Tämä aihe sisältää 6 vastaukset, 4 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Akaile Akaile 8.8.2018 klo 12:17.

Esillä 7 viestiä, 1 - 7 (kaikkiaan 7)
  • Julkaisija
    Viestit
  • #254243
    Akaile
    Akaile
    Osallistuja

    ei tässä topicissa tarjoa Volvo (lausutaan Vulva), vaan Turvasen kaaret, suojakehikko ja häkki. Olen nimittäin nyt ajellut viidennellä sätkällä, jossa on jonkinsortin turvakaaret koko kulkimessa. Sillä otannalla uskallan avata sanaista arkkuani ja todeta, että jos sätkällä ajelu pelottaa takaraivossa arkkuun joutumisen näkökulmasta niin voin lämpimästi suositella moista hankintaa henkikultaa suojaamaan. Koskaanhan ei voi olla varma mitä elämässä tapahtuu, mutta tämä on ainakin osatekijä, joilla todennäköisyyksiä voi hieman parantaa.

    Pahin eläintenpomppimiskausi lähestyy ja tunnetusti sätkän tuulilasia pitää paikoillaan 1.4mm kerros peltiä. Laittamalla 3mm paksuseinämäistä putkea tai useamman pienen putken, tässä kohtaa materiaalivahvuus kasvaa 77%. Sillä on jo merkittävä vaikutus tuon osa-alueen rakenteelliseen kestävyyteen, joka on muuten rakenteellisesti sätkän vaarallisin kohta onnettomuustilanteessa. Toisena tulee peräkolari.

    Tästä päästään siihen, että ”kuinka nyt hitsattavaa kehikkoa raaskii sätkän sisään järjestää, kaikkihan pitäisi purkaa pois tieltä ja suojata tulipalon varalta? Samalla koko kuljin menee pilalle? Painoakin tulee varmasti aivan hirveästi?”.

    Turvakaaret pystyy toteuttamaan myös pulttiliitoksin, joissa sisällähitsailut rajoittuu ainoastaan sovituksiin ja ns. heftauksiin. Tällöin riittää pelkkä penkkien poisto ja sammutuspeitteellä heftauskohtien lähiympäristön suojaaminen. Ennen ralliautoissakin oli yleisesti pulttiliitoskaaria, mutta voimien, vaatimuksien ja lujuusopillisen ymmärryksen lisääntyessä hitsatut ristikkorakenteet ovat yleistyneet. Pulttiliitoskaarilla selvinnee muutamalla lattiareiällä ja tuuletusräppänän ympärysmuovista joutunee ottamaan palan pois. Näitä muoveja kyllä löytyy, eli alkuperäistä ehjää ei ole pakko hajottaa. Voi jopa uusiokäyttää sen joskus jo haljenneen..Näiden muutostarpeiden myötä sanoisin, että enemmän se kuljin menee pilalle, jos tämä edellä kuvattu tilanne eskaloituu.

    Painoa tuli Super-Tiinani paksuille rallihäkistä kerätyin materiaalein tehdyille kaarille sen verran, että irrallaan jaksoin sitä kannatella yksinäni hartioideni varassa. Tällä toimistorotan ruumiinrakenteella se tarkoittaa alle 80kg kokonaispainoa. Onko tämä paljon vai vähän, noh, hentosessa sätkässä se on jo jonkilainen lisäys, mutta jos ajaa paljon esimerkiksi yksin niin tuolloinhan se vastaa käytännössä kartturin painoa. Eli tavallaan yksin ajellessa kuljettaakin kartturia mukanaan antamassa suojaa.

    Lisää painoa, rakentelua, jne, mistä se ajamisen ilo tulee?
    Se tulee siitä, kuinka paljon jämäkämpi sätkän korista tulee ajettaessa. Moni yllättyisi kuinka hyvä kulkupeli sätkä on moottoritienopeuksissa(kin) ja vähän sen yläpuolella, kun kuljin on varusteltu oikein.
    Ovet menevät kiinni paremmin, eikä ne lepata samalla tavoin kuin normaalisti. Ts. tuuli ei suhise ovitiivisteen välistä sisään. Harva on nimittäin miettinyt, että päivän paistaessa ovitiivisteen välistä motarilla; kumpiko elää, ovi vaiko kori? Epäilen, että molemmat, mutta lopputuloksen ymmärrätte. Mutkiin mentäessä kuljin kiikkaa kyllä edelleen, mutta painopiste tuntuu jotenkin olevan alempana ns. persuksen alla ja meno on huomattavasti vakaampaa.

