Tämä aihe sisältää 45 vastaukset, 10 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Akaile Akaile 21.6.2019 klo 10:19.

Esillä 15 viestiä, 31 - 45 (kaikkiaan 46)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #227504
    Raimo Yrjölä
    Raimo Yrjölä
    Osallistuja

    Punaisessa taisi olla anturiin tuleva liitin valmiina, värit olivat muistaakseni samat, lisäksi varoiteltiin maadottamasta virran ollessa kytkettynä, siis maadoitus tehtävä virrattomana.

    #227599
    Avatar
    Erkka
    Osallistuja

    Voisin ottaa myös vinkkejä vastaan samanlaisen kaasuttimen säädöstä. Tällä hetkellä seos aivan törkeän rikkaalla. Kaasutin vakio, ei säädetty eikä mitään.

    Kaasuttimen yläpinta, siis ulkopuolelta, on myös märkänä, niinkuin jostain tihkuisi bensaa kaasarin päälle.

    Mitäs vikaa voisi olla?

    Ensimmäisenä kannattaa tarkastaa bensanpinta, näyttää olevan tuon opuksen mukaan jotain muuta kuin mihin kutosissa ollaan totuttu. Jos kohon peltilipareeseen, joka neulaventtiiliä törkkii, on tullut kulumana kuoppa niin pintaa et saa pysymään säädöissään..Välillä korkealla, välillä matalalla.

    Jos pinta on todella korkealla niin sekin saattaa vaikuttaa kulutukseen. Ts. korkea bensantaso painaa kovemmalla paineella bensaa suuttimista läpi. Alaraja-arvona tässä voi pitää mutkakäyttäytymistä, eli mikäli pinta on niin alhaalla, että mutkassa höräsee tyhjää niin tasoa pitää nostaa. Jotkut yksilöt nypyttelevät, ellei taso ole just eikä melkein tehtaan ilmoittamassa arvossa.

    Tähän palaten, kohojen säätö oli kohdassa 15 mm (ohje 18 mm) eli bensanpinta oli liian korkealla. Lisäksi lipareeseen oli kulunut kuoppa. Hioin lipareen tasaiseksi ja säädin molemmat kohot 18 milliin, katsellaan miten tilanne etenee. 🙂

    -Erkka

    #263113
    Akaile
    Akaile
    Osallistuja

    Kaivelin 3 vuotta vanhan topicin pintaan, sillä kuluneella viikolla tuli aika paljon kysymyksiä itselle käytännössä ja ympäröiviltä harrastajilta saman aihepiirin tiimoilta. Yritän koota tähän havaintojani, nyt kun ne ovat tuoreeltaan muistissa:

    -FMI:n tai muun lambda-mittarin kanssa saa reiän vatsaansa, eli mahdollisesti vatsahaavan stressistä, jos sitä lukee kuin piru raamattua. Johtuu nimittäin siitä sudenkuopasta, josta on nyt useamman maininta tälläkin foorumilla; täysin liian rikas seos “kastelee” lambdaa ja ainakin FMI pudottelee näkymäänsä laihan puolelle tai sammuttaa kaikki valonsa yksi kerrallaan, kunnes löysää kaasua ja ajaa pätkän nätisti lambdaa kuivaten.

    -mitä paremmin seos on kohdallaan läpi kierrosalueiden ja kaasun asentojen niin sitä rauhallisemmin mittari pysyy hyvissä arvoissa.

    -pakovuoto kansilla tai klemmareilla sotkee näyttämää ja saa nopeaa elämistä mittariin. Sain tänään viimeisen vuotavan klemmarin tiiviiksi ja koko viikon kiusannut epästabiilius hävisi näyttämästä.

    -tyhjäkäyntiseoksen pysyessä rajoissa, mutta aivan pintakaasulla ajaessa näyttämän hävitessä kokonaan on ykköskurkun bensasuutin liian iso. Sain tätä parempaan suuntaan suurentamalla ilmasuutinta, eli ts. laihentamalla seosta, mutta ilmasuuttimen lähestyessä yli 200 lukuja ykköskurkulla, en näe syytä pitää niin suurta bensasuutinta. Tällöin rumba alkaa uudestaan bensapuolesta, eli pienempi bensasuutin ja sen jälkeen n. 165:stä ylöspäin ilmasuutinta 0.05mm välein.

