Akaile

@Jasu wrote:

…jos paikat hakee joko alkuperäisillä tulkeilla…

Millaiset nämä tulkit ovat? Eikös kiinteä tulkki perustu aina johonkin mittaan?

Enkä ole käsittääkseni yrittänyt edes absoluuttisena totuutena noita mittoja syöttää, vaan antaa topicin aloittajalle jotain kättä pidempää asian helppoon tarkastamiseen. ”Kansi auki ja tönäri käteen” noiden mittojen perusteella on huomattavasti helpompi kuin mennä yksityiskohtiin siitä mikä liikkuu minnekkin ja mikä osa vaikuttaa mihinkin.

:lol: Entäs, jos ottaa lootan palikat ns. käteen niin eikö ole aika mukavaa, jos löytyy millilleen tarkat paikat kasatessa? Siirtäjien paikkoja on ennenkin jouduttu fiksailemaan kyläseppien jäljiltä tai ihan vaan vuosien tekemän löysytystyön seurauksena. Tuo pomppiminen johtuu monesti tästä. Yhtä monesti pomppiminen johtuu myös vaihteiston takatyynyn pettämisestä, jolloin keppiin voi tulla ylimääräisiä jännityksiä tahi koneen/jarrutusten aiheuttamia potkuja.

Muistelen, että tuo vaihteiden hypähtely johtuu vääristä siirtäjien etäisyyksistä loodan päälykannen alla. 2cv Wikissä taitaa olla artikkeli oikeista mitoista. Siirtäjien lukitukset ovat avattavissa ja uudelleen mitoitettavissa. Toisekseen, pakki ei ole synkronoitu ;)

Kerran hesan vappuajelulla(!) menimme letkassa pikkutietä ja poliisilla oli ratsia. Puhallutti muistaakseni ensimmäisen sätkän ja päästi sen jälkeen koko letkan eteenpäin puhalluttamatta :lol:

123 on rakennettu ”pienin” varmuusvaroin, jolloin ohjeen mukaisella staattisella ajoituksella ei pitäisi saada konetyypistä riippumatta kilistelyllä konetta rikki. Ts. oli paketti mikä hyvänsä, ajoituksen pitäisi pysyä sen verran myöhäisen puolella, ettei kilistelyä(=nakutusta) tapahdu, eikä näin ollen väärällä ajolla voi konetta rikkoa.

Näin ollen voi olla, että aiempi kärkisetti oli säädetty enemmän aikaisemmalle ja koneesta sai enemmän irti kuin myöhäisemmällä olevalla 123:lla.

Seuraavan kappaleen tekstin jätän jokaisen oman harkintakyvyn varaan, enkä ota vastuuta yhdestäkään koneesta tuntematta tapausta sen lähemmin: Omien 123-kokemusteni mukaan strobolla säätäessä ajoituksen voi säätää 1-3 hammasta aikaisemmalle kuin mitä se 123-tehtaan staattisen ajoituksen perusteella olisi. Tämän tehdäkseen pitää ymmärtää kuinka ajoitus tarkastetaan strobon avulla, ja kuinka kaasua pitää osata keventää mikäli nakutusta ilmaantuu vedätettäessä täydellä kaasulla. Koneen käytökseen(=herkkyyteen, alavääntöön) tulee selvästi havaittava muutos tämän säädön jälkeen. Nakutuksen ilmaantuessa pitää palata takaisin päin, eli myöhäisemmälle. Mikäli yo. tekstini on edes jossain määrin vaikeasti ymmärrettävää niin suosittelen pitäytymään tehdasasetuksissa.

Nyt jos herää kysymys, että miksi tällainen varmuusvara olisi laitteessa, vaikka ”kaikki kutosen koneet ovat samoja?”. Näin ei ole. On useita variaatioita, mekaanikkoja ja huoltohistorioita. Kaikki tämä vaikuttaa siihen, mikä on juuri sen koneen optimaalisin sytytyksen ajoitus. Sama pätee myös kärkiin.

Lisäys: Kirjaamisen jälkeen muistin, että EVO-mallissahan taisi olla potentiometrillä erikseen tuning-käyrät, jossa tuo ”1-3 hampaan”-säätö tehdään käytännössä potentiometriä ruuvaamalla. Syttyä aikaistetaan niin kauan, että nakutusraja löytyy. Tätä harrastaessa lähtöpiste täytyy olla se tehtaan staattinen ajoitus, josta lähdetään laveammille kalavesille. 123-perusmallissa tuota samaa pystyy harrastamaan yo. selosteeni mukaisesti.