    Noh, tarviikos olla ns. supersätkä vai jaksaako tavallinen mennä kaarien kanssa?
    Vastaan, että ei tarvitse. Yhdellä ykskurkkuisella kutosella olen ajellut ja toisella kakskurkkuisella. Molemmat menevät sen minkä pitääkin. Loput otannastani on supersätkiä.

    Siispä korostaisin, että tämä ei ole sidonnainen suoraan kulkimen suorituskykyyn, vaan sillä saavutetaan ajo-ominaisuuksien ja turvallisuuden parantamista ihan tavallisessakin.

    Mistä näitä saa?
    Suomi on pullollaan isompaa ja pienempää ralliauton rakentelupajaa, eli neuvottelemalla saattaa saada sesongin ulkopuolelle hyvinkin järkihintaan kaariprojektin teetettyä ja siinä samassa saattaa saada jopa sätkälleen talvisäilytyspaikan, kun toimittaa sätkän mallausta varten tekijälle.

    Mitä katsastussetä sanoo?
    Riippuu paikasta ja katsastajasta. Osa katsastajista ei sano mitään ja tiukimmat ajaa vaa-alle ja perii muutoskatsastusmaksun, jonka yhteydessä rekisteriotteeseen merkataan maininta turvakaarista. Itse säännökset ovat helpottuneet ja ns. turvavarustelun parantelua ei katsota niin pahalla. Useammat katsurit ovatkin todenneet tämän lisäyksen olevan ns. järkevää, eivätkä ole tuon taivaallista antaneet sen vaivata itse katsastusprosessia.

    Eniten suosittelen näitä käyttökulkimiin, joilla ajetaan myös rajojemme ulkopuolella. Tilannenopeudet ovat yleensä ihan toista luokkaa Suomeen verrattuna, joten lisäsuoja muiden tielläliikkujien varalta tuskin on pahasta.

    Loppuhuomautuksena haluan mainita, että tämän topicikn tarkoitus ei ole pelotella onnettomuuksilla, vaan nimenomaan tuoda esille, että sätkääkin on mahdollista vahvistaa rakenteellisesti ilman merkittäviä muutoksia.

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71

    #254297

    Esa Surakka
    Osallistuja

    Muistelisin että itselläni olisi käytössä 15 metriä putkea, ja ne olisi painaneet 30 kg.
    Omani teki kaveri joka rakentaa turvakaaria ralliautoihin, hänen suositus oli käyttää joko
    D42 x 2 mm saumallista tai D38 x 2 mm saumatonta putkea.
    Tuolla saumattomalla saisi kevyemmän ja kenties lujemmankin rakenteen, mutta hintaa sillä oli niin reippaasti että päädyin perusmalliin.
    Jälkeenpäin ajatellen se saumaton olisi kuitenkin saattanut olla fiksumpi vaihto-ehto.

    Kovin kummoista hirvikolaria tuskin mikään turvakaarirakenne kestää, ja vaikka kestäisikin niin rättärin tapauksessa ongelma lienee se, että turvakaarikehikko lähtee siirtymään taaksepäin (ja / tai menee pohjasta läpi?), kun ei oikein ole mitään mihin sen saisi riittävästi kiinni.
    Pystyputkien alle laitetut esim. 200 x 200 x 3 mm palat antavat edes hieman pituutta hitsisaumalle, mutta äkkiä se pohjapelti kuitenkin periksi antaa.
    Näkisin että suurin hyöty kaarista olisi mahdollisessa risteyskolarissa, jossa toinen törmää kylkeen.
    Rättärin alkuperäisessä kylkirakenteessa kun ei ole oikein mitään mikä matkustajia suojaisi edes niissä kaupunkinopeuksissa. Ja toinen hyöty on se, että etuturvavyöt saa taaemmas kiinni, kun turvakaarien taaempi pystyputki on b-pilarin takana.

    Koottavaa rakennetta mietin itsekin, juurikin mainitsemistasi syistä.
    En vaan keksinyt mitään keinoa saada liitoksista niin lujia että rakennelmasta olisi oikeasti jotain hyötyä.
    Ehkä putken halkaisjaa reilusti isompi laippaliitos riittävän monilla pulteilla, mutta kun eipähän moinen sinne mahdu.
    Se helposti toteutettava ohuempi putki sisään ja pultti läpi todennäköisesti repeää väännössä siitä pultin rei`ästä.
    Tai ainakin antaa hieman periksi, ja kun niitä hieman joustavia liitoksia on enemmän niin kokonaisuuden lujuus alkaa olla kyseenalaista.

