Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
Moron Arttu
Mitä eteen on tullut, niin kanteen on tehty reikä ja siihen hitsattu anturille sopiva kierre muhvi. Kannattaa katsoa, että paikka on sellainen, että anturi mahtuu olemaan paikallaan niin venttiilikoneiston sisältä katsoen, että lokasuojan kiinni ollessa. Peltiseen venttiilikopan kanteen se on helpompi tehdä kotikonstein kuin wanhuksen alumiiiniseen kanteen. Venttiilikopan alareunassa se öljy liikkuu, joten sinne se anturi kannattaa sijoittaa.
Moron Arttu.
Itse koen, että rättärissä on hyvä olla öljyn lämpömittari. Sen voi asentaa öljypohjaan tai venttiilikopan kanteen. Öljypohjassa ajoviima jonkin verran jäähdyttää anturin enemmän näin kesällä. Lukemat ovat kuitenkin luotettavia ja seuraamisen arvoisia.
Suosittelen lämpömittarin asentamista ja sitä kautta öljyn lämpöjen seuraamista ajossa.
Propellilla on varmasti merkitystä jäähdytykseen monissa tilanteissa, uskoakseni kuitenkin ajossa ”normaali kaasulla” suuriin merkitys moottorin jäähdytykseen lienee ajossa ilmanvastuksesta syntyvällä ”patopaineella”. Lämpöjä on hyvä seurata kesän kelien lämpenemisen myötä.Toinen koneen kunnon seuranta mittari on öljynpainemittari. Siitä näkee missä paineissa öljynkierto on kuumalla koneella. Koska öljynpainetta voi säätää on vanhenevassa koneessa saatavissa jonkin verran lisäkilometrejä nostamalla painetta. Tyypillinen moottorivaurio 2CV koneissa tulee vanhemmiten kiertokankien alapään väljyydestä, jonka kautta paineet katoaa. Olen ajanut monta 12 hp konetta ”onnistuneesti” loppuun kun olen seurannut öljynpainetta ja sen vääjäämätöntä laskua. Ajamisen olen lopettanut noin 0,5 Bar paineen kohdalla. Myöskin kuumalla koneella (yli 100 astetta) on hyvä nähdä mitkä on koneen öljynpaineet.
1 käyttäjä kiitti kirjoittajaa tästä viestistä.
Helmikuun alkupuolella tehtiin pieni lenkki pohjoiseen ja testattiin samalla Pätsiä. Hyvin tarkeni, välillä jopa liiankin hyvin.
Tämä on mielenkiintoinen aihe. Näitä puslia on ollut uusissa kampiakseleissa tosiaan kahdella tavalla. Minulla on yksi uusi 12 hp kampiakseli, jossa on kiertokankien yläpää puslissa on kaksi reikää toinen kiertokangen männänpuoleisessa päässä ja toinen vastapäätä sitä. Tämä päässä oleva reikä on kohdikkain kiertokangen valurautaisessa päässä olevan vastaavan reijän kanssa.
Toisaalta yleisemmin ne ovat juuri niin kuin tuossa Jasun kuvassa on, poikittain iskun liikkeeseen nähden.
Onko tästä kenelläkään hiljaista tietoa kumpi on oikein, vai onko kysymys samanluonteinen kun se perimmäinen kysymys kuinka päin halkaistu halko kuivuu pinossa paremmin; halkaistu puoli ylöspäin vain kuori ylöspäin?
