Akaile

@Masa wrote:

Alkuperäiset tapit on suunniteltu toimimaan kuivana. Tapin terävä kulma ”keinuu” silmukkaa vasten eikä synny luistavaa liikettä, joka tappia kuluttaisi. Akailen kuvassa silmukka on niin pieni, ettei tappi mahdu ”keinumaan” vaan sen on pakko luistaa ja tappi kuluu rasvattunakin.
Olen sitä mieltä, että jos varvan tappeja alkaa rasvaamaan, niin tekee vaan yhden huoltokohteen lisää. Tai itseasiassa neljä huoltokohdetta.

Tiedän tämän seikan alkuperäisestä toimintaperiaatteesta, eli keinumisesta. Kaivelkaapa käsiinne 100tkm ajeltuja alkuperäisiä varpatappeja. Olen sellaisia purkanut ja poikkeuksetta kaikissa se ohuin kärki, jonka varassa keinuminen pitäisi tapahtua, on tasoittunut pyöreäksi vuosien saatossa. Nyt jos sitten verrataan tähän ”parjattuun parannusversioon” niin elinikää hylkyrajaan on tullut käytännössä 70tkm lisää, mikä ei mielestäni ole ihan mitätön määrä kilon metrejä. (Olisi tullut enemmänkin, jos rasvaus olisi ollut säännöllistä vuosina -93-97.)

Oleellisempi seikka tuon holkituksen osalta on se, että varpasilmukoista on useita kokemuksia ja kertomuksia kun se venyy tai pettää halkeamalla. Varsinkin se mutterimallinen (-74 eteenpäin) tykkää haljeta kahdesta terävästä kulmasta kulkevan halkeaman mukaisesti.

Ok, alkuperäisellä pääsee hyvin ja säännöllisesti tarkastamalla/vaihtamalla ikuisesti täysin huolettomasti. Omakohtaisesti kuitenkin tykkään, että kun laittaa kuntoon jotain paikkaa niin sitä pystyy parantelemaan varsinkin tällaisilla konsepteilla, joista on jo vuosien kokemuksia entuudestaan. Reissunpäällä on varsin ikävää, jos jousitus romahtaa täydessä lastissa. Yleensä tuhoa tulee kerralla enemmänkin.

Manun pointti huovan käytöstä ja rasvasta: eikös näin ollutkin vanhuksissa alunperin? Ts. siinäkin on yksi muutos, jossa on säästetty tuotannon aikana ns. huonompaan suuntaan.

Näitäkin on ollut käytössä, eli rasvattavia ja holkitettuja jousivarvan päitä:

Kun holkki on kovempaa kuin varpatappi, niin varpatappi alkaa kulumaan pois. Tämä ei ole kuitenkaan ongelma, sillä kuvan tapilla on tuolla kulumismäärällä ajettu jo 170tkm. (<–meni vaihtoon) Varpasilmukan venyminen tai mutterimallisen rapsahtaminen halki tapahtuu hallitsemattomammin kuin yo. tavalla toteutettu parannus. Ja tosiaan, rasvanipan kautta voi bruutata lisää liukua väliin. :wink:

Superiin kun tein taannoin varpasilmukka ja tappiremontin niin huomasin välittömästi ajossa pintakovuuden vähentyneen ja alustan pienen jouston parantuneen. Siispä tälläkin huoltokohteella on merkityksensä alustan toimivuuden kannalta.

Nyt jos tekisin holkin niin saattaisin kokeilla Nylonia kestääkö se tuossa kohteessa säännöllisesti rasvattuna, vai kaivaako se kuopan tapille nopeasti.

Renkaiden reunoja pystyy tiiraamaan ken sen osaa, mutta luotilangan kiertäminen renkaiden ympäri ei ole mikään amerikan temppu. Sitten on vielä nämä erikoisuudet (Ami Super), jossa taka-akseli on kapeampi kuin etuakseli. Tuolloin lankahommat eivät onnistu ja siihen voi käyttää yksinkertaista omavalmisterakotulkkia isokokoisena, jolla mitataan etupyörien väli ensin renkaiden etupuolelta ja sitten takapuolelta. Sama laite tosin käy tavikseenkin, mutta helpompi on kiertää lanka kuin tehdä työkalu.

Langan käytöstä on sekin etu, että mikäli takarenkaissa lanka ei kosketa etu tai takapintaa niin se kertoo suoraan takatukivarren kieroudesta. Mm. portugalissa valmistetuissa sätkissä on ollut erä kieroksi hitsattuja varsia.

Taisi ratketa juuri tämä arvoitus:

http://www.klassikot.fi/2670/citroen-mehari-4×4-80-merkillinen-muovimaasturi&#8221; onclick=”window.open(this.href);return false;

Ohjauskulmat pielessä, haritusta liikaa, eli /. Aurausta maks 3mm on oikea asetus.

Öljymerkkien ja laatujen vaihteluissa suurin ongelma tulee tiivisteiden kylpemisestä erilaisissa kemikaaleissa. Toiset nimittäin kovettavat tiivisteitä ja joissakin öljyissä taasen on niitä vetristäviä kemikaaleja. Kun näitä kahta eri koostumusta sotketaan yhteen niin reaktio tiivistepinnoilla saattaa nopeutua. Sitten taas jos tämän ”aiemmin vuotaneen” öljyn törkkää sellaiseen koneeseen, johon on juuri vaihdettu kaikki mahdolliset tiivisteet niin mitään ongelmaa ei välttämättä ole. Pätee myös asetelmassa mineraalit vai täyssynteettiset.

Jos nyt jotain öljyvinkkejä pitää antaa niin Valvoline Max Life tuntuu pysyvän hyvin sisällä sellaisissa koneissa, joiden aiemmasta elämästä ei ole mitään tietoa. Täyssynteettisistä öljyistä on tullut testattua Mobilia, Nestettä, Teboilia ja Castrolia, ja näistä viimeisimpään olen eniten tyytyväinen. Tosin, täyssynteettistä öljyä en syötä sellaiselle koneelle, jossa männänrenkaat falskaa ja/tai tiivisteet ovat jo tiensä päässä.

Onko kyseessä sama yksilö, joka on ollut autoliikkeen hallussa pitkään? Vihreä väriltään ja oopperaikkunaton Special?