Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Turboputkea ei mielestäni ole ollut kuin Acadiane-, Dyane6- ja Ami8-malleissa (?). 2cv-valopukki ja lokasuoja ei muistaakseni anna pelivaraa alkuperäiselle turboputkituulipellille ja putkelle?
Visan kaasari on suuremmilla pääsuuttimilla, alipaineen lähtöputkella ja sähköisellä tyhjäkäyntisolenoidilla Kurkkukoot 21/26. Muuten se on rungoltaan 2cv6-kaasaria vastaava. En suosittele asentamaan kutoseen. Visan imupakosarjaa on kolmea mallia: Weber-kaasarille, Solexille säädettävällä kumiliitoksella ja Solexille ilman kumiliitosta.
Suuttimesi eivät kuullosta vakiosuuttimilta, sillä yleensä niissä alkuperäisissä on stanssattuina koot. 05 voi olla 105, mutta siitä ei ole täyttä varmuutta. 18/26-kaasarissa alunperin tk 39, pää 90 ja 2.k 102 (vai toisinpäin 102 ja 90? muisti pätkii…)
Bensan pintaan liittyen jätät kertomatta sen tärkeimmän, eli kurkkujen koot. Ne on kaasarirungon valussa, kyljessä, joko 18/26 tai 21/24 ja näiden mallien välillä on eri säätökorkeudet b-pinnalle.
Hyytyminen ei kuullosta normaalilta :oops: :!:
Espoo-Ke-Su
Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76Ja myös bensan pinnan korkeus tulisi tarkistaa. Nyt voi olla niin, että ensinäkään se kiihdytyspumppu ei ruiskaise rikastettaan ja pinta taas on niin korkealla, että kaasari tulvii. Viime kesänä taistelin yhden kaksikurkkuisen kanssa ja siinä oli tuo kiihdytyspumpun kanava täysin tukossa. Edellinen omistaja oli ratkaissut ongelman liian korkealla b-pinnalla. Oikealle tasolle säädettynä ei lähtenyt enää kylmänä käyntiin millään muulla konstilla kuin kurkkuun bensaa lorauttamalla. Sitten kävi kyllä, mutta kierroksiin vastaavudessa oli viivettä.
Yksikurkkuinen on tältä osin kaksikurkkuista ongelmallisempi, eli yksikurkkuisella saa tulpat kasteltua.
Espoo-Ke-Su
Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76Tuohon kylmästarttaukseen liittyen tulee mieleen, että toimiihan kiihdytyspumppu?
Espoo-Ke-Su
Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76Kulttuuriteko! Sitä on vielä jotkut ihmeissään, miten täällä pohjolan pikku valtiossa on kaikenlaista Citroen-mallia naftaliinissa. :lol:
Espoo-Ke-Su
Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76Pittee muistaa, notta Hollandiassa kärryt tul nopiammi myyntihi. Täälä pohojolaassa paleloovat enste laevassa ja sitte satamaassa. Jos lähtenyt loppuvuodesta 1979 franskasta niin hyvinnii saatto olla rekisterissä vasta 1980 Suomessa.
Kone…aloin vasta nyt miettimään tarkemmin, että olenko nähnyt yhtään ykskurkkuista A06/635 alkuperäistä konetta. Keravan rakennusmestarilla oli Jaune Mimosassaan AK2 ykskurkkuinen ainaskii. Kari80 voisi vilkaista Sinisen ja Punaisen koneiden laattoja tämän tiimoilta? Jos näin on, että A06/635 on vain kaksikurkkuisissa koneissa soitinkoneistona niin silloin ajoittaisin sen vuosille 1979-1984. 1985 eteenpäin taitaa olla pääasiassa A06/644 ja A06/664 koneita loppuun asti?
Espoo-Ke-Su
Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76Tässä topicissa puhutut palkkirungot antavat vähän sellaisen kuvan, että kaikki järeät uustuotantorungot olisivat ”pahasta”. Näin ei kuitenkaan mielestäni ole, vaan tuo pinnapulttien katkeaminen on ilmeisesti vain jonkun brittiläisen valmistajan ongelma?
Espoo-Ke-Su
Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76@2cvjimmi wrote:
Paikallaan oleva kaasari on vm.1988.
Eli totennäköisesti 18/26 kurkuilla. Siihen varsinkin tuo 39 istuu.
Aikoinaan nelkkuun tälläsin vanhus-dyanen suuttimet ja se kyllä paransi kulkua. Tasainen 5.8 kulutus ja pystyi luukuttamaan satkua motarilla. :lol:
Espoo-Ke-Su
Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76Taitaapi olla liikaa. Muistelen kaksikurkkuisessa 21/24 kaasarista löytyvän n. 5.5 kierrosta pohjasta hyvään säätökohtaan. Toki ovat kaikki yksilöitä, mutta ”liiallisella” suurentamisella ei juuri saavuta mitään. Ts. siihen asti mihin TK-suutin vaikuttaa ykköskurkun puolella niin saattaa olla ykköskurkun alkupuolella turhan rikasta, mutta taas keskikaasu lähellä laihaa. Olen tainnut joskus koittaa aina 55 asti ja siellä käynti oli tottakai nättiä säätöruuvi lähes kiinni, mutta soppaa meni 1-2dl satasella enemmän. 45 riittää jo GS:llekin.
Kokeile 39:iä? Se löytyy 18/26 arsenaalista.