    -liikkeellelähdössä/kuumakäynnistyksessä ei saa olla vastaankakomista. Tämä johtuu kiihdytyspumpun ruiskauksesta, joka rikastaa seosta ja jos seos on ennestään liian rikkaalla niin tämä lisäsoppa saa koneen “booaamaan”. Itseasiassa hyvä tyhjäkäynti-pääsuutin -käytännön testi on kaasutella nopeaati polkien paikoillaan ja jos siten saa koneen tukehtumaan niin em. asiat ovat karua todellisuutta. Kone saattaa käydä muutoin erinomaista tyhjäkäyntiä, mutta soppaa palaa turhaan.

    -jos tk ja 1. kurkun alue pysyy ns. vihreällä, mutta kakkoskurkku saa seoksen sekoamaan täysin rikkaalle tai stabiilisti laihalle niin tuolloin paketti alkaa olla kasassa, nimittäin silloin täytyy enää hakea kakkoskurkun bensa- ja ilmasuutin kohdalleen. Niiden kanssa varianssi on yleensä kapeampi, koska ykköskurkkuun vaikuttaa myös tyhjäkäyntisuutin. Tällöin kuljin on jo täysin arkiajokelpoinen, koska kakkoskurkkua ei ole edes pakko käyttää edetäkseen. Ns. loppusilaus tähän säätötyöhön, kun toivottavasti edetään vaiheittain, eikä harrasteta pelkkää hakuammuntaa.

    Nyt tähän loppuun pieni selite skeptisimmille taustanaurajille, mitä hyötyä tästä oikein on? Katsokaas, kun näitä kombinaatioita on käytännössä eksponentiaalisen paljon niin mitä useampi tätä säätötyötä tekee ja raportoi niin sitä helpompaa se on seuraaville, kun on jotain suuntaviittoja. Polttoaineet muuttuvat ja tulevaisuudesta on vaikea mennä takuuseen. Jotta harrastaminen jatkuisi, on oleellista ymmärtää kuinka esim. täysin etanolipitoinen polttoneste saadaan palamaan oikein sätkässä. Vaikkei olla ihan niin karussa arjessa vielä niin ymmärtänette, että tämä kerrytetty tieto vaihtoehdoista saattaa jonain päivänä hyödyttää monia.

    Nyt kun vielä palataan tähän päivään niin Visan Weber kutosen jatkeena pyörii tällä hetkellä kombinaatiolla 55 tyhjäkäynti, 1.bensa 102 ja ilma 180, jonka muutan huomenna 185:een. Kakkoskurkkua en ole vielä muutellut.
    Toiminta jo todella hyvää, mutta edelleen ajoittain rikkaalla ja kulutus voisi alkaa mieluummin 6:lla kuin 7:lla. Katsotaan miten tässä käy.

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71

    #263115
    Mikko Räsänen
    Mikko Räsänen
    Osallistuja

    Vaikuttaakohan tuo että mulla on 642cc noin paljon??
    Eilen testailin noita suuttimia ja
    Yhdistelmällä
    100/185 ja 110/185 en saa tuota kulkemaan kaupunkissa kun pintakaasulla. Vähänkin jos yrittää kiihdyttää joutusammin niin kakoo vastaan. Kun laitoin 115/185 niin silloin jo kestää kiihdytyksen hyvin motarillakin kulkee kivasti.

    #263117
    Mikko Räsänen
    Mikko Räsänen
    Osallistuja

    Siis 652cc

    #263119
    Mikko Räsänen
    Mikko Räsänen
    Osallistuja

    Niin ja hauskinta tässä on se, että suuttimien pienentämiseen johtaneet syyt löytyy juurikin noista jutuista joita Akaile mainitsee. Mitä pienempää pääsuutinta laitoin niin oireet paheni.
    Mut kun tosiaan suurensin sen tuohon 115 niin oireet hävis???
    Aattelin kokeilla viä 120 mut en nyt sitä äkkiseltään löytäny

    #263127
    Mikko Räsänen
    Mikko Räsänen
    Osallistuja

    Teipä tuossa aikani kuluksi testin.

    Laitoin ykkoskurkulle aluksi suutin pariksi 95/155
    Kulku pintakaasulla ihan ok, lambda pysytteli suurimmaksi osaksi kolmella punaisella laiha puolella. Alaväännöllä kun kiihdyttää yritti, niin nikotteli kovasti vastaan.

