Kirjoitetut vastaukset
-
Artikkelit
-
.
Tämä liittyy välilisesti talvisätkäilyyn: miten AX:n tai BX:n etuistuimet (sellaiset joissa siis olisi niskatukea) on sovitetavissa 2CV4/6:n etuistuimiksi?
Tulevana talvena olisi aavistuksen turvallisempi olo.
.
En nyt tällä kertaa kaipaa ohejeita siitä kuinka talvella moottoritiellä 80-90 km/tunissa ajaessani suhtautuisin oikean puolen kaistalla peräpuskuriin limaantuneeseen rekkaan: a) polkemalla jarrupoljinta; b) antaisin tilaa väistämällä auraamattomalle pientareelle (jossa kaarteen takana voi odotaa pysähtynyt kulkuneuvo);
enkä kaipaa teoreetista tarkastelua mm. jarrupönttöjen suojaavasta avusta kolaritilanteessa:
enkä muistutusta siitä että etuistumien ja ratin välissä on tärkein turvavaruste.
.
Vaan vihjeitä sitä minkälaisella kiskovirityksellä saadaan AX:n/BX:n etuistuin sätkään.
Olisin kiitollinen jos asiasta tietävä antaisi ohjeita; yleinen tai yksityinen viesti.Ajan neljättä talvea sätkällä, 2cv4 alun perin.
Ajoin 3 talvea sitroselta hankituilla nastoitusvalmiilla (=nastattomat) Michelin 135 talvirenkaailla. Muita uusia tai ainakin käytämätömiä ei kaupasta ollut silloin ostetavissa. Tai ei ainakaan minulla tietoa, nokialaisten valmistus lienee lopetettu. Joku varmaan tietää vuosiluvun.
Näillä ei mitään pito-ongelmia, paitsi kerran nuoskalla jäi ylämäkeen.
.
Etupään kitka- ja massaiskunvaimenus on kuin luotu talvilolosuhteisiin.
(Massaiskari taisi ola Renault F1 autossa etupäässä -06, jolloin se kielletiin)
.
Tänä talvena sain lanaksi Michelin 125 nastoiteut; kun talven aikana saattaa muutoman sekunnin ajan tarvita nastojen pitoa. Ajan nimittäin nykyisellään noin 1500 km kuukaudessa, pääosa mootoritietä.
125 renkaila on kulkukin selvästi kevyempää.
.
Sain lopulta asennetua Webasto AT 2000 bensinilämitimen, joka oli vuoden odotamassa.
:
Oikean ja vasemman lämönvaihtimen lämpö on ohjattu putkilla yhten: kuskin puolen lämpöputkiin ja on siis ohjatavissa tavaliseen tapaan tulilasille ja/tai kuskin jalkatilaan vivusta.
Webasto asenettu oikealle rintapeltiin konehuoneeseen telineelleen ja pakoputki mene rungon pelissä olevan reiän kautta alas. Webastosta lähtee 3 haarainen ventiliili, jonka säätövipu on ohjaamossa.
Webaston lämpö ohjataan 1) joko lämpöputkistoon ja lämpö menee oikean ja vasemman lämönvaihtimen kautta mootorin ympärille; ja 2) ajamaan lähdetässä Webaston lämpö ohjataan repsikan jalkatilaan (johon siis normaalisti tulee oikean puolen lämmönvaihtimen lämpö.)
Webaston kulutukseksi on mainittu 0.2-0.5 litraa/tunti.
.
En pidä oikeastaan ajaessa Webastoa päällä, koska onhan talvivaatteet päällä. Välillä on vähän vilu kun vain kattoa on ehdity eristää solumuovilla. Ja Webasto sammuu jossakin vaiheessa ilmeisesti automaattisesti; ja ajon aikana se käynnistyy ja käy huonosti josatakin syystä. Herkkä laite.
Mutta pakkasaamuna 20 minuutin läämityksen jälkeen lämmönvaihtimet ovat niin kuumat että niitä pystyy kosketamaan vain 3-4 sekuntia. Ja tuulilasi ja sivulasit on melko kirkkaat. Sylinteripellit eivät nin kuumat.