Espoo-Ke-Su
Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76Yritän täksi kesäksi investoida Lampadan pakokaasuja haistelemaan niin sitten osaan kertoa entistä tarkemmin miltä nuo suutinasiat näyttävät…
Espoo-Ke-Su
Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76@2cvjimmi wrote:
Säätelin eilen ilmaruuvia > lähes kuusi kierrosta kiinnipäin ennen kuin alkoi tyhjäkäynti hyytyä > ohjeiden mukaisesti tuosta kohdasta väänsin puolitoista kierrosta aukipäin, menikö oikein? Ja mitäs mää tolla ruuvaamisella saavutinkaan?
Tyhjäkäyntisuutin on 37 > hyllyltä löytyi irtonaisena 37, 38 ja 55 eli en vaihtanut suurempaan… hakusessa 4x > x=1,2 tai 3????
Saavutit systemaattisen säädön ensimmäisen portaan :lol: Ensin kannattaa säätää tyhjäkäyntiseos kohdalleen. Sen jälkeen ajella pelkästään ykköskurkun puolella ja tunnustella. Jos on pikkunypyttelyä tai huonoa kaasuun vastaavuutta niin sitten ykköskurkulle lisää soppaa isomman suuttimen myötä. Tämän jälkeen kakkoskurkun puolelle ja samat proseduurit. Kuten jo useammassa keskustelussa on todettu, nykybensa ei vastaa energiasisällöltään samaa tavaraa kuin mitä -70 luvulla, jolloin tehdas on määrittänyt ”oikeat” suuttimet.
Espoo-Ke-Su
Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76Ja mikä lienee nykyään kesto, kun kärjetön antaa tasaista kaunista kipinää, eikä startatessa kastu tulpat. Konkan toimimattomuus ja piikille ”kuluneet” kärjet antavat oman lisänsä elektrodin kestolle.
Espoo-Ke-Su
Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76Viimeisimpien ”Wanhusten vaalijoiden” havaintojen perusteella ainakin iskaripinnapulttien kiertyminen pohjaan asti kannattaa huomioida. Kierretappia, rasvaa ja kokeilua. Peltipesu ja kerros mustaa peltikattomaalia säästää aika monelta ylimääräiseltä huomionosoitukselta, :wink:
Espoo-Ke-Su
Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76Yhdestä GS G10 moottorista olen irrottanut ”monielektroditulpat”. Eivät auttaneet starttaustapahtumaa millään tavalla verrattuna uusiin tavallisiin, joten en oikein usko niiden erityiseen toimivuuteen. Tärkeämpää on säännöllinen tulppien vaihto ja oikea kärkiväli.
Espoo-Ke-Su
Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76Ilmajäähystä johtuen Geesunkin laturin kenttäkäämit kannattaa suojata maalilla ja silikonikerroksella. Ei vaikuta latausominaisuuksiin millään tavalla, mutta tuo vuosia elinaikaa lisää, kun pikkukivet ei katko lankoja.
Ensi talvena olisi tavoitteena saada useampi superi muiden ratapelien sekaan jäälle, joten pitää olla yhteyksissä tämän puitteissa, sitten kun se on ajankohtaista :wink:
Espoo-Ke-Su
Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76@Isoo-Jukka wrote:
2 on tuon verran kai prosenteina 37:stä.
Jep. Tai siis 2 on 5% 37:stä, jolloin ero on 95%. Ja se mistä 2 ja 37 tulee ,käsittääkseni siitä, että synnytetystä aaltoliikkeestä absorboituu 2% toisesta ja 37% toisesta renkaasta iskunvaimmennukseen. Viimeisimmässä omassa katsastuksessani tulos oli huono ja sen seurauksena katsuri muutti kertaalleen pyörän sijaintia. Tulos ei juuri parantunut, mutta osoitti, että huonolla sijoittelullakin saattaa pilata katsastuksen, kun kiireellä tehdään hommia. Omassa tapauksessa kyseessä on reilu asema, eikä tuolle iskaritestille anneta hylkäävää painoarvoa rättäreiden osalta.
Se miksi tuota eroa ei saisi olla paljon eri pyörien välillä johtuu jarrutusmatkoista ja ääritilanteista. Esimerkiksi töyssyisessä mutkassa, jossa toinen rengas käyttäytyy normaalisti ja toinen pomppii miten sattuu niin äkkijarrutustilanteessa pito on epätasainen ja auton yllätyskäyttäytyminen lisääntyy entisestään. Ts. kaikkea jarruvoimaa ei saada tiehen asti, kun rengas viipyy joustomatkoillaan liian pitkään. Siispä näissä rättärisissien tapauksissa suosittelen oman harkintakyvyn käyttöä. Jos nyt näyttää siltä, että joku putki-iskari selvästi on vuotanut öljyt pihalle ja käsitestauksessa löysääkin tuntuu niin kannattaa se vaihtaa ihan oman henkikullan vuoksi, eikä pelkästään katsastuksen iskaritestiä peläten. Laitteena iskaritesterin toimivuus on mitä sattuu rättäreiden kohdalla, mutta kyllä se jotain suuntaviivoja antaa.
Kitkaiskareitakin pitäisi kiristää säännöllisesti. Keulasta kovasti pomputtaen irrottamisen jälkeen n. 1.5 heilahdusta tapahtuu kiristellyillä kitkoilla ja liikkeen pitää olla tasaista molemmin puolin.
Espoo-Ke-Su
Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 -
JulkaisijaArtikkelit