Moi Jani
Ami 6 -62 jarrukilvet on jarrusylinterien kohdalla suorat. Jarrusylinteriä on kohotettu korkeammalle erillisellä korotuspalalla jarrusylinterin ja kilven välissä, jonka jälkeen sylinterin mäntä koskettaa keskeltä jarrukengät päätä. Myöhemmin 60-luvulla isojen jarrurumpujen jarrukilvessä oli prässätty kohouma jarrusylinterin kohdalle, tällöin kyseisen lisäpalojen tarve poistui. Lisäpalan paksuus on kuvasta pääteltävissä se on noin 3-4 mm. Voin sellaisesta laittaa sinulle kuvan jos otat yhteyttä minuun. 0neljä0-526yksi 373. Risto
Moi
Jos vanha puola toimii moitteitta, ei sen vaihtamiseen ole silloin toiminnallista syytä. Rättärin alkuperäis puolat ovat hyvin pitkäikäisiä. Puola vika on hyvin harvinainen mutta kuitenkin mahdollinen. Minulla on käytössä edelleen 72 vuotta vanha puola (vuodesta -52), jossa vieläkin kipinöitä riittää. Toimivaa ei siis kannata vaihtaa toiminnallisuuden takia. Mukavia kilometrejä tulevalle kesälle!
Lohko ja alakerta vaikuttaa olevan ns 18 hp kone.
Koneen todellisen tehon voi varmistaa helpoiten kansista. Mikäli kannessa olevan imupakosarja pinnat on toisiinsa nähden tasopinnassa ei ole kyse nelkun tai kutosen koneesta, niissä imusarjan pinta on vinossa ohjaamoon päin ja vastaavasti pakosarjan pinta ajosuunnassa eteen päin.
Taas sitten 9 ja 12 hp koneissa on imu- ja pakosarja kiinnitetty kolmella pinnapultilla kanteen. Keskimmäinen toimii siis kummankin puolen (imu-pako) kiinnityksenä.
Taas 18 hp koneessa on neljä pinnapulttia, kaksi imupuolen ja kaksi pakopuolen kiinnitykseen. Todettakoon, että 18 hp koneen kannen alimmaisen jäähdytys rivan valussa on kirjaimet AZ. Jos siinä on kirjaimet AM on kyseessä 602cc Ami 6 moottorin kannesta (eivät ole vaihtokelpoisia) Niissä on kuitenkin imu-pakosarjan kiinnitys samalla tavalla.
Ehdotan siksi kansien kautta tunnistamista koska historian aikana on monesti 12 hp:n alakertaan vaihdettu 18 hp:n yläkerta, koska ne onnistuu helposti. Miksipä ei myös toisinpäin.
Yleensä 12 hp ( tässä tapauksessa 13,5hp) kammen runkolaakerit kestävät aina huomattavasti pidempään kuin kiertokankien alapäät. Joten jos runkolaakereissa ei tunnu merkittävää välystä, ei pienistä naarmuista kannata olla huolissaan. Tämä kone on hyvin kestävässä maineessa alakerran kestonsa suhteen, jos öljyn kierrossa ei ole ollut mitään suuria epäpuhtauksia. Mikäli kiertokankien alapäät ovat lähes välyksettömät, mitä todennäköisimmin sillä kammella ajelee vielä kymmeniä tuhansia iloisia harrastus ajo kilometrejä.
Jo 50-luvun rättärin ohjekirja tiesi kertoa, että ”Citroën 2CV:n kaikki osat on ylimitoitettu ja suunniteltu kestämään raskaassakin käytössä”.
☺️✌️
Mekaanisesti sopii varmasti entisen paikalle noilla toimenpiteillä. Kokeileppa vaikka 4-vaihteella, lukitsemalla toinen vetoakseli ja pyörittämällä kytkinakselista valittu kierrosmäärä esim 50 kierrosta ja vertaamalla vapaana olevan vetoakselin liike kummankin loodan välillä. Jotkut 60-luvun loppupään loodista voivat olla ns 21-hp koneen loodia, jolloin niiden välitys on hieman tiheämpi, koska 21-hp kone kiertää enemmän kuin 12/18-hp:n kone.
