Kitkavaimentimen säätö

Liikaa ei kitkoja kannata kiristää. Kantapään kautta hankittua kokemusta on. Ne kolme pientä pulttia kyllä kestävät, mutta jos runko on jo maailmaa nähnyt, se ei kestä, vaan katkeaa. Runko nitkahtaa poikki etuakselin kohdalta. Koneen ja lootan paino on liikaa kuoppaisella tiellä. Nolottaa myöntää, mutta kaksi runkoa olen samasta syystä tuhonnut. Nykyään luotan edessäkin putki-iskareihin 🙂

Etu- ja taka-akseliputkien pulttiläpiviennin kohdan kaksoispeltirakenne on hyvin tyypillinen “näkymätön” lahopaikka 2cv:n rungossa. Ts. siitä kohtaa, missä se vahvike on per puoli, ruostuu taustapuolelta pelti pois lähestulkoon kokonaan ja sen jälkeen runko antaa periksi. Siispä väitän, että juurisyy rungon katkeamiselle ei ole missään tilanteessa kitkaiskarit, vaan lahonnut runko tuosta kohtaa. Tällöin on ihan toivottavakin herätys asiaan, jos runko ei enää niitä voimia kestä.

Tällaisenkin rungon saa vielä korjattua, vaikka se nitkahtaa melko hankalasti. Olen ollut mukana kahden -71 rungon oikaisussa, katkesivat samana vuonna, samalta puolelta ja lähestulkoon identtisesti. Kaikki romu pois rungolta ja niiden pulttiläpivientien kohdat auki. Sen jälkeen kahdesta taka-akselista rakennettu vastatuki paikoilleen ja toinen pää jousipöntön taaempaa holkkiläpivientiä vasten. Väliin sopiva pullotunkki tai vast. kierrenostin. Sitten jännitystä taka-akseleille tarjoten ja samalla rungon pääli- ja pohjapeltien syntyneitä ruttuja varovasti naputtaen. Runko lähtee oikenemaan ja sen näkee, kun taka-aisat nousevat jälleen samalle tasolle. Oikaisun jälkeen uudet pellit runkoon ja päälle uudet vahvikepalat läpivientien kohdalle. Parannuksena voi laittaa rasvanipan rungon kylkeen siihen akselipulttien väliin ja puristaa välin rasvaa täyteen, jolloin vastaavaa piilolahoamista ei tule enää tapahtumaan. Onko tässä järkeä työllisesti näiden uusien varaosarunkojen aikaan? Tuskin, mutta näillä korjatuilla rungoilla on parisensataa tuhatta ajettu sen korjauksen jälkeen, ken sille arvoa antaa.

Olen nyt katsonut useammasta korjausoppaasta ja niissä on annettu suunnilleen samat arvot kuin kuvassa olevat. Tämä ohje on 2CV 1963-70 mutta pätee varmaankin 2CV4 etupään kitkoihin. Ensin kitkaiskaria liikutetaan n. 60 astetta edestakaisin että se lämpiää jonka jälkeen mitataan momenttiavaimella liikekitka ei siis lähtökitka joka on vähän isompi. Tällä tavalla saadaan arvot jotka on kuvassa mainittu. Etu 1,3-1,7 mkg ja taka 2,8-3,2 mkg. Nämä arvot poikkeaa paljon tuosta Rajalan Erkin arvoista, syytä en tiedä ja kun itselle ei vielä ole tullut noita säätämisiä.