Musta Hattuinen Mies

Kulkipa kerran tie numero 28 Otanmäessä kaivoksen vierestä..
Kunnes kaivos lakkautettiin ja tilalle rakennettiin suuri junanvaunu tehdas jonka alle vanha tie jäi..
Katkaistun tien päässä näkyy vanha kaivostorni…
No rakennettii uusi suora tie ohi tehtaan ja tämä vanha tie jäi käyttämättä saaden nimekseen Otanpuro… 😀

Kyllähän siitä silloin aikoinaan kulki juttua eri mäntien sovellutuksista.. Kukapa muistais kaikki.. ❓
Mutta on noista volkkarin männistä ollut täälläkin jotain puhetta..
Otappa tuolta sivun ylänurkasta ” Etsi ” toiminta ja kirjoita hakusanaksi ” volkkarin ” ,, niin jotain löytyy heti… 💡

Maali koodit rintapellissä vasemmassa reunassa edestä katsoen… 💡

http://www.offroadpro.fi/keskustelu/nikasil-pinnoitteesta

Suora kopio lainaus tuolta linkin yhdestä vastas viestistä:

10.7.2006 klo 09:57
Kirjoittaja: Harri Vanhala
EI ihan vastausta kysymykseesi, mutta taustaa kuitenkin: Rautasylinteri toimi aikanaan hyvin, mutta kun tehot vain lisääntyivät ja piti vielä tuotteita halventaakin, päädyttiin siihen, että koneistetaan sylinterin reikä hyvin tarkasti ja pinnoitetaan sen helevetin kovalla aineella. Moottoriteknisesti tärkein etu lienee lämmönjohtavuuden dramaattinen paraneminen, onhan alumiini radikaalisti parempi lämmönjohde kuin rauta. Nikasil-pinnoite on hyvin ohut, luokkaa 5-7 sadasosamilliä eli ei siitä paljon voi pois kulua. Nikasil on nikkelin ja piiyhdisteiden seos (NIKkeli, SILikaatit) ja kulutuskestävänä aineena on sotkussa olevat pienet äärimmäisen kovat partikkelit, jotka “kantavat” mäntää eivätkä kulu oikein millään. Näiden partikkeleiden väliin jää taskuja, joissa öljy viihtyy. Nikasilin tarkka työstäminen on kallista ja niinpä on menty siihen, että valmistuksen jälkeen sylinterit mitataan ja luokitellaan 2-3 kokoluokkaan ja koko merkitään sylinteriin, yleensä kirjaimella A, B tai C. Männän pitäisi olla vastaavalla merkinnällä varustettu. Itse en ole kovin ihastunut siihen, että pieneen Nikasil-pyttyyn laitetaan hiukan isomman luokan mäntä. Antaa lisää tehoa etenkin, jos se täyden kuun aikana vaihdetaan. Pääsääntönä voisi sanoa, että Nikasil ei kulu. Jos se kuluisi merkittävästi, sitä ei enää sylinterissä olisi. NIkasilin hoonaus on vanha oppiriita. Nikasilin kehittäjät ja sylinterin pinnoittajat katsovat, ettei Nikasil ole hoonattavissa kuin timanttityökaluilla ja sittenkin tarvitaan suuret työpaineet. Tavallisilla karbidivehkeillä ei saa kuin vahinkoa aikaan. On toki tiedossa, että pintoja on hoonattu kotikonstein, eikä “mitään ongelmia ole ollut”. Ei varmaan kyllä hyötyäkään. Ei jotain työvaihetta kannata tehdä vain sen takia, ettei siitä ole kovin suurta haittaa. Monia Nikasil-pyttyjä on suotta romutettu, kun kiinnileikannut mäntä on jättänyt jäljet sylinteriin ja erheellisesti on kuviteltu Nikasilin revenneen irti. Useassa tapauksessa on vaikea sanoa, onko pintaan tarttunut jotain (koholla) vai onko pinnassa koloja. Hapolla voi liuottaa männän jämät irti ja elvyttää Nikasilin taas ajokelpoiseksi, jos pinta on jäänyt ehjäksi. Näinhän ei aina käy. On muitakin vastaavia pinnoitteita, NIkasilista on tullut vähän samanlainen käsite kuin mono tai heteka. Jos sylinterin kulumat huolestuttavat, niin voithan sen tarkistaa aivan perinteisin menetelmin.