Mutta vähän varovainen saa olla; kulkimen ulkopuolelta etupään lämmityspuhaltimen käytöstä on kuvattu ropelin sulamista…
.
Lämpöputket ovat nyt yksinkertaisia, ja sinä mene lämpöä hukkaan; mutta vaihdevivuston laajat likeradat estivät enemät eristeet niissä.
.
Oikeassa ja vasemassa ventiilikopassa on oma öljynlämpömittarianturi ja nille siis omat mittarit.
Etupään ritilä on tukitu levyilä ja pohjapelti on. Lämpö nousee 90-100 km/t ajossa 20 km jälkeen 80 asteeseen. Kerran vasemasta nousi sataan kun sen puolen etupää oli jäätynyt täysin umpeen alijäähtyneen vesisateen jäätyessä köntäksi.
Täytyisi kai olla öljynlauhdutimessa kaihdin, muttei ehdi kaikkeen.
.
Ja mootori on vähän vielä sisäänajossa. Kunnostuksen jälkeen (uusi nokka-akseli, uudet ventiilit+kansityöt, argentiinalaiset mäntäputket ja kunostettu (kaikki 6 laakeria vaihdetu ym kunnostus) kampiakseli ajettu noin 5000 km. Tulee mieleen etä kovin kuumana voi leikata kiinnikin, mene tiedä. Muta veto on paras mitä neljällä ajamistani mootoreista, oikeastaan vain vastatuli hidastaa menoa, eivät mäet.
,
Muta talvi ja kulutus on tehnyt sätkän aika kauhtuneeksi. Peruskorjaus on perimätiedon mukaan tehty -95 aikoihin. Uusi sinkkirunko odottaa kesää ja vaihtoa, toivotavasti vanha ei katkea ennen sitä.
.
Mutta nyt se ilo on loppumassa lyjyeen: kotiväki on vähän sitä mieltä että sellainen sillipurkki on vähän liian turvaton perheelliselle; ja olen lainaamassa /vuokraamassa sydäntalven ajaksi kovakattoista.
Täytyy myöntää että pimeässä lumisateeessa motoritiellä 90 km/tunnissa takapuskurin liimaantuvan ja sinä ohitusrakoa odotavan rekan 50 kertainen massa sätkään verattuna laittaa ajateleman elämän arvojen järjestystä…KORJAUS! :
“epäilen, että kuvaamani vian syy oli katkojalta tulevan ohuen johdon liitos kondensaattoriin.”
.
PITI OLLA: ohuen johdon liitos (liitin) PUOLAAN !
.
Ja anteeksi etä näppäimistö pudottaa toisen kaksoiskirjaimista,
eikä tekstiin enää voi korjaamata koska se niele seuraavan kirjaimen,
Ainakin minula..
Itse en sähköasioista paljoa ymmärrä. Tai pensa-asioista. Tai paljoa muustakaan. Vieläkään.
.
Ostin pari vuotta siten nelkun kuutosen koneella, ja pian alkoi ilmetä omituinen käyntiongelma. Kone ajossa yllätäen menetää tehonsa, käy siten ikäänkuin yhdellä pytyllä jos silläkän, ja vetää vain korkeilla kierroksilla, vähän joskus ikäänkuin paukahteli. Aikansa käynti aina oikuteli, ja matka siten jatkui kun aikansa ihmetelin ja irroitelin ja kiinnittelin sähköjohtoja tms. Häiriö kesti yleensä 5-10 minuutia, kerran katsoin toisella tulpalla ja huomasin kipinän aika huonoksi häiriön aikana. Bensiniä tuli kaasutimele, ja käynnistysyritysten aikana ylensä bensa haisi. Puolan johtojen liitimiä yritin yleensä silloin puhdistaa, ne näytivät kelvolisilta. CRC:tä kului.
Häiriö tuli talvella ja kesällä. Käytin jäänestoa, ei auttanut.
Venttiilinsuojaa käytän.
Puolan yläpuolela oli konepeitossa merkkejä oikosulusta tai muusta kipinöinnistä eine aiemin, , muta konepeti auki ei vika korjautunut.
