Kirjoitetut vastaukset

Esillä 15 viestiä, 1,351 - 1,365 (kaikkiaan 5,419)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • vastauksena käyttäjälle: Teho-osia maailmalta #170642

    Kiitos muistutuksesta :) Moni asia on muuton jälkeen ollut hukassa, mutta sentään nämä paperit löytyivät :lol:

    Nytkun katson GT-motorin papereita niin astelevyyn ei ole tehty aiemman esimerkin piirroksia, mutta asteet ja nosto on merkattu.

    Visa V06/630
    Imu 6.5mm nosto, 274 astetta
    Pako 6,37mm nosto, 242 astetta

    Huomautuksena: ”Nosto ja asteet suoraan nokka-akselilta 0.25 välyksellä”

    Vakio 2cv6, ilmeisesti A06/635, tai ainakin sellaisesta purin kyseisen nokan. Moottori oli eräästä Korpparin viimeisessä erässä olevasta kutosesta alkuperäinen ja avaamaton kone:

    Imu: 5,9mm nosto, 252 astetta
    Pako: 5,9mm nosto, 252 astetta
    ”Nosto ja asteet mitattu suoraan nokka-akselilta 0.25mm välyksellä. ”

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76

    vastauksena käyttäjälle: High CheVaux #152920

    Annoin ”pitkästä aikaa” viikonlopun verran huomiota tällekin ikuisuusrojektille. Epsanjan reissun vetari- ja tyhmäkäyntiongelmat oli syytä hävittää. Tehtyä: Molemmat vetarin alapäät vaihdoin Burtonin uustuotanto-osiin, eli takana ruhtinaaliset 0 km. Venttiilit säädin pitkästä aikaa, kun ne näissä GS remmikoneissa vähemmän huomiota tarvitsevat. Sitsuttava pelkääjän puolen pakosarja tuli kiskaistua irti ja kokeilumielessä tuli laitettua uudet tiivisteet kuuman kestävällä ”kuparisilikoonilla”. Myös taaemmat nokka-akseleiden 14mm kantaiset kiinnityspultit käytin auki ja lotrasin RTV punaisella…oli hieman jo tihkumista. Tämänkään jälkeen tk ei palannut normaaliksi, vaan edelleen käynti kuoli hetken käytyään normaalisti. Puhdistin tk-suuttimen, ei vaikutusta. Avasin kaasarin ja puhalsin kaikki kanavat ja suuttimet kaikella paineella mitä kompurasta irtosi. Johan palasi käynti!

    Voin kertoa, että perjantaina keski-suomeen siirtyessä oli parin kympin pakkaset ja sisälläkään ei yli -10 lämpöjä nähty :( tästä johtuen lisäsin lämppäreihin kupariputket, jotka joskus jäivät pois syystä tai toisesta pois jonkun isomman huollon yhteydessä. Toivon mukaan myöhempi paluumatka kotiin on edes vähän lämpöisämpi :lol:

    Raidetankojen alapäihin lisäsin MisterAutosta tilatut haitarikumit. Ihan ok peittävyydeltään, mutta renkaan ääriasennossa todennäköisesti hiertyvät yhdeltä sivulta auki.

    Korin perään ja kynnyskoteihin läträsin 50/50 öljymassakoktailin, kun viime katsastuksessa ystävällinen setä mainitsi olevan viimeiset hetket käsillä. Ihmeen hyvässä kunnossa tuo kori onkin, en ole vähään aikaan pohjaa silmäillyt sillä silmällä :shock:

    Ainiin startti! Sitähän raplasin jo aiemmin, kun edellinen startti petti. Tähän vaihdettiin hiilet ja solenoidi, mutta tämänkin jälkeen toiminta oli vähän niin ja näin. Kirosi ruman kuuloisesti aina silloin tällöin ja noin joka viides starttaus aiheutti toivotun käynnistystuloksen. Ajattelin, että tämä johtuu virheellisestä startin asemoinnista, mikä sekin on geesussa varsin yleinen ongelma. Pitkän pohdinnan jälkeen nyppäsin startin käteen ja katselin tarkemmin. Ratas oli kulunut vain ihan hampaiden alkupäästä. Ajattelin, että ratasta vetävä akseli täytyy olla liian pitkäksi säädetty. Ducellierin startissa on tähän säätö. Purin lisää ja en tätä säätöä Pariisin roonen startista löytänyt. Aloin jo tuskastumaan, että millä tämän nyt korjaa!? Sitten vasta kiinnitin huomiota kuinka ”hullun mulkku” tuo vipuvarsi on. Vipuliike tapahtui kampeutumalla sille varatun kuilun seinää vasten. Pöydällä onneksi oli toinen Rhonelainen ja tajusin, että akselihan tuolta varrelta puuttuu! Tuossa mallikappaleessa 6mm akseli oli ilmeisesti pakottamalla paikallaan ja korjasin tämän omani yksinkertaisesti M6 pultilla. Ja jo starttasi! Mietin tätä jälkeenpäin, että tuota akselia en kyllä ole koskaan purkanut pois, joten tuon startin aikaisempi hylkäys on saattanut johtua juurikin tuosta viasta, jonka vasta nyt korjasin :lol:

