Etusivu Foorumit Päävalikko Tekniikka Kitkavaimentimen säätö

Esillä 11 viestiä, 1 - 11 (kaikkiaan 11)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #252072

    Olen epätoivoisesti koittanut etsiä Killan arkistosta ja netistä ohjetta kuinka tuo kitkapala härdelli säädetään. Lähinnä kiinnostaa miten tiukka tuo kitkapalojen jousen kuuluu olla? Mistään ei löydy mitään ohjetta tuon tiukkuudesta.

    #252078

    On sille varmasti joku momentti säädetty, mutta koska välissä voi olla hiukan rasvaa tai muuta muhjua niin puhdistamatta niiden kitkavoimat voivat olla erilaiset. Siispä helpoimmalla pääset, kun kiristät ensin toisen puolen ja sitten keulaa pomputtamalla vertaat toiseen, notta keula on jotakuinkin balansissa. Hidastahan se on, kun joutuu kitkoja irrottelemaan säätöä varten, mutta sen voi myös kääntää toisin päin ja tehdä uudet kupit akseliputken päihin, jolloin kiristys onnistuu irrottamatta 😉

    Espoo-Ke-Su
    [B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]

    #252081

    Hmm, Eerolan korjausoppaassa lukee

    Kitkaiskunvaimentimet 2,3 - 2,7 kpm

    Kokeillaan tuolla, koska tuo on taas liian paljon niille pienille kiinnityspulteille, ehkä?

    #252086

    Tässä englanninkielisessä sivussa annetaan arvot millä voimalla vaimennin a) lähtee liukumaan ja b) liukuu: https://www.schaalbouw.nl/citroen/2cvchap4.htm
    torque = momenttiväännin
    reading on the meter = lukema mittarissa (kuva)

    Tässä samaa asiaa ranskaksi: http://www.la2cvmania.be/07_technique_f15_frotteurs_2cv.htm

    Nuo arvot eivät siis ole säätömutterin tiukkuuksia, vaan ne kuvaavat kitkapintojen liukumista toisiaan vasten.

    #252088

    Tommonen tosta tuli uusilla kitkavaimentimilla.

    #252105

    Koneen ja laatikon kanssa sitten näkee ja tuntee lopullisen tilanteen.

    Jimmi Porist'
    044-339238kuusi
    jimmi65(ät)gmail.com

    #252159

    Liikaa ei kitkoja kannata kiristää. Kantapään kautta hankittua kokemusta on. Ne kolme pientä pulttia kyllä kestävät, mutta jos runko on jo maailmaa nähnyt, se ei kestä, vaan katkeaa. Runko nitkahtaa poikki etuakselin kohdalta. Koneen ja lootan paino on liikaa kuoppaisella tiellä. Nolottaa myöntää, mutta kaksi runkoa olen samasta syystä tuhonnut. Nykyään luotan edessäkin putki-iskareihin 🙂

    #252164

    No nuo on ihan Eerolan korjausoppaan mukaisessa momentissa ja runkokin uusittu pari vuotta sitten.

    #252166

    Etu- ja taka-akseliputkien pulttiläpiviennin kohdan kaksoispeltirakenne on hyvin tyypillinen “näkymätön” lahopaikka 2cv:n rungossa. Ts. siitä kohtaa, missä se vahvike on per puoli, ruostuu taustapuolelta pelti pois lähestulkoon kokonaan ja sen jälkeen runko antaa periksi. Siispä väitän, että juurisyy rungon katkeamiselle ei ole missään tilanteessa kitkaiskarit, vaan lahonnut runko tuosta kohtaa. Tällöin on ihan toivottavakin herätys asiaan, jos runko ei enää niitä voimia kestä.

    Tällaisenkin rungon saa vielä korjattua, vaikka se nitkahtaa melko hankalasti. Olen ollut mukana kahden -71 rungon oikaisussa, katkesivat samana vuonna, samalta puolelta ja lähestulkoon identtisesti. Kaikki romu pois rungolta ja niiden pulttiläpivientien kohdat auki. Sen jälkeen kahdesta taka-akselista rakennettu vastatuki paikoilleen ja toinen pää jousipöntön taaempaa holkkiläpivientiä vasten. Väliin sopiva pullotunkki tai vast. kierrenostin. Sitten jännitystä taka-akseleille tarjoten ja samalla rungon pääli- ja pohjapeltien syntyneitä ruttuja varovasti naputtaen. Runko lähtee oikenemaan ja sen näkee, kun taka-aisat nousevat jälleen samalle tasolle. Oikaisun jälkeen uudet pellit runkoon ja päälle uudet vahvikepalat läpivientien kohdalle. Parannuksena voi laittaa rasvanipan rungon kylkeen siihen akselipulttien väliin ja puristaa välin rasvaa täyteen, jolloin vastaavaa piilolahoamista ei tule enää tapahtumaan. Onko tässä järkeä työllisesti näiden uusien varaosarunkojen aikaan? Tuskin, mutta näillä korjatuilla rungoilla on parisensataa tuhatta ajettu sen korjauksen jälkeen, ken sille arvoa antaa.

    Espoo-Ke-Su
    [B] [color color=blue]Dyane -68, Dyane Super -73, 2cv6 -77, 2cv Super -71, 2cv6 AK XXXL -76 [/color][/B]

    #252409

    Minäkin tästä kyseli neljä vuotta sitten, ja tälläinen vastauskin tuli:

    Tuollaiset arvot löysin killan arkistosta (Koulutusmateriaalit (Erkki Rajala))

    Kitkavaimentimien säätömomentit
    Etupää:
    Maksimi lepokitka ennen kiertymistä 0,8 kpm
    Minimi lepokitka ennen kiertymää 0,6 kpm

    Takapää:
    Maksimi lepokitka ennen kiertymistä 1,3 kpm
    Minimi lepokitka ennen kiertymää 1,1 kpm

    Kari Nieminen
    Järvenpää
    Tu-Jä-Ke

    #252921

    Olen nyt katsonut useammasta korjausoppaasta ja niissä on annettu suunnilleen samat arvot kuin kuvassa olevat. Tämä ohje on 2CV 1963-70 mutta pätee varmaankin 2CV4 etupään kitkoihin. Ensin kitkaiskaria liikutetaan n. 60 astetta edestakaisin että se lämpiää jonka jälkeen mitataan momenttiavaimella liikekitka ei siis lähtökitka joka on vähän isompi. Tällä tavalla saadaan arvot jotka on kuvassa mainittu. Etu 1,3-1,7 mkg ja taka 2,8-3,2 mkg. Nämä arvot poikkeaa paljon tuosta Rajalan Erkin arvoista, syytä en tiedä ja kun itselle ei vielä ole tullut noita säätämisiä.

    Kari Nieminen
    Järvenpää
    Tu-Jä-Ke

Esillä 11 viestiä, 1 - 11 (kaikkiaan 11)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.