Huomasin että käynistyminen tapahtui jos tapahtui yleensä juri silloin kun nostaa sormen startinappulalta.
Mootori oli Peten kunnostama, sisuskalut vaihdetu noin 50000 km sitten, puristukset mitatuna yli 9, ei kolinoita eikä savutusta. Yksikurkkuinen.
.
Kunnostetiin kuljinta siten pikku hiljaa, koska Killan säännöissäkin sanotaan etä kuljin on pidetävä kunnossa; ja tarkoitus olisi pari vuosikymmentä sillä ajaa jos terveys ja laki sallii.
.
Seuraavat osat tuli vaihdetua:
-bensatankki
-bensaputket
-bensapumppu
-kaasutimeen joku suutin ja puhdistus, ilmaputsari
.
-tulpat tietysti
-puola
-sytytystulpan johdot joihin eristeet
-kärjet ja kondensaatori. Kärkiväliä ja sytytystä säädeltin.
-akku
.
Näiden jälkeenkin vika ilmaantui siloin tällöin. Tyypillisesti liikkelle lähdettyä mootoritiellä noin 5-10 km ajetua 80 km/t vauhdissa tehot hävisi ja kone melkein samui tai samuikin, ja siten 5 min ykkösellä tai kakkosella ajaessa taas virkistyi ja kävi siten hyvin taas viikkojakin.
Kertaakaan ei jätänyt kokonaan tiele, pari kertaa oli vähällä kun ei meinannut käynnistyä olenkaan. Puolen tunnin askaroinnin jälkeen taas konekävi niinkuin pitääkin; ilman järjellistä sytä.
.
Kun melkein kaikki muu oli vaihdettu, niin jäljelle jäi katkojalta puolalle tuleva johto joka vaihdettin; ja sen jälkeen 10 000 km aikana ei ole minkäänlaisia käyntihäiriöitä ollut.
Mahdollisesti johdossa oli eristen suojassa vika, osittan poikki mutt lulisi etä olisi katkennut kokonaan. Kytkentä katkojaan saatoi olla viallinen, muta se sis tarkistein aikaisemin kärkiä ja kondensaatoria uusiessa.
.
Itse epäilen, että kuvaamani vian sy oli katkojalta tulevan ohuen johdon liitos kondensaattoriin. Siinä on (kai ikivanha) eristeen sisällä ikäänkuin hauenleukamainen 1.5cmliitos, joka tuntui napakalta, muta ehkä löystyi tai muodosti puolan metallitapin kanssa jonkinlaisen eristyskerroksen tai oikosulun. Liitos saatoi jotenkin lämmetä tai jotakin tapahtua joka siten esti virran kulkua siinä.
Kerroin jaoksessa viasta; vuosikymmeniä harrastanut kertoi etä kuvaamani vika oli hänelä korjautunut tuon näenäisesti ehjän liitimen vaihdola. Sillä minäkin aloitan jos tämäntyppionen jatkossa ilmaantuu.
.
Tämä käyntihäiriö oli erilainen kuin talvela tullut äkillinen tehon menestys ja paukahtelu ja samalla ohjaamoon tuli ikäänkuin lämin haju; se johtui ilmeisetsi aikaisesta sytytyksestä ja kerääntyneen karstapaakun kantaessa pakoventiliä; tuhti karstanpoistoaineen käytö korjasi tilanteen ja myöhemin sytytyksen säätö kohdalleen; muta siis edelä kuvaamani oikutelu kesti noin 1.5 vuota ennen kuin vika löytyi. Tai itsestään korjautui, kuka tietää..
Rättärien käytetyistä väreistä on luettelo vuosimalleista ja värikartta Cassiksen varasoaluettelossa, esim. 2004 sivulla 28-29.
Sain sen muistaakseni Helge Inkiläiseltä.
Luettelo ei varmaan ole virheetön, ja uskoisin että taas löytyy keskusteluun osallistuva kiltalainen joka tietää kertoa että “on yleisesti tiedossa että…” ja ei kannata luulla että–…” tai muuta vastaavaa.
.
