Akaile

En ole koskaan lainannut sinulta suuttimia, vaan nyt sotket tapauksen veljeeni. Hän kokeili käsittääkseni Ilarin avustuksella visan suuttimia sen verran, että havaitsivat muutoksen parempaan tapahtuneen. Tämän jälkeen suuttimet palautuivat Ilarille ja siitä alkoikin varsinainen metsästys, jossa ko. suuttimia haettiin ja haettiin. Tämä tapahtui vuosituhannen alussa, 2001-2003.

Ja se mitä kysyin 2ab suuttimesta, kuten sanottua, ei ollut tarkoitus kaivaa verta nenästä vaan puhtaasti ihmetellä, miksi merkinnät eivät muuttuisi, jos suuttimen muut mitat muuttuvat? Näin on kuitenkin muiden kaasarisuuttimien kanssa toimittu. Onko yksikurkkuisen 2ab suutin käypänen kaksikurkkuiseen? Mitä tulee kysymykseen, ”miksei jarruilmasuuttimet muuttuisi, jos kurkkukoko kasvaa?” niin olihan niissä se toinen jarruilmasuutin, joissa myöskin on eroa. Olen nähnyt kutosissa 1F1 ja 1F2 suuttimia, ja visassa 1F4. Joten josko noista 1F1 kuuluu 21/24 kaasariin ja 1F2 18/26 kaasariin?

Hylomarilla olen laittanut jo vuosia ja on pitänyt. Rasvanpoistajan käytöstä vuodonilmaisuun on ollut puhetta tällä palstalla…

Ja tuohon hommaan kun ryhtyy niin kaasarin jalka kannattaa plaanata viilalla. Taipuu kulmistaan kieroksi vuosien saatossa ja imupakosarjaan kiristäessä keskikohtiin jää oikein silta, joka sitten keinolla jos toisella pitää tukkia.

Oliko tuo vaihteisto jo -70 saatavilla? Silloin se olisi ollut työn alla jo -69, ehkä jopa -68?

@amikutoseeni wrote:

Onko siinä alumiinisessa välikappaleessa varaosanumeroa tai muita merkintöjä?

Tuossahan sitä näyttäisi jonkunlaista väkerrystä olevan. Ja vieläpä kohollaan, eli ei kaiverrettua.

Itse tunnen wanhus-lootat sen verran heikosti, että kysyn, onko normaalisti vanhuksessa nuo neljä kiinnitysreikää?

Valukappaleen numeromerkinnän perusteella uskaltaisin edelleen väittää tehdastekoiseksi. Ja tietty kappaleen yksityiskohtaisuudesta johtuen. Se miksi kappale on valettu noin monimutkaisesti johtuu siitä, että sen rakenteeseen on haettu riittävää jäykkyyttä vastaamaan jarrujen aiheuttamiin vääntöihin. (luonnollisesti)

Mutta nuo vetarit ovat myös vähintäänkin mielenkiintoiset rakennelmat! Levyt taitaa olla täysin vastaavat, mitä kutosissa on nykyäänkin? Jos näin on niin on kyllä melkoisen onnistunutta ja kauaskantoista suunnittelua ollut, eli jarruvoimat ovat riittäneet myöhemmin jopa 32hp Acadianeen yms.

@HanaAna wrote:

Akaile: tais olla kuvakin tällä palstalla tuosta?

Mietin tätä kuumeisesti, mutta en nyt kertakaikkiaan muista, että olenko julkaissut siitä kuvaa. Jos en, niin kuva on ulkoisella kovalevyllä remontin keskellä, joten en uskalla luvata milloin saisin sen esille.

Kuuskytluvun loppupuolen kumikitkoja pystyy kiristämään ottamatta kitkaa irti. Vanhus + 1970-1975 kitkat säädetään ottamalla suoja irti ja sen jälkeen kammetaan kitka irti akselin kolmesta tapista. Kitka kädessä huomaa jousen ja jousen päässä mutterin. Jos kitkassa on vielä kitkapintaa (jarruliinaa) jäljellä niin mutteria kiristämällä kitkoihin saa lisää jäykkyyttä, aina siihen asti, kun jousi antaa myöten. Kiristä suurinpiirtein sama kierrosmäärä molempia kitkoja ja asenna takaisin. Pomputa keulasta ja molempien puolien pitäisi pomppia suurin piirtein sama määrä. Jos ei pompi niin säädä sitä puolta uudelleen, joka on löysempi. Kiristysväli n. 30 000km, katsastuksen ihanan iskaritestin ansiosta olen joutunut kiristämään 15 000km välein nykyään…