Mikä on markkinoiden paras ja tehokkain laturi 2cv6:een vm-76?

Se uli uli johtuu yleensä tietyntyyppisestä mekaanisesta säätimestä. Siispä neuvoisin, että jos näin todellakin on, että kiinni on alkuperäinen mekaaninen säädin niin kokeileppa jonkun kiltatoverin elektronisella säätäjällä pitääkö samaa ääntä enää? Jos ei pidä niin sen jälkeen on helppo pistää uusi elektroninen säädin tilaukseen.

Huonommassa tapauksessa nimittäin ostat uuden laturin ehjän tilalle ja sama ääni kuuluu edelleen.

Kutosen 30A laturit ovat yleisesti ottaen äänekkäämpiä kuin esimerkiksi nelkun 22A laturit. Vaihtoehtoja on, mutta käyttötarvekin pitäisi tarkastella…

Jos laturin tuottoa ei syödä millään lisälaitteilla, kuten tehokkaammilla valoilla niin ei sitä sikäli tehokkaampaan tarvitse vaihtaa. Lataushan alkaa vasta kun kuljin on käynnissä, joten se ei starttaushetkellä vaikuta. Starttipituuskestävyyteen vaikuttaa akun kapasiteetti ja varaustila. Akun “jäätyessä” se kapasiteetti pienenee entisestään. Itse suosin 55Ah tai 60Ah akkuja ja sellainen on aina riittänyt. Pakkasella myös startille ja maihin menevällä akkukaapelin paksuudella on iso merkitys.

Kutosen 30A laturin max teho on: 14.4V x 30A = 432 wattia. Siitä voi laskea paljonko esimerkiksi valot syövät pois laturin tehokapasiteetista: 432 W – (2 x 55W (H4 lyhyet) ) = 322 Wattia jää jäljelle. Ts. vain noin 1/4 laturin tuotosta kuluu H4-lyhyillä ajellessa. Valot ovat sätkän alkuperäisvarustuksesta ne syöpöimmät. Laturin riittävyys kokonaisuudessaan lasketaan ynnäämällä kaikkien laitteiden (lue: valojen ja polttimoiden) tehot yhteen ja se summa vähennetään tuosta max tehosta. Laturia voi myös ylikuormittaa, mutta se ei pitkäaikaisesti kannata.

Alkuperäiset kaapelit ovat jotain 6 ja 12 neliömillin välimaastosta. Ne kun päivittää isommista kaapeleista, 25-35 neliömillin luokkaa, niin jo virtaa käynnistys- ja latausvirta vähän toisella tavalla pakkasellakin. Asiaa voi testata käytännössä apukäynnistyskaapeleilla; ohuilla pitkillä kaapeleilla startti pyörii laiskasti ja paksuilla samanmittaisilla huomattavasti ripeämmin.

Samalla kun tekee plussakaapelit punaisella ja miinukset mustalla niin maallikkokin löytää hätätilanteessa plussan helpommalla.

Olennaista sähkön riittämiselle on, että kulkimen sähkövehkeet on kunnossa. Epäkuntoisen laturin tai startin huomaakin helposti, mutta vanhuuttaan hapettuneet, murtuneet tai löystyneet kaapelit ja niiden liitokset aiheuttavat pientä epämääräistä kiusaa ennen kuin matka katkeaa kokonaan. Sätkässä niiden tarkistaminen ja uusiminen on onneksi helpompaa kuin oikeissa autoissa. Yhtä tärkeitä kuin akun, startin ja laturin väliset paksut plus-kaapelit, on akun, moottorin ja korin väliset miinus-kaapelit, joiden pitää olla yhtä paksut, että paksusta komeasta plus-kaapelista on mitään hyötyä. Sätkässä myös releistämätön virtalukko on kuluessaan helposti sähkönkäyttöä haittaava tekijä.

Akun koon suurentaminen ei pitkässä juoksussa auta mitään, jos ajo on niin lyhyttä että käynnistys (ja valot, istuinlämmittimet, lisäpuhaltimet, radio, mitä kaikkea keksitään sätkään asentaa) kuluttaa enemmän kuin laturi ehtii ladata matkan aikana. Aikanaan ajoin yhden talven Xantialla sätkästä lainatulla olikohan 35Ah akulla, piti lainata kiireessä hajonneen tilalle, mutta unohtui käyttöön koko talveksi kun toimi ongelmitta.

Mittasin aikanaan kutosen laturin virrantuoton tyhjäkäynnillä ja eihän se ollut kuin hiukan yli 6 A eli ilmankos kojelaudan mittari aina painui punaiselle liikennevaloissa seisoessa. Laitoin Talmun keltaiset huomiovalot ja niihin LED-polttimot sekä parkit sammuksiin huomiovaloilla ajaessa ja johan pysyy vihreän yläreunassa. Kierroksilla nousee valkoisen alueen puoliväliin.