Akaile

Sisäänajohuolto tehty. Kannet varmistettu momentteihinsa, venttiilit säädetty ja uutta öljyä koneeseen. Magneetti oli yllättävän puhdas. Ei merkittävää öljynkulutusta ensimmäisten 800km aikana. Kulku tuntuu paranevan jokaisen 100 ajetun kilometrin jälkeen :D Nimittäin nöyrtynyt melkoisesti. Venttiilikoneiston kilkatuksetkin vähentyneet oleellisesti, eli hakeutumista on tapahtunut.

Kärkikoneistolla hampaan verran heittoa ajoituksessa, enkä jaksanut alkaa oikomaan. Heitin nokille Automecalaisten ystävällisesti korjaaman 123 Evon. Heitto hävisi, mutta jostain syystä tyhjäkäynnillä jää yksi laukaus ampumatta silloin tällöin…täytyy seurata tilannetta. Kierroksia antaessa iskut ovat tarkkoja ja strobon välkkeessä näkee konkreettisesti kuinka ennakko muuttuu mikropiirin ohjaamana kierrosten mukana. Josko sitä huomenna koskisi soppapuoleen…hyrrr…kylmiä väreitä..pohjaton kuilu Sohlon kanssa!

Dodiin, jatketaanpa kokoonpanohommat hieman takautuvasti loppuun. Kuten sanottua, osa koneen osista oli tallilla, joten en laittanut niitä paikalleen varsinaisessa kasausvaiheessa.

Öljynpaineantureita näkyy olevan sekä kartiokierteellä, että tavallisella. Paikallisen varaosasankarin kätköistä löytyi juuri tuollainen kartiokierteellinen, enkä sitä tiskillä huomannut. Tuntuu pitävän öljyt sisällä, vaikkei kovin syvälle menekkään.

Bensapumppu bakeliittitiivisteensä kanssa paikalleen. Bensapumpulle kannattaisi askarrella pitkävartiset pultit, sillä hätäsektiota tehdessä ko. pultit helpottavat melkoisesti vaihto-operaatiota. Kyseiset pultit pystyy periaatteessa tekemään sopivasta kierretangosta kierteyttämällä päähän M7 kierrettä, sopivalle kohdalle lukitut mutterit ja sitten bensapumpun yläosan tasolle kiristyspäät joihin myös lukitut mutterit. Normaaleilla pulteilla pelatessa toki irrotus on sangen helppoa hylsysatsin jatkovarren kanssa pelatessa, mutta takaisin laittaessa sormituntuma puuttuu ja pultit saa melkoisen helpolla väärille kierteille.

Huohotinta (=öljyntäyttöputki) asentaessa kannattaa muistaa myös laturin kiinnitysrauta. Sitä ei kannata kiristää alapäästään ennen kuin käyttää laturia paikoillaan: Jos kiristää pultin ja laittaa sitten vasta laturin paikalleen, rauta saattaa olla vinossa ja paikoilleen pakottamalla kyseiseen rautaan jää aivan turha jännitys. Jännitys taasen rasittaa paikkoja erityisesti tärinän avittamana.

Vauhtipyörä: kaavi kiinnityspinta ja pulttien vastinpinnat puhtaaksi maalista, ruosteesta ja muusta schaissesta. Kierteille laitan lokua eli Loctiteä ja sen jälkeen momenttiin ja mielellään momenttihaitarin yläpäähän, mutta ei kuitenkaan ylikireyteen. Yläpäähän sen takia, että Loctite toimii myös kierteiden liukasteena, jolloin kiristysmomentit hieman muuttuvat kuivaan pulttiin verrattuna. Vauhtipyörän saa lukittua, kun laittaa sopivan hylsyn starttikehän hampaisiin ja lohkon kiinnityspinnapulttia vasten.

Kytkinlevy: kytkinlevy tulee keskittää ennen paineasetelman kiristystä. Joidenkin kytkinsarjojen mukana tulee keskitystyökalu, mutta sellaisen valmistaminenkaan ei ole vaikeaa. Keskitys helpottaa koneen paikoilleen laitttoa. Huomioi myös kytkinlevyn asennussuunta. Kytkinlevyssä tulee olla vielä runsaasti uria, joten jos niitä ei enää löydy niin älä vaivaudu laittamaan vanhaa levyä takaisin. Paksuuttakin olisi hyvä löytyä useita millejä. Kytkinlevyjäkin on ainakin kahdella eri boorituksella, joten kannattaa käyttää levyä vaihteiston kytkinakselilla ennen asennusta.