Muusta värityksestä (sisusta, puskurit, vanteet) taas on tarkka selostus Inkiläisen julkaisussa “2CV entisöinti; Lihasula 15.1.2005) jonka muistaakseni sain Hesan jaoksen skribalta, Taivaiselta..
Muistelen että joskus vuosi sitten killan yhteistilaus Cassikseen oli vireillä.
Haluaisin kuulla miten saapunut tavara vastasi tilausta. Oliko luettelossa saatavaksi merkitty saatavilla, ja tuliko sovitusti perille.?
.
Porvoolaiset tilasivat joku vuosi sitten Cassikselta yhteistilauksen, jonka tuloksesta jaoksen jakari; sekä entinen JP Wilson ovat kertoneet ja kertoisivat varmaan vieläkin jos jaksaisivat. Maksetun tilauksen sisältö ja vastaanotetut tavarat oli dokumentoitu Porvoolaisten toimesta huolellisesti; eivätkä ne täydellisesti vastanneet toisiaan. Postin punnitseman paketin paino oli sallainen, ettei maksettu kytkinpaketti voinut olla siinä mukana, eikä sitä sieltä löytynyt. Raklamaatioihin reagoinnista voidaan pätellä vain se, että gallian kukot eivät tee virheitä. Itsekin asiassa joskus kirjoittelin täällä. En kirjoita enempää.
.
Olen tavannut kyllä tyytyväisen Cassiksen asiakkaan; Madeiran “Vasconcelos & Couto” Citroen liikkeen henkilökuntaan kuuluva Carlos R. Hän oli entisöinyt oman kulkimensa ja saanut Cassikselta tarvittavat osat.
Mutta ajattelin itsekseni että on ehkä eri asia jos romaanisen kielialueen citroenin edustaja asioi cassiksen kanssa , verrattuna syrjäisen pohjolan ehkä vähäpätöisiin asiakkaisiin.
.
Kirjoita Toppo sitten tämän nyt vireillä olevan tilauksen vaiheet; mitään salaamatta ja mitään lisäämättä.
Toivon mitä parhainta menestystä hankkeelle.
(Olen huomannut että omista epäonnistuneista ostoksista ja hankkeista on vaikea kirjoittaa jos huomaa tulleensa puolittain tai kokonaan höynäytetyksi. Näillä palstoilla kirjoitetaan nimittäin ehdottomia totuuksia kaikissa mahdollisissa asioissa miten pitää toimia; ja toisissa asioissa miten ei pidä toimia; ilman minkäänlaisia tosiasioita julistuksen pohjana.
Itsellenikin on kertynyt parissa vuodessa rättäreistä yhtä jos toista joka voisi olla arvokasta kokemustietoa, mutta josta ei kerrota muualla kuin jaoksessa.)
.
Mutta jos kaikki menee nyt Cassiksen kanssa niinkuin pitääkin niin sitten minunkin täytyy kai ottaa uusi asenne sen suhteen..
Jännitteensäätäjä ei toiminut (Se nyrkinpuolikaankokoinen, mekaaninen? säädin: 2 johtoinen + maajohto). Ainakaan minun asentamanani.
Minun rikki mennyt “alkuperäinen” tai ikivanha säädin syötti akun napoihin kytketyn volttimittarin mukaan moottorin korkeilla kierroksilla akulle jopa 17.4 voltin jännitettä; ja se näkyi rättärin mittaritaulun sähkömittarissa viisari oikealla punaisella eli suuri jännite tai mikä virtayksikkö se nyt onkaan. (Sen takia lähdinkin jännitteensäätäjän vaihto-operaatioon, kun vanhalla näytti mittari unaisella suurta jännitettä). Tämä nyrkinpuolikkaankokoinen säädin kytkettynä näytti tasaisesti samaa lukenmaa (12.4 muistaakseni) riippumatta moottorin kierrosluvusta tai palavien valojen määrästä. Ja rättärin mittaritaulun viisari ei se jännitteensäädin kytkettynä värähtänytkään vaan pysyi vasemmassa asennossa punaisella. Ajoin 10 kilometriä ilman että viisari värähti. Mahdollisesti akkuvirralla ajoin mutta valot paloivat ja ajosta palattua vielä lähti käyntiin. Toistin vaihto-operaation pariin kertaan, johdot olivat oikein kytketty mielestäni ja tulos aina sama: Mitän jännitteen säätymistä ei uudella säätimellä tapahtunut sen enempää akussa kiinni olevassa volttimittarissa kuin rättärin mittaritaulussa olevassa sähkömittarissa.