    #254302
    Akaile
    Akaile
    Osallistuja

    Hyviä pointteja! Omassani tuota läpimenohalukkuutta vähentää etujalkatilassa oleva duralumiinilatta, johon kaarien etualapäät kiinnittyvät. Toinen mahdollisuus on, jos tekee alusta lähtien kuljinta, niin runkoon rhs-apurungot ja nämä pulttiyhteyteen kaarien kanssa.

    Sivutörmäyssuoja ei ole sätkässä niin huono mitä kuvittelisi, se on itseasiassa sätkän parhaimmistoa. Olen tätä jopa tutkinut joitakin vuosia sitten kylkikolaroidusta Charlestonista. Siinä nimittäin käy niin, että jousipöntöt ja niiden kiinnityksen poikittaisputket rungon sisällä antavat sen verran jäykkyyttä, että pakka pysyy suurinpiirtein kasassa, kunnes köykäinen kuljin onkin jo kyljellään tai katollaan. Ts. toisen puolen pehmeä jousitus niiaa, ottaa osan voimista, loput menee kulkimen tönimiseen ja kiertoliikkeeseen, jossa sitten energiaa kuluu taas muiden peltien rypistelyyn.

    Perässä sen sijaan ei ole mitään vastusta ja sinne toisella autolla pussatessa on myös palovaara tankin vuoksi.

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71

    #254335
    Jaakko Hernesniemi
    Jaakko Hernesniemi
    Osallistuja

    Hei Akaile. Asiaa puhut.
    Olen pohtinut samoja asioita. Herää kysymys, että olisiko olemassa / saatavana piirustuksia esittämistäsi turvakaarista. Tai voitaisiinko laatia aellaiset ”standardimallia”. En haluaisi keskustelun johtavan viisasteluun siitä, mikä on kaikkein paras kaaristo, vaan saada aikaan perusmallin piirustukset. Vielä parempi olisi, jos jokin taho tarjoaisi saatavaksi ko tuotetta.
    iCV

    #254337
    Akaile
    Akaile
    Osallistuja

    olisiko olemassa / saatavana piirustuksia esittämistäsi turvakaarista.

    Nämä kaaret ovat jokseenkin hankalat mallintaa ja mitoittaa paperille. Nimittäin, jos mietitään A-pilarin kaarta niin se on aluksi suoraa ylöspäin, sen jälkeen se lähtee taittumaan tuulilasin osuudelle ja lopuksi kiristyy kattokaarta mukailemaan. Ts. mikä on tähän se r-mitta ja mikä on sen pisteen standardimittapiste joka vieläpä täsmää jokaiseen kulkimeen? Sitten osa taivuttaa kaaria manuaalisella putkentaivuttimella ja toiset näpyttelevät näitä r-arvoja suoraan koneelle, joka kääntelee putkista juuri sellaisia kun on tilattu.

    Toki tehtävissä, mutta mallinnusaika tietokoneen ääressä olisi sen verran runsasta, ettei ainakaan itsellä riitä tällä hetkellä siihen aikaa…eikä muisti, kuinka ns. putkea pursotetaan ”avaruudessa”. 😀

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71

    #254375
    18heppainen
    18heppainen
    Osallistuja

    CV:hen turvakehikkoa suunnitellessa varmaan kannattaa jättää oma korirakenne kokonaan pois laskuista. Ja tehdä kehikosta kokonaisuus. Eli ”kolmikotelon” sisään/paikalle putki poikittain ja takapenkin alle myös. Pitkittäiset putket kynnysten kaveriksi joko lattian alle tai sisälle. Poikittaiset putket jos kiinnittää tukevasti runkoon paranee ajo-ominaisuudetkin varmasti enemmän. Tosin ilman diagonaaleja kehikko ei ole kovin vääntöjäykkä.
    Mitä järkeä on tehdä apurungot räkärauta rhs-putkesta jos muu rakenne on laadukasta saumatonta putkea.
    Pelkkä kehikko ei taida kolarissa paljokaan auttaa. Kolarissa takakontista eteen paiskautuvat matkatavat taitavat olla suurempi riski kuin korin kokoonpainuminen. 25kg tavaraa vastaa jo 60km/h nopeudessa 600kg. Eli lisäksi penkkejä täytyisi vahvistaa, ja varmistaa tavaroiden pysyminen paikallaan myös kolarikiihtyvyyksissä.
    Lisäksi sätkää ei ole juurikaan sisustettu, eli vammoja tulee varmasti koviin/teräviin kulmiin osumista.
    Periaatteessa jäykkä kokoonpainumaton rakenne ”pahentaa” kolaria, kun energiaa ei hukkaannu muodonmuutokseen, kiihtyvyydet kasvaa suuremmiksi. Moderni autohan suunnitellaan menemään ”sopivasti ruttuun” ja hukkaamaan törmäysnergiaa.

