Akaile

Rungossa moottorin etukiinnityspulttien sijainnista ei ole tarkkaa muistikuvaa, mutta etukumityynyjä saatat joutua muokkaamaan. Vähän sellainen harmaa mielikuva on, että myös vaihdekepin tankoa vaihteistosta joutui aavistuksen muokkaamaan. Muutoin ei ole ongelmia, tilaa on! Paitsi tietty kaasupoljin, jos laitat kaksikurkkuisen.

Tässä vielä kuvat noista etutyynyjen muokkauksista:

Kiinnitysreiät liian leveästi:

Katkaise rälläkällä/rautasahalla kuvan osoittamista kohdista tyynyjen alaraudat.

Käännä katkaisemasi palat ja hitsaa kiinni.

Tämä muutos riittää kiinnityseroon 2cv4/2cv6 rungoissa. On ollut myös ns. välimallin runkoja, joihin käy kumpi kone tahansa, eli kannattaa ensin nostella kone paikoilleen ja tutkailla mittoja. Tyynyt saa pois ja paikalleen koneen ollessa tunkin/nosturin varassa. Vaikka kuvissa tyynyt ovat paikallaan niin muutostyö kannattaa luonnollisesti tehdä irrallaan esim. viilapenkissä hitsaten ja hioen. Vanhaa huonoa tyynyä ei kannata muuttaa, sillä teet saman muutoksen piakkoin uudestaan kumityynyn pettäessä.

Kjäh kjäh, kun tälle linjalle lähdetään niin itseasiassa olette molemmat “oikeassa”: Pultti on ns. murresana kuusi/kuusiokantaisista M-, tuuma- tai hienokierteisistä ruuveista. Sama juttu englannissa, “M8 hexagon Screw“. Koneruuveista puhuttaessa tarkoitetaan tiheäkierteisiä, mutta ruuvimeisselikantaisia “pultteja”. Englannissa taasen Bolt-sana on enemmän jenkkipainotteinen ja jenkithän eivät osaa puhua englantia 😉

Ja ettei nyt menisi ihan plörinäksi niin juu, itse käytän myös ahkerasti (lapsesta asti opetettuna) pultti-sanaa näihin autojuttuihin liittyen ja puusta rakentaessa puhun ruuveista. Konesanastomielessä ja “virallisten osaluetteloiden” alaisuudessa ei ole kuitenkaan väärin käyttää pultista sanaa ruuvi. Kierteet niissä kaikissa, kieroa eikö totta? 😈

Edit:
Vielä lisänä tähän miten tämä “ruuvi-maailma” voi toimia ilman sekaannuksia…eli lisäliitteessä se salaisuus:
-M(xx)-ruuvi
-½”-ruuvi
-M(xx)kuusiokoloruuvi
-M(xx)koneruuvi.
Näihin kun lisätään vielä etuliitteen jälkeen pituus millimetreinä niin ollaan jo aika tarkasti samalla kinkeripiirillä, mistä puhutaan. Tai hienokierteisissä esim. M10x1x30, M-standardin mukainen koko, kierteen nousu, pituus…

Jos näyttää siltä, että näitä ei löydy niin vinkkinä kerron värjänneeni näitä onnistuneesti. Huolellinen puhdistus ja Plastic primerillä esikäsittely, jonka jälkeen haluttua sävyä akryylisprayna päälle.

Xantiasta on viimeisimmät asentamani vyöt. Ei haittaa edes turvavöiden kiristyspatruunat lukkopäässä, sillä ne jää penkkien väliin piiloon. Ilman patruunaa löytyy BX:stä. Kolaroidun auton vyöt kannattaa aina vetää puukolla poikki, etteivät mene uusiokäyttöön…Se punos nimittäin venyy kiristyessään ja seuraavalla kerralla napsahtaa poikki.

@Jalppis wrote:

https://huutokaupat.com/fi/v/139278

Onko kellään tietoa tuosta Acciksesta? Lähinnä historia kiinnostaa.

Mikon suuntaisia lukuja olisin myös huudellut, eli uskoakseni -75 2cv4 varustukseen tuo on myöskin kuulunut. Txk:n tarjoama yksipuolainen ei ole sama asia, koska tuo Mikon malli on muistaakseni halkaisijaltaan suurempi kuin kutosen ratti. Tämä puhuisi myös nelkkumallisen matopyörän puolesta niistä yksilöistä, joissa tuo on ollut.

Dyane-puolella olisiko -72-73 vuoteen asti ollut sitä Dyanen omaa kaksipuolaista muovirattia, sen jälkeen tätä Mikon mallia ja lopuksi kutosta.

Edit: Mikon esimerkkikuvaa uudelleen vilkaisemalla väittäisin, että kyseessä on juurikin 2cv4/6 vm. 1975 ruskealla sisustuksella, yhtenäinen etupenkki, joka taasen erkani kahdeksi 1976. Näissä ruskeapaneelisissa ensimmäisissä neliskanttisilla kytkimillä oli vähemmän pyöreitä merkkivaloja kuin myöhemmin kutosissa LHM-jarruilla, ajovalojen merkkivalolla ja hätävilkuilla. Tumman sinisillä sisustuksilla nelkuissa taas ei ollut neliskanttisia kytkimiä, vaan pyöreät veto/kiertokytkimet.

Edit 2: Dieselflossen Sohvissa muistan näheeni nelkkumallin ratin, mutta ruskeana. Tuokin taisi olla -75, mutta kenties kokoonpantu jo -74 ja rahdattu suomeen…?

Samaa mieltä. Puola on noussut kohisten yheksäkyytluvun jälkeen ja hintataso on edelleen muuta k-eurooppaa maltillisempi. 2009 mm. Varsovassa palvelualttius oli erittäin hyvä, eli vaikka lontoo ei aina taittunut sujuvasti niin polski teki aina parhaansa ystävällisesti, että homma saatiin jiiriin. Liikenne on mitä on, mutta ei sekään ole enää niin järkyttävää mitä se on joskus ollut. Päätiet, joita on kunnostettu EU-rahoin ovat totaalisen hyvässä kunnossa, sivutiet asia erikseen.

Heittäkäähän ennakkoluuloja jäähylle ja pistäkää vakavaan harkintaan maailmankokous, joka on yksi helpoimmista matkustamisen puolesta 😉 Varsinkin ensikertalaisia haluasin muistuttaa, että useita Suomalaisia on matkalla ja paikanpäällä tarvittaessa apuaan tarjoamassa.