Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
2CV-crossissa olen kuullut tukivarsia vahvistetun sisältäpäin polyuretaanivaahdolla. Vaahtoja pitäisi löytymän eri “kovuuksilla”.
Raid Poronkuseman voi sanoa jo alkaneen, koska suuri osa ulkolaisista on jo suunnannut 2CV-kulkimiensa keulat kohti Suomea.
Lehdistötiedotettakin on jaeltu ja pientä julkisuutta jo saatukin:
http://yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/lappi/2009/01/rattisitikat_valloittavat_lapin_490802.htmlMatkan varrelta kirjoitellaan juttuja ainakin kolmeen nettipäiväkirjaan, linkit löytyvät täältä:
http://www.sitruuna.com/poronkusema/diary.phpMikkelin jaokselle jo nyt kiitos avunannosta lähdössä Loukeella.
Nyt ei toivota kuin napakoita pakkasia loppuviikoksi ennustetun lumimyräkän jälkeen.
En ole kemisti, mutta tuskin järkevä ajatus eivätkä varmaan sekoittuisikaan toisiinsa.
Sitruunahapolla voit syödä tuosteen pois, mutta sen jälkeen on pinta puhdistettava ja suojattava tai ruostuminen alkaa heti uudestaan.
Ruosteen päälle öljyn ja massan sekoitus voisi olla jonkinlainen ajatus.
Hienoa. Hyvin ovat toimineet, kun milloinkaan ei ole ollut niiden sisälle asiaa. Muutamat ovat tosin alkaneet jumittamaan ja kumien vaihdolla varmaan kunnostettavissa.
Älyttömän halpoja olivat nuo kumit, muutama ero tuplasetti.
Virallinen tiedoitekin tuli eli 31.3.2009 voi vielä ilmoittautua ennakkoon. Paikan päällä hinta tulee olemaan 30% korkeampi.
http://www.2cv2009.cz/index4_en.htm
(tänne asia ei vielä ollut päivittynyt)Tiedote tässä:
Kiitoksia tiedoista.
Olen myös nähnyt umpioiden taakse asennettavia adapterirenkaita, jotka muuttavat vanhan kiinnityksen H4:lle sopivaksi. Onko tietoa mistä tällaisia saisi ostaa?
Alumiinipinnat menettävät ainakin kiiltonsa fosforihaposta.
Lisää internetissä:
Käyttöturvallisuudesta mm: http://www.occuphealth.fi/internet/ova/fosforih.html#ots2
Ainetta ei pidä päästää silmiin eikä antaa sen reagoida alumiinin kanssa. Normaalikäytössä siitä ei haihdu kaasuja työtilan ilmaan.Wikipediassa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/FosforihappoSitruunahapon kohdalla mainitaan oikein “autojen entisöinti” wikipediassa. Erikoista, että tämä käyttö on kuitenkin aika harvan tiedossa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/SitruunahappoKäyttöturvallisuudesta ja käytännön suojautumisesta: http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin0855.htm
Jos tarpeelliseksi katsotaan uusien “vain jäsenille”- osioiden olemassaolo, helpointa lienee toteuttaa ne sivuina, joihin käyttäjätunnus ja salasana olisivat samat kuin Arkistoon ja Galleriaan. Toki erilaisten käyttäjäryhmien luominen foorumiinkin on mahdollista, mutta ylläpito työläämpää.
Tänään onnistuttiin vielä ilmoittamaan pari suomalaistiimiä lisää maailmankokouksen nettisivuilla, vaikka mahdollisuuden piti päättyä vuodenvaihteeseen. Lieneekö pieni jatkoaika tiedossa. Ilmoittautumisen jälkeen tuli pian sähköpostiin viesti, jossa on hieman täydellisemmät tiedot nettipankkimaksamista varten. Maksuaikaa n. 10 päivää.
Nämä on juuri tyypillisiä vikoja, joita voi kuvitella alkavan ilmenenmään, kun osilla on ikää 30-40 vuotta ja enemmänkin ja hapettumat saaneet muhia riittävän pitkään.
Öljyäminen varmasti asiallinen toimenpide viimeistään nyt ja tilanteen seuraaminen ulkoapäinkin. Tuon poratun reiän voi toki tukkia ihan tiukasti istuvalla muovitulpallakin.
Vihonviimeinen muistutus ennakkoilmoittautumisesta tsekkikokoukseen: tänään uudenvuodenaattona ehtii vielä hoitamaan homman alemmalla hinnalla ja muutenkin ennakkoilmoittautuneille luvataa nerikoiskohtelua etenkin kokoukseen saapuessa.
Asia kiinnostaa puhtaasti tekniseltä kannalta. En yritä määritellä voittajia tahi häviäjiä 😉
Oma tulkintani on että tehdas ilmoittaa välysten olevan 0,20 täsmälleen silloin, kun ne mitataan tehtaan määrittelemällä tavalla ja hetkellä. Muilla tavoilla mitattuna välykset ovat ko. kohdalla hieman erilaiset, mutta kaikissa tavoissa toleranssit ilmeisesti sen verran pieniä, että toimivat pois tiehensä. 🙄
Jännää, että Teemun oppaassakin on ollut tapa, joka poikkeeaa tehtaan neuvosta.
Palaanpa kuumaan perunaan eli venttiilivälysten säätötapoihin. Lupasin testata kaikki 3 esilletullutta tapaa seuraavalla säätökerralla, joka oli 20.000 km:n jälkeen jo enemmän kuin ajankohtaista. Kaikki välykset olivat noiden ajokilometrien myötä pienentyneet tasaisesti n. 0,10:een, joten kerrankin oli jotain säädettävää.
1. Säädin kaikki välykset tiukkaan 0,20:een tehdaan neuvomalla tavalla (kun esim. vas. puolen imuventtiili on täysin auki, säädetään vastaava venttiili oik. puolelta jne.). Vertasin sitten mikä olisi lukema vastaavasti muissa neuvotuissa säätöpisteissä eli pidin siis välykset koko ajan muuttumattomana tässä “tehtaan arvoissa” kylmällä koneella.
2. tapa eli Eerolan korjausoppaan mukaan (kun esim. imuventtiili on täysin auki, säädetään tämän samaisen puolen pakoventtiili jne.). Tulos: välykset olivat n. 0,30 kaikissa venttiileissä.
3. eli Manun neuvoma tapa (sytykseksen ajoituskohdassa säädetään molemmat saman puolen venttiilit jne.). Tulos: Pako sama 0,20 kuin tavassa 1, mutta imu n .0,10-15.
Tsekkasin kaikki mittaukset kahteen kertaan. Olin yllättynyt, että eroja oli. Itse säädin vuosia venttiilit tavalla 2., mutta sillä näköjään tuleekin hieman reilummat välykset, mikä on ainakin turvallista palamisen suhteen. 3. Tavalla imupuolesta tulee todella tiukka, siis tehtaan tapaan verrattuna.
Itse luotan tehtaan neuvomaan tapaan. Joku viisaampi selittäköön eroavaisuudet.
Samalla säätökerralla vaihdoin vihdoinkin Denso-merkkiset tulpat, joilla näemmä tuli ajettua 44.000 km välillä vain tulpankärkiä puhdistellen ja säädellen. Eikä vieläkään ollut mitään häiriöitä toiminnassa.