Kiitos Jasu Linkistä.. 💡

No kromi pyttyhän ei periaatteessa kulu,, ellei männän kiinnileikautumista ole tapahtunut ja näinollen on yleensä kunnossa..
Jos kiinnileikkaantumista on tapahtunut niin silloinkin pytty saattaa olla vielä kunnostuksen jälkeen käyttökelpoinen,,
kunhan saa pytyn sisäpintaan sintraantuneen kevytmetallin sievästi irti..
Metallin poistoa voi kokeilla vaikkapa terävällä puukolla hyvässä valossa..
Kun kevytmetalli on saatu vuoltua pytyn seinistä irti voi lopuksi hioa keveästi vaikkapa 400:sella hiomapaperilla
niin että mitään silmin eikä sormin havaittavaa ylimääräistä sylinterissä ole ja sisäpinta on sileä..
Toki siellä voi jotain pieniä jälkiä havaita joista ei kuitenkaan mitään haittaa käytössä ole..
Kromipinta on niin kova että yleensä ei rikkoonnu vain männän leikattua lievästi kiinni siihen sintraantuu (sulaa) männästä metallia kiinni
jonka voi sievästi mekaanisesti monesti poistaa.. Mäntä saattaa mennä kyllä silloin vaihtoon..
Mutta jos mitään vauriota ei ole sattunut ja mäntäkin on vielä mitoillaan niin rengasuriltaan kuin sieltä ohjaavasta helmaosastaan voi uusia männänrenkaat,,
mutta kannattaa puhdistaa rengasuran pohjat hyvin karstasta että kulumattomat uudet rengaat sopivat liikkumaan urissaan hyvin..
Tämän asian tiimoilta on tullut käytännön kokemusta roppakaupalla oltuani pienkone korjaus hommissa valtuutetussa takuu korjaamossa yli 25 vuotta..
Pienkoneissahan on kromi pytyt olleet vakiona kautta aikojen..
Onko muilla vastaavia kokemuksia asian tiimoilta.. ❓

Joo huumoria,, sitähän ei kukaan ole kieltänyt.. 😀
Nyt asiat täytyykin kuitenkin katsoa laajemmalla näkökulmalla..
Tämä on näyteikkuna ulkomaailmaan,, Suomen 2cv-Killan ylläpitämä / kustantama keskustelu palsta..
Killan toiminnalle on vahingollista jos vaikkapa uudet harrastukseen tulleet 2cv:n omistajat saavat
täältä vääränlaista kuvaa Killan toiminnasta.. Ja kiinnostus loppuu siihen….
Tämä palsta saattaa olla kuitenkin ensimmäisiä paikkoja josta tietoa Killan toiminnasta tullaan etsimään..
Meidän kaikkien on vain yritettävä ymmärtää nämä toisasiat ja toimittava sen mukaan…
No miksikös minä näihin juttuihin puutun ??
No olen valitettavasti saanut Raadin valtuutuksen tämän palstan yhtenä valvojana..
Toivottavasti en saa silti edelleenkään vihamielistä suhtautumista osakseni… 😯

Hyvä konsti on myös sellainen että ennen kumisen renkaan asennusta pyöräyttää sähkömiehen teipin suojakumin reunan päälle,,
siihen mihin kiristysrengas tulee ja sitten vasta se kiristysrengas..
Suojakumi pysyy paikoillaan hyvin vaikka ei olisi kunnolla kiristäväkään se kumirengas,, jopa ilman sitä rengastakin… 💡