    Koeajolla kerkisin käymään ja seuraavaksi etä-leimaus pitäisi suorittaa…

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76

    vastauksena käyttäjälle: Ulkopuolelta säädettävät kitkaiskunvaimentimet #170932

    Näitä on aikoinaan nakkailtu roskiin hieman väärin perustein :x Tuo säätö on varsin kätevä ja näillä kerran ajaneena yllätyin positiivisesti ajotuntumasta; mutkaan taittuminen on tavalliseen kitkaan verrattuna jäykempää, mutta silti ihan mukavaa. Oman lisänsä tuo persoonallinen narina parkissa, mutta tämä tuskin on ainut ”outo” ääni, mitä rättäristä lähtee :lol:

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76

    vastauksena käyttäjälle: Teho-osia maailmalta #170638

    On nuo viriniksit tehty nykyään niihin moniventtiilisiinkin. Moniventtiilisyydellä saavutetaan suurempi täyttö yhdellä työkierrolla, ilman että (päästöjä lisäävää) aukioloaikaa pidennetään nokka-akselilta. Ja taas toisaalta noston voi jättää matalammaksi, jolloin puristussuhdetta voidaan nostaa, ilman, että mäntä kilkkaa venttiiliin. Toki männissä on normaalisti viisteet venttiileille, mutta tilanne olisi toinen vähemmällä määrällä venttiileitä.

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76

    vastauksena käyttäjälle: Teho-osia maailmalta #170636

    Uskoisin kyllä, että Samara ja 2cv ei ole tästä(kään) kohdalta vertailukelpoiset. 2cv:n kannet eivät nimittäin ole pöllöimmästä päästä virtausopillisesti ja venttiilitkään eivät kamalan rujot ole. Se venttiilien muotoilu auttaa eniten silloin, kun varressa tai lautasessa on kynnyksiä ja tietty vartta ohentamalla saadaan sen virtausvastuspinta-ala pienenemään. Eli jos ihan karkeasti ajatellaan niin varresta ohennettu, ja pyöristetty varren ja lautasen välinen kulma on huomattavasti parempi kuin sellainen, jossa varsi on suorastaan vain tökätty lautaseen kiinni. Tässä ”tökätyssä mallissa” sen kulman terävyys aiheuttaa virtauksen ulkokaarteeseen pyörteen ja pyörre hidastaa muuta virtausta.

    Melekoisen vaikea asia selittää sanallisesti, mutta toivottavasti edes joku pääsi jyvälle :lol:

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76

    vastauksena käyttäjälle: Teho-osia maailmalta #170632

    Mää en usko, että sätkän kansiin tarvii muutenkaan paljon koskea, sillä kanavat ovat muotoilultaan ja kooltaan niin lähellä G10, G11 ja G12 koneen kansia. G10 kansista tekivät aikoinaan Jokkis-superista hyvinkin liikahtavan vekottimen.

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76

    vastauksena käyttäjälle: 20. maailmankokous Espanjassa 2013 #160891

    Hyvijä kuvija! Tosin, ei vieläkään ole tuohon kuumuuteen ikävä :lol: Kyllä paksun vaatekerroksen alla on ihmisen parempi olla :wink:

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76

    vastauksena käyttäjälle: Teetkö tämän virheen pakkasilla #170921

    Kuvatekstiin olisi pitänyt laittaa, että kuvan kuljin liikkuu edelleen Hakaniemen alueella :D

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76

    vastauksena käyttäjälle: Onko kaikki lopettaneet ? #133439

    Muistan tuon ajelupyynnön myös omasta lapsuudestani :lol: Nelkun saundi oli paras korvaan ja hauskinta ajelua oli -60 vanhuksella kesäisten hiekkateiden päästely. Joskus mentiin sorateitä kaikki se mitä vanhuksesta lähtee ja faijalla oli tapana tokaista, että ”kahtokaas kun asvaltinkappaleet lentelee takana!”. Mistä lie johtuu, että tulee edelleen ajeltua sorateillä huvikseen :roll: :lol:

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76

    vastauksena käyttäjälle: Törkeän tärkeä piskuinen jousi #170914

    Pitkillä ohutpäisillä kärkipihdeillä olen moisia jousia raplannut paikoilleen. :wink:

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76

    vastauksena käyttäjälle: Yleltä poimittua. #170882

    Kuulonystyrät koetukselle; mikä sätkän moottori kyseessä taustaäänessä? :lol:

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76

    vastauksena käyttäjälle: Työkalu #170867

    Kyll mun miälest tuohon tarkoitukseen hyvä on laippa, joka tulee pyöränmuttereiden alle ja, jossa sitten on liukuvasara kiinni. Siinä iskut tulee laipan kautta booriakselille ja voima tasaisesti jakautuen, ettei kiilautumista tapahdu. :wink:

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76

    vastauksena käyttäjälle: Teho-osia maailmalta #170624

    Tönärillä mittailin. Mulla on vastaavat kuvat kuin yllä Visa 635 koneesta ja Gt Motorin versio kutosen vakio nokasta. Palaan asiaan, kun kotiudun. Nyt olen reissussa.

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76

    vastauksena käyttäjälle: Teho-osia maailmalta #170622

    @Jasu wrote:

    @Akaile wrote:

    Se, että nelkun nokalta löytyy enemmän nostoa ei ole mielestäni mikään ihme. –> Kierroskone kutoseen verrattuna.

    Eikös se jotakuinkin mene niin, että suurella nostolla saadaan sitä kiertävyyttä? Ts. suuri täyttö, vaikka aukioloaika olisi pieni?
    Ainakin ne saksan saastekoneet A06/664 ja A06/644 ovat suuremmalla nostolla ja kiertävät paremmin, mutta sitten taas alavääntö on huonompi.

    Sen tiedon mukaan mitä itse nähnyt olen, niin Nelkussa ja Kutosessa olisi sama nosto mutta hitusen eri ajoitukset imuventtiilille..?

    Löytyykö mistään ”virallista” mainintaa tuosta että ”Saksan saastekoneissa” olisi muihin kutosiin verrattuna erilainen nokka..?

    Sitä en tiedä mikä on virallinen totuus noiden loppupään koneiden kanssa , sillä olen jo aikaa sitten lopettanut niihin uskomisen. Tämä siksi, että sätkiä on tehty ihan älytön variaatiomäärä, vaikka linjastolta olisi papereiden mukaan tullut toistensa kopioita. Omaa 664 nokkaa aikoinaan kun pyörittelin käsissäni niin olin mittaavinani eroa vanhempaan 635 nokkaan verrattuna. Se mitä tulee tuohon Jalpon tapaukseen niin pitää muistaa myös mikä on ollut sen nokkahiomon vertailukohta vakionokalle? 602cc nokkia on useampia variaatioita ja myös käytetty nokka on eriasia kuin uusi, kun sitä lähdetään mittaamaan.

    Näillä kommenteillani ei muuten sitten ole tarkoitus latistaa tutkimustunnelmaa, vaan päinvastoin ravistella niitä uskomuksia tehdasvalmisteisten vehkeiden sielunelämästä.. Mitä suurempi otanta tähän hommaan tulee, sen lähemmäs on mahdollista päästä kartalla, mutta exaktia vastausta tähän aiheeseen ei ole. Ennemmin pitää kysyä itseltä mitä haluaa siltä koneelta ja sitten lähdetään hakemaan kokoonpanoa kohdalleen. Vasta 5000-10000km alkaa kertomaan sen koneen toiminnasta jotain syvempää.

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76

    vastauksena käyttäjälle: Teho-osia maailmalta #170619

    Se, että nelkun nokalta löytyy enemmän nostoa ei ole mielestäni mikään ihme. –> Kierroskone kutoseen verrattuna.

    Eikös se jotakuinkin mene niin, että suurella nostolla saadaan sitä kiertävyyttä? Ts. suuri täyttö, vaikka aukioloaika olisi pieni?
    Ainakin ne saksan saastekoneet A06/664 ja A06/644 ovat suuremmalla nostolla ja kiertävät paremmin, mutta sitten taas alavääntö on huonompi.

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76

Esillä 15 viestiä, 1,351 - 1,365 (kaikkiaan 5,419)