    #254405
    Akaile
    Akaile
    Osallistuja

    Mitä järkeä on tehdä apurungot räkärauta rhs-putkesta jos muu rakenne on laadukasta saumatonta putkea.

    Nokun lähtötilanne tässä oli se, että rungon päälle menevä kehikko kulkeutuu lattioista läpi. Onhan se nyt herranjestas huomattavasti tukevampi rakenne kuin 0.7 pelti, oli se sitten räkärautaa tai ei. Ja toisaalta, myös itse otit esille, että täytyy sen jostain joustaa, eli jos RHS-apurungot antavat jonkun verran enemmän tukea, mutta silti painuvat kasaan syöden energioita niin eihän se huono ole?

    Kolarissa takakontista eteen paiskautuvat matkatavat taitavat olla suurempi riski kuin korin kokoonpainuminen. 25kg tavaraa vastaa jo 60km/h nopeudessa 600kg.

    Kyllä. Mutta paikoillaan ollessa ja ilman matkatavaroita toisen ajaessa perään, sätkän perä menee sisään kuin voiveitsi margariiniin. Tähän otin kantaa. Olen nähnyt, kun perä edellä isoon kiveen mennyt sätkä pysyi perästään jotakuinkin kasassa, koska takaturvakaarien putkisto piti sen paikoillaan. Ryppyä tuli ja kanttimallin Fordin jousiteräspuskuri meni poikki, mutta sama valopelti on edelleen ko. kulkimessa kiinni ja ihan siistiksi oijottuna.

    lisäksi penkkejä täytyisi vahvistaa, ja varmistaa tavaroiden pysyminen paikallaan myös kolarikiihtyvyyksissä.

    Kyllä, penkkien ensimmäinen hyvä lisävahviste onkin niskatuki, jota ilman tunnen nykyään oloni alastomaksi varsinkin kaupunkiliikenteessä. Ei ole ongelmaa sovittaa moderneja penkkejä sätkään ja niin on moni tehnytkin.

    Periaatteessa jäykkä kokoonpainumaton rakenne ”pahentaa” kolaria, kun energiaa ei hukkaannu muodonmuutokseen, kiihtyvyydet kasvaa suuremmiksi. Moderni autohan suunnitellaan menemään ”sopivasti ruttuun” ja hukkaamaan törmäysnergiaa.

    Tämäkin on totta, liian turvallisen kehikon sisällä ihmisen sisäelimet ja aivot kohtaavat niin suuria G-voimia, etteivät ne kestä, vaikka päällisin puolin pysyisikin yhdessä koossa. Siitä huolimatta puhe ei ollut vahvistetun sätkän vertaamisesta moderniin autoon, vaan kyse oli parannuksista verrattuna lähtötilanteeseen. Eli tuolla aiemmin mainittu eläinten pomppiminen ei koskenut vain hirviä, vaan räjähdysmäisesti lisääntynyttä peura ja kauris-kantaa. Olen Xantialla ajanut peurakolarin ja sen tuhon jäljiltä voin vilpittömästi sanoa, että toivoisin sätkässä kaarien pitävän edes sen elikon poissa sylistä.

    Tässäkin pätee sanonta, ”Onnellinen on autuaan tietämätön”, eli mikäs siinä sätkällä päristellessä, jos ei ikinä anna ajatusta näille asioille. Valitettavasti varmaankin jokainen jonkun sortin kolarin kokenut myöntää, ettei kolariturvallisuudelle voi täysin viitata kintaalla. Monesti hyvä tuuri pelastaa paljon ja R4AD-raidilla männä helmikuussa sen lisäksi meidän kuljinkuntamme pelasti tehokas pilli ja sen käyttö. Muuten olisimme ruttaantuneet bussin ja Cherokeen väliin meistä riippumattomista syistä, mutta se on toinen tarina se…

    Espoo-Ke-Su
    Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71

Esillä 7 viestiä, 1 - 7 (kaikkiaan 7)

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.