    Vaihdoin ääripään 145/155

    Lambda nyt pysytteli suurimmaksi osaksi kahdella punaisella rikkaalla (mutta ei mennyt kertaakaan lambda pimeäksi).
    Pintakaasulla tämäkin kulki ok, kiihdyttäessä nykivastaan mutta ei niin pahasti kun tuolla edellisellä kombolla.

    Seuraavaksi laitoin 125/155
    Lambda tykkäsi pysytteli suurimman osan vihreällä ja pintakaasulla kulku hyvää ja kiihdyttäessä kiihtyy alaväännölläkin.

    Jätin nyt tuon toistaiseksi kiinni, mitähän bensamittari tykkää?

    #263150
    Akaile
    Akaile
    Osallistuja

    Vaikuttaakohan tuo että mulla on 652cc noin paljon??

    Voi vaikuttaa, nämä kun ovat yksilöitä. Meillä ei myöskään ole samanlaiset ilmanputsarit ja sekin vaikuttaa.

    Tk 47, 1. 102, ilma 190. Sillä mentiin tänään viimeinen ajelu. Tyhjäkäyntejä oli myös 55 ja 60 tässä välissä, mutta koska pintakaasu alle 2000 kierroksen ei vaan pysy kurissa ja on nypyttelyä niin päädyin siihen, että se vaan on rikkaalla tyhjäkäyntisuuttimen osalta. Ajatusta vahvisti tuossa pihassa vielä lopuksi koittaen, että ryyppyä päälle vetäen sammuu koko mylly, tukehtuu. Tämä 102 ja 190 kombinaatio on tähän mennessä parhaiten pitänyt seoksen tasaisesti vihreällä rasitteen alla ajaessa. Enää ei myöskään röpötä rikkaalla kakkoskurkun puolella, mutta sille puolelle en vieläkään ole tehnyt mitään. (=ykköskurkun seoksen vaikutus myös kakkoskurkkuun)

    7.3 / 100km oli edellinen tankillinen sekalaista ajoa ennen tk-suuttimen koon pudotusta alaspäin. Taajamaa ja yli 100km/h seassa. Vääntää pirun hyvin kolmosella, mutta toisaalta olen nyt samalla kiristänyt myös sytytyksen ennakkokäyrää.

    Huomenna tulee viikko liikennekäyttöönotosta ja katsastuksesta, ja tuhannen kilometriä hiipinyt mittariin 😀

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71

    #263160
    Akaile
    Akaile
    Osallistuja

    Tk 47, ei. Tk 45, ei, vielä huonompi. Nyt se on uskottava, mittari näyttää oikein ja se todella on laihalla, Webukka näköjään tykkää isommasta tk-suuttimesta kuin Sohlo. No jos 55 ja 60 ja 65 oli kaikki rikkaalla niin mitäs sitten? Tiätty 50! Sitäpä ei satsissa ollut, mutta kalvain tekee ihmeitä reikätulkin kanssa. Bingo! Parempi tyhjäkäynti ja ina herkkyyttä alkukierroksille. Ongelmana kuitenkin, että kone herää oikeille seoksille vasta 1800rpm kohdilla kaasua talloessa. Sen jälkeen mennään vihreällä loppuun asti katkotta ja tasaisesti.

    No mitäs sen jälkeen kartoittamattomana maana? Vihko auki ja muistiinpanoja pläräten; tämä toimi noin, tuossa on laihaa, tuossa on rikasta, mitä puuttuu? 90, 95, 102 laihaa, 105/165, 107, 110 useammalla ilmasuuttimella rikasta.. siispä jäljelle jää 102 ja 107 välimaasto, joista helpointa on lähteä tarkastelemaan 105 muiden ilmasuutinten parina. Muistutuksena, että nyt siis puhutaan 0.05mm halkaisijaerosta ns. oikean ja väärän etsinnöissä. Joku voisi puhua hiusten halkomisesta ja sitä se kokoluokaltaan itseasiassa on!

    18. kerta toden sanoo? Helppoa ja hauskaa?

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71

    #263173
    Masa
    Masa
    Osallistuja

    Muistutuksena, että nyt siis puhutaan 0.05mm halkaisijaerosta ns. oikean ja väärän etsinnöissä. Joku voisi puhua hiusten halkomisesta ja sitä se kokoluokaltaan itseasiassa on!

    Vaikka tuntuu hiusten halkomiselta, niin täytyy huomioida, että jos vaihdetaan esim. 102 suutin 107 suuttimeksi, niin käytännössä muutos on n.10%.

