En ole harjoitellut vielä tarpeeksi

Meinasin aluksi kirjoittaa tuonne Jimmin tutus-ketjuun jatkoksi, mutta mitäpä se enää tässä konkurssissa auttaa. Tosiaan, viime viikonloppuna tuli repäistyä kone irti 1400km ajon päätteeksi, kun hävisi kytkin matkalla rompetorille ja tuon remontin aiheutti se, että silmälaakerin stefa oli lipsauttanut itsensä paineasetelman ja kytkinlevyn väliin, joka luonnollisesti estää kytkimen irrotustyön. Tässä kohtaa tietysti kävin katsomassa itseäni peilistä ja heitin vielä yläfemmat itselleni: “Asensitpa hyvin koneen, kun päästit stefan pois paikoiltaan…”

Nooh nyt 400km viisaampana lähdin äsken kaupoille ihanasti kello kuuden vilkkaan liikenteen sekaan. Ensimmäisissä valoissa ihmettelin, että “meneepä ykkönen taas huonosti päälle”. Muutkin meni vähän oikutellen, mutta pistin sen väljäksi kuluneen vaihdekepin nivelkumin syyksi. Kunnes sitten olin motarilta tulossa ramppiin ja painoin kytkimen pohjaan. Aluksi menikin poljin ihan normaalin tuntuisesti, mutta sitten kesken polkaisun nöyrtyi aivan totaalisesti ja tumpsahti lattiaan. “Woi sanonko mikä!” Uudelleen painallus ja pientä kahisevaa ääntä havaittavissa…”jep, eli ei ole kytkinvaijeri poikki”. Sitten ajelin ostoskeskuksen pihaan tutkimaan tilannetta.

Ja sitähän tämä on! Nyt naatitaan nyt naatitaan! Eli se mitä pelkäsinkin, ja jo edellisenä viikonloppuna yhtenä diagnoosina mietin, kävi nyt toteen. Kytkinhaarukka petti. Huomenna olisi sitten 270km ajoa edessä ilman kytkintä, mutta onneksi tuli jo viime viikonloppuna harjoiteltua puoleen väliin niin luulisi tämän käyvän jo huomattavasti huokeammin…. 😳 Seuraavaksi hajoaa todennäköisesti startti.

Ennen kotiinpaluuta samaisen ostoskeskuksen pihaan tuli viereeni AMG mersu. Kuski nousi hilpeänä ulos, kun olin sulkemassa konepeltiä. Hän kysyi “vaihdetaanko päikseen?”. Pelkääjän puolelta nousi huomattavasti nuorempi nainen korkkareissa pikku “Tiffany”-puudeli sylissään. Nielin kiukkuani ja sain vastatuksi mesemiehelle, että “vaihdetaan vaan, jos välttämättä haluat?”. Sen jälkeen mies tokaisi “näitä saa vielä kaupasta, mutta tuota ei saa”. En tiedä minkälaista reaktiota herra odotti, mutta lähti sitten virnuillen matkoihinsa, kun en ollut kovin vastaanottavaisella tuulella. Mietin sitten kotiin taiteillessa, että olisihan siinä mesemies ollut ihmeissään hankinnastaan, kun kytkin ei toimi. Ja toisaalta, olisikohan tuo Tiffany-lady tullut mersun kaupanpäällisenä, kun tuskin se rättäriin olisi hienoa ahteriaan asetellut.