Motariajoa en sinänsä paljon harrastanut, sillä pääasiassa ns. pyörin nurkissa. Varauskyvyn puute tuntui jo ihan siinä, että kun pyörähti kaupassa niin tuona aikana öljynlämmöt putosivat enemmän kuin mihin olen tottunut. Kaiken aikaa tiesin kyllä mistä tämä johtuu, mutta jälleen kerran se kuuluisa aika ja erityisesti ajankäyttö.
Sunnuntaina silmäni aukesivat vähän ennen kuutta aamulla, koska kärsin edelleen pienestä aikaeron aiheuttamasta mullistuksesta…Levytysasennossa päätin kuitenkin, että tänään on se päivä kun se pelti sinne ilmestyy. Aamu valkeni ja keräilin tarpeet tontilta, siis askartelutarpeet. Yksi ylimääräinen pelti oli valmiina, piti vain tehdä vanha tuttu kiinnitysrauta vaihteiston alle.
Kuten näkyy, Burtonin y-putki tekee tässä tapauksessa kiepin vaihteiston alle ja nyt kun säteilysuojaa tulee viimaa pitämään niin tuo putki antaa mukavasti lämpöä vaihteistolle. Tämä on pitkässä juoksussa hyvästä vaihteistolle. Lohkolämmitin irtosi kesän vaihteistorempan yhteydessä ja se tuli laiteltua takaisin tässä yhteydessä.Tosiaan, takapään kiinnityksenä pohjapellille toimii ainoastaan tuollainen alumiinlatta, jonka varassa taitetulla hyllyllä pohjapelti hengailee. Etupään kannatuksen tein vain vääntämällä peltiä ja ajattelin katsoa kauanko tämä tapa kestää 😀 Näinollen öljynvaihtoa varten pellin irrotus ei kestä minuuttiakaan.
Aika ison pinnan se peittää ja alkuperäiseen verrattuna tämä antaa suojaa myös vaihteistolle.
Materiaalina 0.5mm alumiinipelti, johon olen nakuttanut rypyt jäykisteeksi. Vastaavan olen tehnyt superiin, toiseen tiinaan ja Xantiaan.Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kokeillaampa vielä kerran.
Onhan siinä pokkaamista, mutta aiempia tuotoksiasi nähneenä en epäile hetkeäkään, etteikö suora pelti nöyrtyisi matkimaan alkuperäistä 🙂
Renkaan paikka-aineen käyttöön liittyen; kyseinen reikä on tosiaan vanteessa pistehitsauksen vieressä, joten paikka-aine ei tuohon välttämättä tartu. Se kun on suunniteltu toimimaan kumin kanssa. Eikä se sisäkumin laitto mikään uusi temppu ole näissä kanjoneissa, mutta kun juuri on saanut uuden renkaan vanteelle väänneltyä, kynnys lähteä irrottamaan samaa rengasta näköjään joskus hakee sijaansa useamman päivän 😀 Toki tässä vaikuttaa sekin, ettei varsinaiset talvikelit vielä alkaneet, eikä näinollen pakottava tarve töninyt miestä mäessä.
Talvivarusteltu sätkä on kyllä mukava: töistä kotiin ajellessa vesisateessa lämmitti oikein mukavasti jalkoja kaikki se hönkä mitä nyt irti lähtee. Ajattelin, että eihän tässä tarvitse edes takkatulta tunnelmaa parantamaan, kun tässä sentään vaihtuu maisema samalla 😀 (Se on muuten yleinen modernien autojen ongelma, että tuulilasille ja keskikonsoliin tulee kuumaa, mutta jaloille ei oikein puhallusta riitä.
Kesällä vuotava lämpöputki sätkässä kaasupoljinjalalle on ärsyttävä, mutta talvella saman aukon puhallus on todella hyvä!)Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]Kerkiäisköhän talvikaton maalauksen hoitaa loppuun vai meneekö se takaisin ylle samassa sävyssä? Aika näyttää.
No ei kerinnyt. Holodna valtasi jälleen alaa siihen malliin, että eilen heitin eristetyn talvikaton pääni päälle. Weber-hässäkän yhteydessä vaihdettuihin pakosarjoihin kietaisin pakoputkikääreet päälle ja eron kyllä tuntee näpeissään (tuulilasilla). Kylmenneet ilmat eivät ole huonontaneet tilannetta seoksien suhteen, mukavasti tuntuu pelaavan. Lähtee heti käyntiin, yskähtelee joo, mutta ryyppyyn en ole koskenut, sillä Webu löytää käynnin nopeammin kuin Sohlo.
Viime vuonna pulverimaalattuja vanteita olisi neljä odottamassa uusia kitkarenkaita, kun nyt tässä ehtisi sinne asti. Ajattelin ajaa nämä Misukan kitkat loppuun kesärenkaina, kun noita uudempia kitkoja tuli Jojensuusta hamuttua. Continentalin CWC 6 olisi kiinnostanut kokeilla koossa 145 (mm. Rengasonline.com) , mutta näillä nykyisillä varastoilla taitaa käydä niin, että ainoastaan Xantiaan ostan nuo testivoittajat. Edellisillä malleilla ajelin viisi talvea ongelmitta, joten eiköhän huomattavasti kevyempi sätkäkin tiellä pysy…
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]mikä on lhm-jarrunesteen suositeltu vaihtoväli?
Säiliöstä takarumpuihin 😉 Jos totta puhutaan niin LHM ei ole niin kranttu vaihtovälilleen kuin DOT, joka kerää vettä itseensä. Olen vaihtanut 20 vuotta vanhaa “lehmää” pois järjestelmästä ja se teki purkkiin kahden kerroksen väkeä, eli vesi jäi erilliseen kerrokseen lillumaan. Kaikki tämän alle on mielestäni kotiinpäin ja väri kertoo paljon. Kovakattoisten LHM-hydraulijärjestelmissä 60tkm vaihtoväliä noudattamalla neste pysyy vihreänä ja ylittämisen jälkeen se alkaa kellertämään. Keltamustaa nestettä ei ole todennäköisesti vaihdettu koskaan. Näissä em. pitää muistaa, että se kiertää järjestelmässä, eikä ole lähes stabiilissa tilassa, kuten 2cv:n jarruissa. Tämän vuoksi LHM-vaihto kannattaa arvioida takajarrusylintereiltä, eli päästää ilmausruuvista letkua pitkin purkkiin n. sentin kerroksen nestettä ja katsoo minkä väristä se on.
Espoo-Ke-Su
[B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B] -
JulkaisijaArtikkelit