    #263187
    Akaile
    Akaile
    Osallistuja

    Alkaa asettumaan; 6.5 L/100km sen ihmeempiä säästelemättä ja sekalaista ajoa. Käyttäytyminen hyvää, mutta vähän monipuolisempaa keliä odottelen, jotta näen pysyykö seokset kunnossa viileämmässä.

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71

    #263209
    Akaile
    Akaile
    Osallistuja

    Bensapumpun lähtöliitos vuoti, klemmarivaihdolla korjattu, kun yllättävää kyllä letku oli vielä jees.

    TK 50, 105/190, pintakaasu paree, mutta inan laiha

    TK 50, 105/185, parempi, nyt ajossa.
    Nyt harkitsen taas pikkuisen pienempää tyhjäkäyntisuutinta, kun seosruuvi ei tällä pääsuuttimella vastannutkaan säätöön, kuten aiemmin, mutta ans kattoo ny.

    On kyllä hienoja kesäiltoja kelin puolesta pyöriä nurkissa ja testailla 😀 Kai sitä vois rannallakin maata, mutta kun ei kuulu tapoihin…

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71

    #263216
    Jasu
    Jasu
    Osallistuja

    Nyt harkitsen taas pikkuisen pienempää tyhjäkäyntisuutinta, kun seosruuvi ei tällä pääsuuttimella vastannutkaan säätöön, kuten aiemmin, mutta ans kattoo ny.

    On kyllä hienoja kesäiltoja kelin puolesta pyöriä nurkissa ja testailla 😀 Kai sitä vois rannallakin maata, mutta kun ei kuulu tapoihin…

    Sitten kuin jossain vaiheessa alkaa tuntua siltä ettei enää pikkuvaivalla meinaa sitä viimeistä lievää oiretta saada pois, niin kannattaa muistaa että kaasari on kuitenkin aina kompromissi jonka saa toimimaan optimaalisesti vain osalla toiminta-aluettaan. Ja johon kelin muutokset vaikuttaa helposti ja ihan paljon…

    Sama toki pätee osaksi ruiskun säädössäkin, jossain vaiheessa se loppuhierominen kannattaa vaan lopettaa…

    Ja opettelee väijymään sitä seosmittaria sillai viitteellisenä, olematta stressaamatta jos se jossakin olosuhteessa näyttääkin jotain muuta kuin tavoitelukemia. Muuttujia kun on kuitenkin aika monta, kaasarinkin kanssa, ja kun asian vie turhan pitkälle, niin huomaa että jopa bensan lämpötilakin (tätäkin mitataan, ainakin Rangen Lucas-ruiskussa, ja monessa Flex-Fuel -laitteessa) vaikuttaa vähäsen…

    Niin, ja sitten jos meinaa tuskastua säätämiseen, niin käy kokeilemassa jotakin “tehdassäädöissä” olevaa yksilöä, ja jatkaa tyytyväisenä itse säätämällään kulkimella…

    #263255
    Avatar
    gustaf
    Osallistuja

    Masan huomio vartenotettava, itse porasin Juntumaan ACAN kakkoskurkun suuuttimen 87,5:stä 0,95:een, ykköskurkun suutin oli ehkä vaihdettukin jo, 1.05mm. Laskin että poraus muutti läpivirtauspinta’alaa n. 14 %, ja hämmästyttävän kosla kiihtyy nyt takertelematta. Aivan perstuntumalla voi huomata esim. kakkoskurkun toiminnallisuuden, efektiä pitäisi löytyä poljinta painettaessa, epäilen että nykyään ei monesta kulkimesta löydy ns. viimeistä puhtia, täysiä hevosia. Tiedoksi vain että minulla on poranteräsarjoja ykköskurkulle 0,40, ja 0,95 ja 1,05 mm, jos joku on kiinnostunut, eivät vaadi porakonetta, terän peräosa paksu ja sormin pyöritettävä.
    29 minuuttia

    #263274
    18heppainen
    18heppainen
    Osallistuja

    Eikös “tehtaan säädöt” ole menneisyyttä, polttoaineen erilaisuuden takia ?
    Jossain alan lehdessä oli mainittu eroksi 10%.
    Mainitsihan Helge Nyytisissäkin suurentaneensa 9-heppaisen alkuperäissuutinta saadakseen käynnin pätkimättömäksi. Itsekin lisäsin tuohon 18-heppaiseen juurikin n.10%, samasta syystä.

Esillä 15 viestiä, 31 - 45 (kaikkiaan 46)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.