Kirjoitetut vastaukset
-
JulkaisijaArtikkelit
-
31.7.2010, 10:09 vastauksena käyttäjälle: MInkätyypistä mussiikkiva rättärisissit kuunteloovat ? #140953
Eppujen musiikkikin on ihan hyvää, vaikka webmonster omalla tavallaan asiaa tuntuu välillä protestoivankin.
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=2230748″ onclick=”window.open(this.href);return false;
Visan starttia kannattaa kysellä esim. Sitrosen kautta ellei foorumilta onnista. Toinen vaihtoehto on vaihtaa vauhtipyörän hammaskehä kutosesta (se on vain lämpösovituksella kuulemma kiinni).
Tiedän muutaman entisen rättäriharrastajan, jotka ovat siirtyneet enemmän itäpyöräpuolelle, joten voisi kuvitella tuon alkuperäisen lausuman heidän suustaan.
Itäpyöräharrastajilla on tapana myös itseironisesti kysyä “kuinka sellainen kansakunta, joka ei osaa tehdä pyöreää vannetta on voinut lentää avaruteen?”. Hyvä meininki, vähän samaa kuin nykyisessä 2CV-harrastuksessa 😉
Tämä oli ministeriön vastaus. Eduskunnassahan keskustelu velloo vapaasti, jos on velloakseen ja lakialoitteet ovat edustajiemme akstiivisuudesta kiinni. Jos ei mitään yritä, ei myöskään mitään tapahdu.
2CV-harrastajan näkövinkkelistä tilanne on aikalailla OK, mutta itseäni hämmästyttää erilaisten autoharrastajien erilainen kohtelu; jopa Citroen-harrastuksen piirissä. Ääripäinä vaikka museokatsastettu rättäri (ei käyttömaksua ja muutkin kulut alhaisemmat) ja matkailukäyttöön muutettu pitkä diesel-HY (vero 450 eur vuosi + käyttövoimavero + muut kulut).
Itselläni on vain rättäreitä 🙂
YLE:n puolella on esiintynyt kiinnostusta ohjelman tekemiseen harrasteajoneuvokysymyksistä.
Kuvaa lähti, toivottavasti loodassasi on tilaa, kun en niitä alkanut pienentämään.
Kulkimen tarina alkoi n. 25 vuotta sitten, kun ostin sen Seinäjoelta lähinnä oikein hyvän ryppypellin vuoksi. Pelti oli eri autosta, mutta kuului kauppaan. Tarjosin silloin koria eräälle hesalaiselle kiltalaiselle, joka kuitenkin kieltäytyi kunniasta projektin olemuksen nähtyään. Silloinhan se oli vielä aivan pakun oloinen!
Häjy-Lejon kanssa sitten vietiin jäänteet setäni luo Isomäen kylään riiheen säilöön.

Setäni ei oikein ymmärtänyt moisen raadon säilyttämisen ideaa, mutta sinne maalle se unohtui seuraaviksi vuosikymmeniksi.
Terveisiä tutuille, kujjeilu on aina ollut hyvähenkinen tapahtuma.
Itse olen koko lauantaipäivän toisen harrastukseni pauloissa enkä pääse paikalle.
Nähdään pohojanmaankautta!
Tarvitsen sähköpostiosoitteesi kuvien lähettämiseen (omani fin2cv-ät-saunalahti.fi) tai voin linkittää muutaman näkyviin suoraan tähän foorumiin jos haluat.
Ikävää tuollainen pihan siivoamisella uhkailu. Joskus tulee mieleen itsellänikin oman plantaashin kanssa, missä sietokyvyn raja menee. Omat aarteet eivät välttämättä ole naapurin mielestä sitä samaa. Kukin harrastakoon kuitenkin tontillaan mitä tahtoo, tietenkään nyt suoranaista häiriötä aiheuttamatta.
OK, tulot ja menot vain osuivat tällä kertaa huonosti yksiin ja meilläkin vielä pitkä ajo kotiin. Kutonen herätti jonkin verran ostokiinnostusta. Jos myyjä haluaa ottamani kuvat käyttöönsä, voin lähettää ne s-postilla.
Suosittelen pohojanmaan kautta ajamista 😉
Eikös nokalla ole etupään läpimenokohdassa jonkinlainen kierre joka viskoo ööliä takaisin koneen suuntaan, ei siis varsinaista stefaa. Mullakin noroaa kärkikotelon alta hiljalleen öljyä ja syy lienee huonosti toimiva huohotin. Nokka-akselin takapää lepää öljypumpun rungossa.