Hain sitten Motonetista reilu tulitikkurasian kokoisen kahdella liittimellä varustetun rättärin jännitteensäätimen, joka näytti päällepäin olevan karkeaa tekoa eikä (siinäkään) valmistaja halunnut vaivata ostajaa turhilla teksteillä tai muilla lukemilla; mutta se motonetin säädin toimi ainakin rättärin kojetaulun sähkömittarin mukaan järkevästi. Olen ajanut viikon (tosin täällä etelän lämmössä), käyntiin lähtee eikä akkuhappo haise liikalatauksen merkiksi.
Joku asiantuntija voisi sanoa mitä nyrkinpuolikkaakkokoiselle säätimelle pitäisi tehdä, en ole vielä sillä vesilintua heittänyt.
.
Mutta ne muut myymäsi kamat näyttivät hyviltä, etujarrurummut niukalti kuluneet ja siistejä sisuskaluineen; laturi iskemätön (toivottavasti se ei ole samasta pajasta kuin jännitteensäädin, leikki leikkinä), ja 60-luvun viiksimaski tyylikäs.
Nähdään viimeistään vappuajelulla!.
Tässä talvirengasasiassa voisi jääkeli olosuhteista olla tietoa rättärien jääratakilpailuihin osallistuneilla. Pyytäisin osallistumaan keskusteluun, millä renkailla olette ajaneet, ja mikä jousitus-iskunvaimennus on kulkimessa ollut..
Ostin tasan 2 vuotta sitten sitroselta nastoitusvalmiit Michelin 135/15 talvirenkaat, hinta taisi silloin olla toista sataa euroa kappale. Lisäksi matkahuoltokulut. Valmistusvuotta en tiedä. En ole nastoittanut. Enkä ehtinyt tasapainoittaakkaan vaikka suositeltavaahan se olisi. Mutta ei ravista satasen vauhdissakaan, juuri kovempaa ei kulje eikä talvella sallittuakaan. Kone on kuutonen. Ajan niillä renkailla kolmatta talvea. Pohjois-Helsingin korkeudella päätiet ja kadut ovat yleensä auratut sulat, eikä pitovaikeuksia ole ollut. Eikä lumessakaan auto tee yllättäviä liikkeitä. Aivan loskalla voi jyrkkään luiskaan tai ylämäkeen jäädä urassa sutimaan, jolloin reunempaa koskemattomasta lumesta voi löytää pitoa. Ja luoja varjelkoon yllättäviltä peilijäiltä ja mustalta jäältä, mutta jos vauhtia liikaa niin mikään rengas ei siinä pidä. Minulla on se käsitys että etupään kitka- ja massaiskunvaimentimet antavat hyvät talviajon ominaisuudet, paremmat kuin putki-iskarit; mutta se on jo mutu tuntemusta se. (Nyky Formula ykkösessäkin lienee massaiskari?!).
2cv:n syntyhistoriasta.
.
ngthmaren esittämä kysymys on aivan keskeinen killan toiminnan perusteiden kannalta, ja toivoisin että joku ranskankielen taitoinen selvittäisi alkukielellä aatteemme perustan.
.
Kirjassa “Auto. Sata vuotta muotoilua”, ( englanninkielinen alkuteos “A CENTURY OF CAR DESIGN”, 2002,) kirjoittanut Penny Sparke. Suomentanut Ilkka Rekiaro, WSOY, painettu Kiinassa 2005:
on sivulla 104 seuraavaa:
.