Moi Antti
Aina joskus olen törmännyt tilanteeseen, että on päässyt unohtumaan se yksityiskohta, ettei wanhuksen kaasua saa painaa kun starttaa konetta kylmänä ryyppy täysillä. Wanhuksen alkuperäisen kaasuttimen ryyppy ei toimi jos kaasupoljinta on painettu. TV Risto
Kiitos asian esille otosta. Tarjolla on varmaan monenlaista tuotetta. Tuota vanhaa Mascot merkkistä hakkuria voin suositella, sellainen on ollut käytössä pakussa Nurmeksen maailmankokouksesta asti ja Mocoma 45 ei ole sirissyt tai rytissyt käytösssä. Se savu millä nämä laitteet toimivat on myös pysynyt sisällä. Nykyään ei vaan kilta huutoihin tahdo kukaan vastata. Jos lähtee vaikka Sveitsiin tänä kesänä porukalla, kannattaa sellaiset asentaa kaikkiin kulkimiin, on se vaan mukava ajanviete laite peräkkäin ajamisessa. Edullinenkin vielä.
Tuosta kellumista sen verran, että eikös se lopu kun hakkurin toisenpuolen kytkee runkoon?
Ainakin vanhan kylmälaukun sisältä en purkaessa löytänyt elektroniikkaa, en uudemmissa osaa sanoa. Ne lienevät kuitenkin kestävämpiä huonolle tasaamattomalle hakkurisähkölle. Tietysti jos hakkurin tehon tuotto riittää.Kiitos hyvistä vinkeistä.
Tuossa ensimmäisessä vinkissä tuo alin johtaa sellaisten laitteiden luo jotka vastaavat tarvetta.
Jälkimmäinen kokemusperäinen neuvo tosiaan toimii, onhan tosiaan seitsemän volttia enemmän kuin viisi volttia.
Hieno juttu näillä eväillä kohti uusia reissuja.Moi Maria
LA-puhelimet olivat aikanaan hyvin suosittuja rättäreissä. Niillä oli mukava puhua ajankuluksi kun ajettiin peräkkäin tapahtumaan tai esim. maailmankokouksiin. Tapahtumapaikkaa lähestymisen yhteydessä sai sen kautta viimeiset ohjeet perille pääsyyn tai vaikka missä on vapaita telttapaikkoja yms. Nykyään ne ovat käyneet harvinaisiksi, valitettavasti. Itse olemme käyttäneet niitä kun olemme tuttavien kanssa ajettu pitempi kestoisia yhteisajomatkoja, silloin ne on mukavia. Yksi peräänajokolari taisi eliminoitua nopean LA-puhelimen kautta tulleen varoituksen ansiosta. Tämä tapahtui meille Italian serpentiiniä laskettaessa.Mielenkiintoinen aihe. Eräs kokenut rättäriharrastaja vaihtoi GS:n vanteet rättäriin ja ajoi niillä jokapäiväisiä ajoajan ns. käyttöautona. Hänelle tuli käsitys, että etupyörän laakerit vanhentuivat normaalia nopeammin. Hän selitti ilmiötä niin, että vanteiden ET on eri ja rasittaa laakereita vino kuormalla. En ole tuota ET-asiaa tutkinut, mutta se on varmaan selvitettävissä. Tuo holkki voi auttaa asiaa, jos se vie ET:tä oikeaan suuntaan. Jos taas mennään väärään suuntaan lopputulos on huonompi. Jos käyttökilometrit ovat vähäisiä niin asialla ei ole muuta merkitystä, kun tekninen pohdiskelu.
Moi. Tämä kysymys jakaa varmaan mielipiteet kahteen ryhmään.
Tasapainotus on varmasti valinta, joka vie asioita eteenpäin eli siitä ei ole haittaa.
Itse olen ajellut yli 40 vuotta etupäässä sisärenkaallisilla misukoilla/hakkapeliitoilla (400/380 mm) ilman renkaiden tasapainotusta. Koskaan ei ole muistini mukaan mikään rengas ajossa tärissyt tai kulunut silminnähden epätasaisesti. Kilometrejä on tullut kohtuullisen paljon näinä vuosina. Renkaat olen kasannut rengasraudoilla pääsääntöisesti. Joskus on pitänyt purattaa joitakin Hakka-hakkapeliittoja, kun ei kotikonstein ole pudonneet vanteelta.