Varmaan Nyytiset saat matroonan yhteyttä ottamalla, ehkä tämä on foorumi on väärä foorumi sen suhteen. Syy lehden tulemattomuuteen voi olla vaikka mikä.
Tuolla hieman alempana vastaus molemmilla kotimaisilla:
Tässä ministeri Vehviläisen vastaus kysymykseemme, ei varmasti täysin tyydytä. Laitatko eteenpäin?Kesänjatkoa
Petri Salo
Harrasteajoneuvoluokan perustaminen ajoneuvorekisteriin
Eduskunnan puhemiehelleNykyinen museoajoneuvoluokka on syrjivä. Luokkaan rekisteröidyille ajoneuvoille tarjotaan tuntuvia etuja, kuten harvennettu katsastusväli, vapautus käyttöverosta ja halpa vakuutus. Edut ovat kuitenkin mahdollisia vain niille autoharrastajille, jotka nimenomaan harrastavat ajoneuvon entisöintiä tarkalleen alkuperäiseen asuun. Kaikenlainen muu rakentelu ja jopa ajoneuvon käyttöhistoria voivat estää ajoneuvon pääsyn ko. luokkaan, vaikka kulkuneuvolla olisi ikää hyvinkin paljon. Erikoista kyllä, kilpa-autot on muutettuinakin mahdollista museokatsastaa, vaikka siinä on kysymys nimenomaan pienen porukan erityisharrastuksesta.
Museoajoneuvoluokka on kummajainen myös yleisen museotoiminnan piirissä, jossa pääpaino on esineistön konservoinnilla niin, että kohde pyritään säilyttämään kulumineen kertomaan jälkipolville sen historiasta ja eri käyttötavoista. Monia ajoneuvoja on muuteltu Suomessa oman persoonan korostamiseksi, lain kiertämiseksi (mm. korotetut pakettiautot, piilofarmarit) sekä vaikkapa harrastusten tai elämäntavan mukaan (hippi-kulttuuri, matkailu, off-road).
Tämä autoihin liittyvä erittäin mielenkiintoinen kulttuurihistoria on osittain katoamassa. Sen sijaan jälkipolville jää ihmeteltäväksi esim. ulkomailta 2000-luvulla tuotuja entisöityjä loisto- ja urheiluautoja, joita mahdollisesti ei milloinkaan ole edes myyty Suomessa, mutta suomalaisen museorekisterin vaatimukset ne täyttävät.
Nykyinen uudistettu käyttömaksusysteemi on tuonut uusia ongelmia nimenomaan autoharrastajille. Käyttömaksu vanhemmissa autoissa määräytyy aina painon mukaan, jolloin tietyille harrastajille tämä on merkinnyt käyttömaksun jopa viisinkertaistumista, kun taas kevyiden autojen kohdalla maksu on yllättäen jopa hieman alentunut. Vuotuisen käyttömaksun haitari vanhoille autoille on nykyisin 75-485 euroa. Käyttäjän kannalta nämä vanhat autot ovat yleensä kuitenkin samalla tavalla nimenomaan harrastuksen kohteita, eivät jokapäiväisessä käytössä olevia kulkuneuvoja. Liikennekäytöstä poiston mahdollisuus helpottaa kustannuksia, mutta estää puolestaan harrasteajoneuvon käytön ja harrastuksesta nauttimisen tehokkaasti.
Tasapuolinen ratkaisu tähän olisikin uuden harrasteajoneuvoluokan perustaminen ajoneuvorekisteriin museoluokan lisäksi. Se voisi olla samantapainen kuin museoajoneuvoluokka, mutta hieman kevyimmin eduin. EU-alueella Suomi lienee harvoja maita, joissa yleistä harrasteajoneuvoluokkaa ei ole. Muissa maissa yleinen ikäraja luokkaan pääsylle on 25-30 vuotta.
Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa harrasteajoneuvot on vapautettu käyttömaksusta ja niillä on edullisempi vakuutus. Rajoituksena siellä on kielletty työmatkat tai ammattiin liittyvä ajo ko. luokan autolla. Toimiva Ruotsin malli olisi pääpiirteissään kopioitavissa Suomeen. Veronkierron mahdollisuuden minimoimiseksi edellytettäisiin luokkaan pyrkivän ajoneuvon omistajalta jäsenyyttä jossain rekisteröidyssä harrasteajoneuvoyhdistyksessä ja lausunnon hankkimista ko. taholta siitä, että kyseessä on nimenomaan harrasteajoneuvo. Edellytettäisiin siis jonkinlaista kulkuneuvon tarkastusta esimerkiksi valokuvien perusteella. Katsastusvelvollisuus voisi olla luokan ajoneuvoille vaikkapa joka toinen vuosi, vuotuiset käyttöpäivät rajattu esimerkiksi 30-90 vuorokauteen sekä vakuutusmaksu kohtuullistettu.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin pikaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä uuden yleisen harrasteajoneuvoluokan perustamiseksi ajoneuvorekisteriin?
Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2010Petri Salo /kok
Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Petri Salon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 573/2010 vp:
Mihin pikaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä uuden yleisen harrasteajoneuvoluokan perustamiseksi ajoneuvorekisteriin?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain mukaan rekisteriä pidetään liikenneturvallisuuden parantamiseksi, tieliikenteen aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä tieliikenteen verotustehtävien ja autokiinnityksen hoitamiseksi. Rekisteriä hyödynnetään myös muun muassa ajoneuvojen vakuutustoiminnassa. Rekisterissä on tiedot mm. ajoneuvojen ajoneuvoluokasta ja mahdollisesta ajoneuvoryhmästä.
Harrasteajoneuvojen erottaminen muista ajoneuvoista rekisterissä ei edellyttäisi rekisteriteknisesti suuria muutoksia. Sitä vastoin harrasteajoneuvojen erottaminen muista vanhemmista ajoneuvoista teknisesti olisi kuitenkin käytännössä mahdotonta. Lähes kaikki yli 30 vuotta vanhat henkilöautot ovat jollain tavalla harrasteajoneuvoja, oli ne sitten entisöity alkuperäiseen kuntoonsa tai muunneltu oman mieltymyksen mukaiseksi tai sen aikaiseen verotuskohteluun sopivaksi. Kyse on enemmänkin ajoneuvon käytöstä eikä niinkään ajoneuvon teknisistä ominaisuuksista.
Tehokkain ratkaisu harrasteajoneuvojen vero- ja vakuutuskohtelun helpottamiseksi on kuitenkin hyödyntää olemassa olevaa järjestelmää. Ajoneuvoille säädettyä ajoneuvoveroa kannetaan ajoneuvoverolain mukaan päiväkohtaisesti, joten se soveltuu hyvin harrasteajoneuvojen kaltaisille ajoneuvoille, joita ei käytetä säännöllisesti liikenteessä. Liikennekäytöstäpoiston ja liikennekäyttöönoton voi tehdä nykyään internetin välityksellä varsin joustavasti.
Vakuutusyhtiöt myöntävät ajoneuvojen vakuutukset kaupallisin perustein. Harrasteajoneuvoille on tarjolla erityisiä vapaaehtoisia vakuutuksia, joissa on huomioitu ajoneuvon lyhyempi vuotuinen liikennekäyttö.
Suomessa on museoajoneuvoille säädetty katsastusdirektiivin mukaisesti poikkeukselliset katsastuksien toistumistiheydet museoautojen vähäisen vuotuisen käytön vuoksi. Muille ajoneuvoryhmille poikkeuksia ei pidetä perusteltuina liikenneturvallisuus- ja ympäristösyistä. Harrasteajoneuvojen liikenneturvallisuuden varmistamiseksi vuosittainen määräaikaiskatsastus on erityisen tärkeää ajoneuvojen keskimääräistä korkeamman iän vuoksi.
Ministeriö katsoo, että ajoneuvoliikennerekisteri täyttää laissa asetetut tavoitteet, eikä ministeriö pidä tarpeellisena lisätä rekisteriin erillistä harrasteajoneuvojen luokkaa.
Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 2010
Liikenneministeri Anu Vehviläinen
Till riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 573/2010 rd undertecknat av riksdagsman Petri Salo /saml:Vilka snabba åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att inrätta en ny allmän kategori för hobbyfordon i fordonsregistret?
Som svar på detta spörsmål anför jag följande:Enligt lagen om fordonstrafikregistret förs registret i syfte att förbättra trafiksäkerheten, minska den olägenhet för miljön som vägtrafiken orsakar och sköta beskattningsuppgifter och bilinteckningar inom vägtrafiken. Registret utnyttjas också för bland annat försäkring av fordon. Där finns uppgifter om till exempel fordonskategori och eventuell fordonsgrupp.