“Ajatuksen auton valmistamisesta ranskalaisille maanviljelijöille, jolla ei ollut sitä ennen ollut autoa, esitti alun perin André Citroën, mutta Boulanger jatkoi idean toteutusta tultuaan firmaan töihin ja otti sen tuota pikaa omaksi kepihevosekseen. Hän määritteli autolle hyvin tiukat vaatimukset. Sen piti pystyä kuljettamaan nejä aikuista TAI kaksi maajussia ja 50 kilon perunasäkki kynnetyn pellon poikki rikkomatta munia, jotka isännällä ja emännällä oli mukanaan korissa. Auton huippunopeuden tuli olla 65 km/t. Boulanger määräsi myös rajan polttoaineenkulutukselle.”
.
Tämä kirjan tieto vaikuttaa vankalta faktalta, mutta englanninkielinen tekijä on ilmeisestikin lainannut jotakin käännöstä alkuperäisestä mahtikäskystä; joka taas on käännetty suomeksi. Vieläkin epäilyttävämmäksi asian tekee se että kirjassa välittömästi kunniakkaan 2cv:n esittelyn jälkeen heti seuraavalla sivulla on kuva jostakin englantilaisesta koirankopista.
.
Eli mitä on alkukielellä alun perin sanottu?..
Viitatan ensin caccis keskusteluun kuukauden takaa:
.Lähetetty: Sun Hel 26, 2006 18:50 Viestin aihe: caccicsesta
.
Tämä varaosa-asia on tärkeä kiltalaisille, ja siksi varaosien saannista on hyvä käydä avointa keskustelua; mieluiten tosiasioiden pohjalta.
.
.
Ensin tosiasioita:
(tai kumotkoon jos jollakin parempaa tietoa)
.
-Suomen 2cv Kilta on liittynyt v. 2005 jäseneksi ranskalaiseen 2cv-Mehari Club Cassikseen. Tämän myötä Cassiksen jäsenhinnat ovat vastaisuudessa kiltalaisten käytettävissä.
(Lähde: Nyytiset 8-05, sivu 30).
.
-Porvoolaiset tilasivat 14.8. (vuonna 2003?) cassikselta varaosia, joista jäi kytkinpaketti saapumatta. Porvoolaiset maksoivat lähetyksestä täyden hinnan. Porvoolaisilla on todisteina puuttuvasta kytkinpaketista koko paketin paino joka on lähetyksessä selvillä ja kirjattuna; ja tilauksen muut tavarat painoivat juuri sen verran kuin oli lähetyksen paino ilman kytkinpakettia.
(Lähde: porvoolaisen suullinen tiedonanto; ja nähtävillä em. asiakirjat).
.
Porvoolaiset valittivat puuttuvasta kytkinpaketista 3 kertaa; ja sitten vielä 2cv raati oli tehnyt reklamaation 06.07.2004 cassikselle.
Tietojen mukaan cassiksesta oli vastattu että asia on vanhentunut.
Tietojen mukaan Suomen 2cv Kilta oli tarjoutunut kustantamaan porvoolaisille tuon kytkinpaketin, mutta porvoolaiset eivät halunneet otaa sitä vastaan koska se olisi mennyt 2cv killan eli jäsenistän rahoista.
(Lähde: Wilsonin kirjoitus 23.2.2006 edellä)
.
.
Ja sitten uutta tietoa:
“Kilta on liittynyt Mehari Club Cassiksen jäseneksi jo ennen kuin Wilsonin mainitsemasta Porvoolaisten “ognelmista” oli mitään tietoa Raadissa. Raati päätti liittymisestä vuoden 2005 toisessa kokouksessa 19.3´Viitasaarella”. (LÄHDE: OPPIPOIKA 27.3.2006).
.
.
Nyt joku näissä tiedoissa ei pidä paikkaansa, olisiko arvostamani Wilson siis kirjoittanut vastoin parempaa tietoa? Se olisi minulle pettymys.“tehdään … niitä määriä”
“syntyy… maine”
“he väittävät–“
“helppo uskoa”
“ei ole mainetta eikä näyttöä”
“eivät yleensä kovin suuria lupaile”
“sen mitä olen kuullut”
“luettuun perustuu”
“teksti on ollut vakuuttavaa”
.
Tuossa olikin paljon faktaa ja ytimekäs yhteenveto pitkäaikaisen kokeemuksen tuomasta tietotaidosta.