Paineasetelma: On olemassa tähtimallin paineasetelmaa ja kolmella käpälällä olevaa, ja uusimpana versiona käpälämallin korvaava tähtimallin paineasetelma. Näistä kolmesta kaksi on samanlaisella pulttijaolla. Pääsääntöisesti raskas ja keskiraskas vauhtipyörä ovat tällä käpälämallin pulttijaolla ja kevyin vauhtipyörä tähtimallin pulttijaolla. Tämä kannattaa huomioida jo kytkinpakettia tilatessa. Tähtimallin paineasetelma tulee uudemman mallin painelaakerilla ja henkilökohtaisesti kartan tätä laakerimallia. Syystä, että suunnittelijat ovat suuressa viisaudessan kaventaneet laakerin kosketuspinta-alaa, joten laakeri kairaa itsensä paineasetelmasta läpi, vaikka itse asetelma olisi vielä täysin käyttökelpoinen. Omassani oli juurikin tämä käpälämallin korvaava tähtimalli käytössä ja kyseinen painelaakeri kairannut 40 000km jälkeen itsensä jo yli puoleen väliin. No ei hätää, vieressä oli myös 100 000 ajettu tähtimallin asetelma ja siinäkin lähes laakeripinnan mentävä aukko. Tämähän ratkeaa sillä, että laittaa vanhan mallin leveän painelaakerin… Toimii! Katsotaan jaksaako tähtimallin asetelma toiset 100 000km :D Asetelman vaihdos toisentyyppiseen edellytti tässä tapauksessa tietysti myös vauhtipyörän vaihtamista, mutta se oli suunnitelmissa muutenkin. 8)
Paineasetelman kiristelin paikoilleen myös lokun kera.

Moottori paikoilleen: tunkkaa vaihteistoa ylöspäin. Pakoputki ei saa olla kiinni, eli äänenvaimentajan ja taakse lähtevän putken liitos on oltava auki. Muutoin vaihteiston tunkkaus vääntää putkistoa ja pahimmillaan rikkoo paikkoja. Toki äänenvaimentajan voi irrottaa myös vaihteiston kiinnityksistä, mutta tämä ensimmäinen vaihtoehto on kyllä toimenpiteenä helpompi.
Ota moottorin kiinnitysmutterit käsille ja nosta konetta paikoilleen. Älä jätä kytkinakselin varaan roikkumaan vaan pyri rykäisemään kone kerralla pohjille asti, mutta kuitenkin liikoja väkivaltoja käyttämättä. Propellista pyörittelemällä voi saada kytkinlevyn boorituksen osumaan kohdalleen ja monesti sen jälkeen kone uppoaakin paikoilleen kuin nyrkki silmään. Kiristä mutterit. Laske kone etutyynyjensä varaan ja kiristä etutyynyjen pultit ja mutterit.

Pyöritä käytetty (ei kuitenkaan se hiekan seasta kaivettu 30v vanha..) öljynsuodin paikoillensa ja kaada starttiöljyt koneeseen.

Säädä venttiilit. Säätöohjeet löytyvät Wikistä tai keskusteluista.

Liitä sähköt, eli laturi ja sen johdot paikoilleen yms. tärkeät ja oikosulkuherkät kohteet.
Tulpathan ovat jo paikoillaan tässä vaiheessa ja tulppien kärkiväli naputeltu vähintään 0.6mm, mutta Suomessa eläessä 0.4mm on myös varsin suositeltava vaihtoehto.

Pidä puolan plus irti ja pyöritä konetta startilla (tai kammella, riippuu hauiksesta) niin kauan, että kansille nousee öljy. Ts. öljyä lorahtaa rungolle. (tai astiaan) Huomioi, että molemmille puolille tulee öljyä. Jos ei tule, jotain on pahasti vialla. Öljyn saapuessa sulje venttiilikopat.

Kytke puolan plus, tarjoa koneelle bensaa ja starttaa. Anna käydä lämpöiseksi, mutta vältä kovia kierroksia. Tarkasta mahdolliset öljyvuodot öljynlauhduttajasta, kansien öljyputkesta, öljynpaineanturista yms. jne. Sammuta. Valuta öljyt ulos (huomaa kaikki ne mielenkiintoiset värit jota öljy sisältää, se on sitä mitä koneen sisältä huuhdellaan starttiöljyillä). Irrota öljynsuodin. Säädä venttiilit, ja kyllä, vielä kerran. Omassa kuskinpuoli oli ok, mutta pelkääjän puoli oli muuttunut. Mekaanisessa laitteessa hakeutumiset voivat olla yllättäviä.

Pyöritä uusi öljynsuodatin paikoilleen, sulje venttiilikopat ja kaada uudet öljyt koneeseen.

Kasaa lämmönvaihtimet paikoilleen. Tapoja on monia. Pakoputkitiivistemassoja käyttäessä anna kuivua yön yli.

Starttaa, säädä sytty mielellään strobon avulla ja anna käydä lämpöiseksi. Säädä tyhjäkäyntiseos. Testaa huohottimen toiminta letkun ja LHM:än avulla. Sammuta. Tarkasta öljymäärä.

Suorita sisäänajo. 500km vaihtelevia kierroksia, mutta yläkierroksia välttäen ja ylämäessä ei kannata vedättää isolla vaihteella viimeiseen pisaraan. Tarkasta öljymäärä säännöllisin (tihennetyin) väliajoin. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että älä ota koneesta irti kaikkea mitä siitä saisi irti :lol: Tämän jälkeen öljyt ulos, kansien tarkastuskiristys ja venttiilien säätö.

Sen jälkeen ainakin itse aion ottaa rauhallisesti vielä 1000km asti, mutta sen jälkeen pitäisi voida jo rasittaa konetta…Koneen käytöksestä huomaa kyllä missä urissa homma etenee, eli käytöksestä tulee nöyrempää sitä mukaa, kun palikat asettuvat. Jotkin mekaaniset kilkatukset ja kalkatuksetkin saattavat hävitä tai ainakin vaimentua sisäänajon aikana. Tätä tapahtuu erityisesti silloin, jos kone on kasattu useamman eri koneen osista.