Tekniskt sett krävs det inga stora omställningar i registret för att skilja mellan hobbyfordon och andra fordon. Däremot vore det praktiskt taget omöjligt att tekniskt skilja mellan hobbyfordon och andra äldre fordon. Nästan alla personbilar som är över trettio år gamla är på ett eller annat sätt hobbybilar oberoende av om de har restaurerats och är i originalskick, har byggts om efter egen smak eller har anpassats efter den dåtida beskattningen. Det handlar snarare om hur fordonet används än om vilka tekniska egenskaper det har.
Det effektivaste sättet att mildra beskattningen och minska försäkringarna på hobbyfordon är emellertid att utnyttja det befintliga systemet. Enligt fordonsskattelagen tas fordonsskatt ut per dag och den lämpar sig därför väl för fordon av typen hobbyfordon eftersom de inte används regelbundet i trafiken. Numera kan man dessutom ställa av och på fordon mycket flexibelt över Internet.
Försäkringsbolagen beviljar fordonsförsäkringar på kommersiella villkor och det finns vissa frivilliga försäkringar för hobbyfordon där det beaktas att de inte är i trafik året om.
I Finland har vi i enlighet med direktivet om provning av motorfordon avvikande besiktningsintervaller för fordon som anses ha historiskt intresse, dvs. museifordon, eftersom de används kortare tider om året. För andra fordonsgrupper anses undantag inte vara motiverade av trafiksäkerhets- eller miljöskäl. För att säkerställa att hobbyfordon uppfyller trafiksäkerhetskraven är det extra viktigt att de genomgår årlig periodisk besiktning eftersom de är äldre än genomsnittsfordonen.
Ministeriet anser att fordonstrafikregistret uppfyller de lagstadgade målen och att det inte är nödvändigt att komplettera registret med en särskild kategori för hobbyfordon.
Helsingfors den 9 juli 2010
Trafikminister Anu Vehviläinen
Eilen tulivat museokatsastusmiehet kuin puun takaa KUUKAUSIEN odottelun jälkeen ja hyväksyivät Ryanen museorekisteriin moitemaininnoitta. Kuvitelkaa, että oli asiassa ensimmäisen kerran yhteydessä paikalliseen mobiilikerhoon helmikuussa (liittyäkseni jäseneksi) ja sen jälkeen on tarkastusta yritety sovitella pitkin kevättä ja kesää. Olisin tietysti voinut mennä kerhon järjestämään viikottaiseen katsastustapahtumaan, mutta halusin miehet kotitalliini vierailulle, jotta voisin samalla esitellä tulevaisuuden mahdollisia muita museorojektejani. Jatkoa siis seuraa.
Itse tarkistus sujui leppoisassa ja hyvässä hengessä ilman minkäänlaista turhaa niuhottamista. Kuljin toki on komia ja alkuperäinen, mutta kuitenkin “suoraan ajosta”. Maalipintakin 32-vuotias eikä hitsaussaumaa missään. Joitakin painumia pelleissä on, muttei niitä oikein lommoiksi voi sanoa.
Tarkistus maksoi SAHKin jäsenelle 70 eur ja päälle tulee vielä normaali vuosikatsastus ja muutos museoajoneuvoksi katsastuskonttorilla lähipäivinä. Sen jälkeen katsastus on joka toinen vuosi (59-mallisilla ja vanhemmilla olisi joka 4. vuosi). Museoajoneuvolla saa ajaa museovakuutuksella 30 vrk vuodessa. Minulle on epäselvää voiko museoautoon ottaa myös normaalin vakuutuksen ja ajaa enemmänkin (unohtui kysyä). Käyttömaksua ei museoajoneuvosta peritä lainkaan.
Voin joko säilyttää nykyiset EU-kilvet tai muuttaa ne mustapohjaisiksi (vaikka vm. on 1978) tai ottaa M-alkuiset museokilvet.
Eilinen oli muista syistä eräs kiltaurani raskaimpia päiviä, mutta päättyi sittenkin iloisiin tunnelmiin tämän museokatsastuksen siivittämänä.
Kävin nuo joku viikko sitten mielenkiinnosta katsomassa ja kuvaamassa ohiajaessani. Kamiina on melkoinen viritys; en niiden sielunelämää tunne enkä osaa arvioida.
Kutonen vaatii ainakin uuden rungon, muuten kohtuullisen oloinen varsinkin jos kone olisi ok.
Valitettavasti myyjä ei vaivaantunut paikalle aarteitaan esittelemään, vaikka puhelimella oltiin yhteydessä juuri ennen saapumista.
Voin laittaa ottamani kuvat s-postilla. fin2cv-ät-saunalahti.fi , mutta varsinaisiin kysymyksiin en pysty vastaamaan oikeastaan mitään.
-
JulkaisijaArtikkelit
