Tämä lastenlaulu ei ehkä ole niin tunnettu, joten laitanpa sen sanat tänne. On ainaskin meidän perheen suosikki ja kuvaa mielestäni hyvin sitä, millaiseksi itse koen rättärismin. 🙂
Itikan Sitikasta puhkesi kumi,
tienoota peitti jo jää sekä lumi.
Itikkan hommasi tunkin ja liimaa.
Kohta se autolla halkoi taas viimaa.
Niinpä niin, matkaa jatkettiin.
Niinpä niin, matkaa jatkettiin.
Itikan Sitikasta repesi rätti.
Itikka Sitikan seisomaan jätti.
Hommasti lankaa ja parsinneulan,
hetkessä korjasi vuotavan seulan.
Niinpä niin…
Särkyipä autosta pakoputki.
Itikka putkea huolella tutki.
Osuipa paikalle rasvarisilli,
kohta jo loimotti hitsauspilli.
Niinpä niin…
Sittenpä paukahti akseli poikki.
Itikka akseliverstaalle loikki.
Tarvittiin saha ja tarvittiin sorvi –
pyörät taas pyöri ja honkkasi torvi.
Niinpä niin…
Itikka Sitikan rattia väänsi.
Sitikka tyytyväisenä äänsi:
-Miksipä kilttiä kuskia kaihtaa,
voihan vanhasta osia vaihtaa.
Niinpä niin, kotiin saavuttiin.
Niinpä niin, kotiin saavuttiin.
Säv. Kari Huttunen ja san. Jukka Itkonen
ja laulu löytyy Mikko Perkoilan levyltä Taas ne haukkuu.